Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarja osa IV esittelee: LESMILLS BODYATTACK-tunnit

Marrun matkassa Kunnon Paikassa- juttusarja jatkaa lajiesittelyjä kesän ajan!

Viime viikon positiivisimpia asioita oli ehdottomasti tieto juttusarjan jatkumisesta! Kuudenneksi lajiesittelyksi valikoitui  Kunnon Paikan LESMILLS BODYATTACK-tunnit. Juttusarjan kirjoittaminen ja ryhmäliikuntakalenterin lajeihin tutustuminen on ollut todella innostavaa ja mie odotan innolla mitä kaikkea kivaa tuleva kesä tuokaan treenirintamalle tullessaan!

Mie olen suunnitellut kesää sen verran että mie vietän aikaa työpaikan lisäksi Kunnon Paikassa ja Wellness Loungella. Loungen kesäpassi on mahtava paketti koska sillä saa käydä kaikilla tunneilla niin usein kuin haluaa. Mie vietin viime kesän salilla ja lenkkipolulla ja lisäksi joogailin kotona Yoogaia-sivuston kautta joten ohjatuilla tunneilla käyminen on mukavaa vaihtelua kesään. Levin Arctic Challengeen on pari kuukautta aikaa..mie olen täällä silmäillyt jännityksen sekaisin tuntein tapahtuman karttaa. Onneksi mulla on paras pari, meillä tulee niin hauska viikonloppu Marjon kanssa!

2 vuotta sitten toukokuussa

Juhlapäivän humussa

Facebook muistutti minua tänä aamuna iloisesta päivästä kun mie vietin 2 vuotta sitten juhlapäivää todella iloisissa ja tyytyväisissä fiiliksissä valmistuessani tradenomiksi. Opinnäytetyö huomioitiin stipendillä ja se tuntui erityisen hyvältä sillä me työstettiin opparia Kauan ja hartaasti. Siitä tulikin opiskeluaikojen lempilapsi ja Anna, sie olit paras mahdollinen pari tämän työn toteuttamiseen 💛

Toukokuu 2014

Paljon on tapahtunut tämän jälkeen, elämä on muuttanut suuntaansa, palkinnut, tuonut eteeni haasteita, ylitsepääsemättömiltä tuntuneita vaikeuksia ja tilanteita, upeita ihmisiä ja uudenlaisen jaksamisen halun. Halun saada kokea uusia asioita avoimin mielin, haastaa itseään mukavuusalueen ulkopuolella ja motivaation kunnioittaa omaa kroppaa. Mie olen päässyt yllättämään itseni tilanteissa joissa olenkin osoittanut itselleni pystyväni asioihin, olen päässyt rikkomaan omaa ajatusmaailmaani ja omia ennakkoluulojani. Mie koen olevani onnekas sillä olen vihdoin saanut itseni liikkeelle ja olen päässyt luomaan itselleni sopivaa elämää. Uudet aamut tuovat tullessaan mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, uusiin kohtaamisiin ja me saadaan uusien päivien myötä myös lisää mahdollisuuksia alkaa hyväksymään itsemme. Itsensä hyväksyminen lähtee ihmisen halusta tehdä valintoja oman hyvinvointinsa eteen. Me palataan perusasioiden juurelle: jos sinulla on kaksi vaihtoehtoja, valitsetko mielihalun mukaan vai keskitytkö päätöksessä hyvinvointilähtöiseen ajatteluun?

Reissumuisto, kesä 2014

Kyse on arkipäivien valinnoista, tilanteista joita me kohdataan päivittäin. Niistä muodostuu meidän arjen kokonaisuus ja nämä valinnat ovat niitä, jotka antavat meille suoraa palautetta elimistön, lihasten ja mielen kautta. Kuuntelemalla itseään ja pysähtymällä valintojen ääreen, me voidaan yllättyä iloisesti siitä kuinka uudet asiat alkavat löytämään oman paikkansa meidän ajatuksissa. Välttämällä liian nopeita päätöksiä ja kyseenalaistamalla valintojen syitä, me tutustutaan uudelleen omaan mieleen, asenteisiin ja haastetaan itseämme pois vanhojen tapojen luota. Jos mieli vie huonojen valintojen ääreen, pysähdy hetkeksi miettimään tilannetta. Miksi ajatukset lähtivät kyseenlaistamaan jo tekemääsi päätöstä? Mikä laukasi sen? Miten toimit sen jälkeen, pidätkö mielessä alkuperäisen tavoitteen tai päätöksen vai annatko mielelle vallan? Jos annat mielelle vallan, oletko tyytyväinen itseesi sen jälkeen? Usein nämä hetket menevät nopeasti ohi ja antamalla muuta ajateltavaa mielelle, tilanne unohtuu vielä nopeammin.  Annetaan mielelle muita ajatuksia eikä jäädä siihen hetkeen makaamaan mikäli tuntuu siltä että kamppailu omien tavoitteiden saavuttamisen suhteen vaikeutuu ajatuksilla, jotka nousevat mielenpäälle kummittelemaan ja muistuttelemaan vanhoista tavoista ja toimintamalleista.  Ei ole syytä antaa periksi  esimerkiksi hieman kehnomman treeniviikon jälkeen tai luovuttaa mikäli ruokavalio on repsahdellut hetkellisesti, eivät ne murra koko pakettia tai pilaa suunnitelmaa pitkällä tähtäimellä – oma luovuttaminen ja otteen irroittaminen sen tekee. Keskity tavoitteeseen ja lopputulemaan. Sinnikkyys palkitaan!  Jos päätät nakata hanskat tiskiin niin silloin olet antanut periksi, sitä ei nimittäin kukaan muu tee puolestasi.

Toukokuu 2016

Viime viikonloppu kului luennoilla, joten nyt mie nautin hyvästä seurasta auringonpaisteessa..pieni hengähdystauko on paikallaan. Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

xoxo Marru

Blogi 1v 🎉🎁🎈

Vuosi elämästäni

Heippa ihanuudet, tänään on erityinen perjantai! Mie perustin blogin päivälleen vuosi sitten. Matka on ollut huikea, mie olen saanut niin valtavasti voimia, tsemppiä ja motivaatiota omaan elämääni tästä kirjoittamisesta, puhumattakaan teidän kommenteista! Kommentit ovat olleet värikkäitä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä ja palautetta on tullut somen eri kanavia pitkin. Viime aikoina kommentointi on ollut positiivista ja anonyymiyden takana piilottelevat huutelijat ovat tainneet suunnata huomionsa muualle.

Mie muistan viime syksyltä muutaman sellaisen tapauksen kun anonyymit palautteenantajat lähettivät kärkkäitä viestejänsä mulle ja mie koin aluksi mielipahaa viesteistä kunnes ymmärsin etten minun tarvitse loksauttaa korviani sellaisille tapauksille, jotka piilottelevat nimimerkkien takana eivätkä rohkene kohdata minua omalla nimellään edes netissä. Ilmeisesti tekstit ja pohdinnat kiinnostavat myös ihmisiä jotka kokevat minut ärsyttäväksi sillä tietyt kommentoijat ovat kuitenkin palanneet lukemaan kirjoituksiani vaikka mie olenkin ollut heidän mielestään ärsyttävä ja tekopyhä.

Sehän on vain positiivinen asia kun lukijoiden mielenkiinto on herännyt ja kirjoitukset herättävät mielipiteitä. Ja kuten mie sanoinkin tuossa aiemmin niin kommentointi on ollut viimeaikoina kyllä kannustavaa ja mie olen saanut käydä todella mielenkiintoisia keskusteluja lukijoiden kanssa. Tieto siitä, että ajatukset motivoi ja inspiroi ihmisiä tuntuu hyvältä koska me jaamme siten samoja fiiliksiä ja saamme voimaa ympäriltämme. Miekin saan energiaa ja motivaatiota ympärilläni olevista ihmisistä ja vuorovaikutuksellisuus on vaikuttavaa!

(Kuvat Jouni Teittinen)

Kaikkine haasteineen ja onnistumisineen kulunut vuosi on ehdottomasti ollut kokonaisuuteni antoisinta aikaa monella elämän osa-alueella. Omat fiilikset elämäntapamuutosprosessista on positiiviset vaikkakin haastavaa ja vaikeaakin on ollut. Mie kannustan ihmisiä pohtimaan omaa elämää, omia tuntemuksia ja tapoja siinä. Pinttyneitä tapoja löytyy meiltä jokaiselta ja vanhojen tapojen tilalle uusien käytäntöjen hyväksyminen ja sisäistäminen vaatii sinnikkyyttä, omaa tahtoa ja maltillisuutta. Kehitystä eteenpäin vievät askeleet vaativat paljon töitä kun taas taaksepäin, takaisin vanhoihin tapoihin vievä askel on lyhyt ja nopea.

Pitkällä tähtäimellä on opittava hyväksymään oma inhimillisyys sen sijaan että ajettaisiin kerta kerran jälkeen itsemme nurkkaan omilla jo valmiiksi liian korkealle asetetuilla vaatimuksilla ja tavoitteilla. Kunnianhimo terveessä määrin on hyvä asia mutta kohtuu ja tasapaino-ajattelu ovat olleet oleellisen tärkeitä omassa elämässä viimeisen vuoden ajan.

Mie haluan kiittää teitä lukijoita! On ollut innostavaa huomata lukija- ja sivuvierailumäärien kasvavan. Kiitokset blogiyhteistyökumppaneille Arctic Warriorsille, Liikuntakeskus Kunnon Paikalle ja Wellness Loungelle! Yhdessä kuljettu ja jaettu matka on antoisin 💜

Marru

Energia ihmisissä

YOU GOT THE POWER

Meissä ihmisissä on uskomaton voima niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Ryhmäliikuntatunneilla korostuu vuorovaikutukselliset ja yhteisöllisetkin fiilikset. Tunneilla kävijöistä muodostuu omia pieniä treeniporukoita ja porukka tsemppaa pienessä salissa toisiaan jaksamaan vielä ne mahdottomiltakin tuntuvat viimeiset toistot, jotta sarjat saadaan onnistuneesti loppuun. Tämä on yksi piirre ryhmäliikuntatunneissa, joka saa minut palaamaan porukassa tekemisen äärelle.

Vieressä oleva kanssatreenaaja voi saada sinut tosiaan puskemaan kovemmin  tai tuntemaan vähätteleviä tunteita kun naapurimatolla liikkeet näyttävät sujuvan kevyesti tai se pää kurottuu polviin asti loppuvenyttelyissä sinun tuntiessa itsesi rautakangeksi. Tai voihan olla, ettei ympärillä olijat saavuta tietoisuuttasi ja sie keskityt niin voimakkaasti omaan tekemiseesi, omaan treenisi ettet havannoi ympärillä olevia ihmisiä ja tilanteita. Tällainen tunne treenin jälkeen on muuten aivan mahtava!! Se tunne siis kun sie huomaat tunnin ja treenin päättyvän eikä mielessä pyöri sen hetkisen treenin lisäksi juuri muuta, et ole huomannut onko tunnilla esimerkiksi ollut tuttuja jne. Se on treeniflow, keskittyminen on oman kropan tuntemuksissa ja itse tekemisessä, muu maailma sulkeutuu sen sinun kuplasi ympäriltä ja treenin tempo ohjaa sinua eteenpäin ja jatkamaan.

 Mie kuvailin eilen ryhmäliikuntatuntien tunnelmaa siskolleni ja Liikuntakeskus Kunnon Paikan sekä Wellness Loungen tunneilla tunnelma on rento ja avoin ja mukaan mahtuu ikäistä kulkijaa omien tavoitteidensa kanssa. Omat fiilikset eivät aina ole ne energisimmät ja lisätsemppi tulee treeneissä tarpeeseen. Tätä fiilistä saa ryhmäliikuntatunneilta! Mie en ole kohdannut negatiivisia tilanteita näissä ympäristöissä, päinvastoin. Tunneille kokoontuva joukko muodostuu erilaisista ihmisistä ja jokainen tuo tilanteeseen jotain omaa. Yleensä joukosta löytyy esimerkiksi aina vähintään yksi ilopilleri, jolla on ollut todella hyvä päivä ja energia virtaa, hän jakaa sitä positiivisuutta ympärilleen. Näin ollen on mahdollisuus että heille joilla päivä ei ole sujunut aivan niin aurinkoisissa merkeissä, jää tilanteesta jotain hyvää omiin käsiinsä. Energia liikkuu vapaasti meidän ympärillä ja ihmisten välillä ja tämä mahdollistaa sen, että ryhmässä koetut kokemukset ja tilanteet voivat tuntua voimakkailtakin. Tai vaihtoehtoisesti tilanteissa ei koe mitään sen erikoisempaa, kyseessä on vain yksi treeni muiden joukossa ja treeni tehdään ryhmäliikuntatunnilla.

Viime vuonna näihin aikoihin mie olin käynyt Kesäkroppa-valmennuksen loppuun ja sen hetkinen treenaaminen koostui pääasiassa Kunnon Paikassa Minnan salitreeneistä, IISEE AERO-tunneista ja koirien kanssa lenkkeilystä. Mie en käynyt viime keväänä oikeastaan muilla ohjatuilla tunneilla ja alkujaan aloitin maaliskuussa tämän omat matkani Minnan tekemillä kotitreeneillä, joilla me lähdettiin vahvistamaan tuota mun alaselkää. Mulla oli jäsenyys jo silloin olemassa Kunnon Paikkaan mutta jotenkin mie kiersin vielä silloin sinne menemisen ja osallistuin esimerkiksi kyykkyhaasteeseen, jota tein koirien kanssa lenkeillä. Mie muistan kuinka me aamuisin lähdettiin koirien kanssa tuohon Keinuvuopajan jäälle lenkille, mie päästin koirat irti ja lähdin pinkomaan askelkyykyillä Kaisan ja Gizmon perään. Aluksi kyykkyjen tekeminen tuntui aivan hirveältä mutta pikkuhiljaa sain kiinni siitä liikkumisen ilosta ja tekemisestä tuli tärkeä osa omia päivärutiineja.

Kyykkyjen lisäksi tein selkää vahvistavaa kotitreeniä mm. jumppapallon avulla. Ja vau! Jumppapallo on loistava treeniväline ja voi vitsit niitä fiiliksiä mitä mie koin silloin ensimmäisten viikkojen aikana kun mie tunsin että mie pystyn ja osaankin tehdä asioita ja kehityn! Tämä oli mulle sopiva alku, tehtyäni jonkin aikaa kotitreeniä mie aloin kulkemaan varsinaisen saliohjelman kanssa Kunnon Paikassa ja se oli menoa se..nyt ajatuksen virta valtasi vaihteeksi näppäimistön ja esille nousi noita viime keväisiä kokemuksia, miepä palaan takaisin päivän aiheeseen eli ryhmäliikuntaan. Mulla oli siis kynnys, jonka mie olin luonut itse. Kynnys salille menemiseen ja ryhmäliikuntatunneille osallistumiseen. Minua ohjaili ajatukset kuten ”mie en kuitenkaan pysy perässä”, ”muut on varmasti käyneet kauemman aikaa ja osaavat jo ohjelmat”, ”mitä muut ajattelee” jne jne. Ja nämä kaikki ajatukset lähti minusta itsestäni koska mie tein itsestäni epävarman omilla ajatuksillani ja ennakkoluuloilla/ olettamuksilla. Miksi? Mie lähestyin silloin monia asioita jo ennakkoon kyseenalaistaen, epäröiden, mie väheksyin ja epäilin itseäni ja omia voimiani. Kuulostaako tutulta?  Olen  nimittäin käynyt tässä kuluneen vuoden aikana useita useita keskusteluita, joissa nämä samat asiat on nousseet esille.

Omien kokemusteni pohjalta mie olen tuumannut vain että osallistukaa avoimin mielin ja menkää tunnille kokeilemaan, treenaamaan ja pitämään hauskaa! Ei se ole niin nuukaa, jos jalat liikkuu vähän eri tahdissa tai väärä jalka aloittaa liikesarjan. Hikihän siinä tulee kuitenkin! Sen sijaan että me päädyttäisiin jäämään kotia sen koska annamme epäilevien ajatusten ohjata meitä, hiljennetään ne  negatiiviset ajatukset sillä kysehän on sinun omasta treenistäsi. Lähestytään tilannetta sillä kantilta, että meillä tunneilla kävijöillä on omien henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi yhdistäviä tekijöitä kuten omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen ja kunnon kohottaminen. Ei se itselleen suotuisaa pyörittää sellaisia ajatuksia mielessään päällimmäisenä, että voi kun mulla on surkea kunto ja en mie kehtaa lähteä koska mulla on niin huono kunto. EI! Mehän käydään treenaamassa, jotta meidän henkinen ja fyysinen kunto kohenee. Mie en ymmärrä sitä ajattelua, että salille mentäessä pitäisi olla jo fyysisesti/ pintapuolisesti hyvässä kunnossa.   Kaikilla on se oma lähtötaso ja lähtökunto! Siinä ei ole mitään hävettävää.  Tiivistettynä: ei anneta niiden negatiivisten ja epäilevien tunteiden tai ajatusten ohjailla meitä! Annetaan niille kenkää ja lähdetään treenaamaan, jotta me voidaan vaikka sitten todistaa itsellemme että hei, me pystytään tähän! Muiden mielipiteillä tai näkemyksillä ei ole tässä merkitystä vaan tärkein ihminen, jolle sie voit osoittaa osaamisesi ja sinnikkyytesi on sie itse.

Asenne haltuun 👊 Marru

Inspiraation voima

Hyvä olo

Se mulla on nyt, hyvä olo nimittäin.  Arkipäivien asiat kiinnostaa ja kalenteri täyttyy harrastuksilla, sosiaalisilla tilanteilla ja ylipäätänsäkin asioilla jotka kiinnostavat minua. Motivoitunut olo innostaa uusien asioiden pariin ja elämä on aktiivista. Mie inspiroidun ympärillä olevista ihmisistä, sosiaalisista tilanteista, blogien lukemisista yms yms ja se energia on mieletöntä!  Mie olen huomannut että motivoituminen esimerkiksi treenaamista kohtaan on tuonut mukanaan paljon muitakin uusia kiinnostuksien kohteita erityisesti ruokavaliota ja hyvinvointia korostavia tekijöitä kohtaan.

Tässä on käynyt sellainen lumipallo efekti ja terveyden sekä hyvinvoinnin mieletön maailma imaisee kokoa ajan minua syvemmälle.  Näitä samoja ajatuksia mie kävin läpi viikonloppuna ravintovalmentajakoulutuksen luennoilla. Meillä oli innostava ja ammattitaitoinen luennoitsija kertomassa syömishäiriöistä ja tämä osio oli ehdottomasti viikonlopun antoisin!

24 tuntia vuorokaudessa

Mie kävin viime viikolla elämänmakuisen keskustelun erään upean naisen kanssa, joka on opastanut minua omalla matkallani kohti parempaa itsetuntemusta ja itseni hyväksymistä sellaisena kuin mie olen. Me juteltiin elämän osa-alueista ja arvojärjestyksestä. Mie kerroin ajatuksiani ajankäytöstä ja ajanhallinnasta omassa arjessani ja sain tehtäväkseni sijoittaa arvoasteikolle neljä osa-aluetta; vapaa-ajan, työelämän, perheen ja harrastukset siten kuin ne nykyisin minun elämässä ovat.

Kerroin ennen tehtävää, että mie olen tunnistanut itsestäni sen piirteen että täyttelen ahkerasti päiviäni ja viikkojani monilla tekemisillä. Ajoittain havahdun miettimästä että kuinka mie löydänkin itseni kerta kerran jälkeen mitä kummallisimmista tilanteista ja jopa sellaisista, joihin mie olen aiemmin päättänyt olla osallistumasta koska kyseiset asiat enemmänkin kuormittavat ja rasittavat sen sijaan että kokisin ne voimauttaviksi. Tämä on varmasti monille tuttua, me tehdään jotain koska meitä pyydetään ja velvollisuudentunne valtaa ajatukset. Jatkuvassa kiireessä kulkeminen ei ole kuitenkaan kestävä polku.

Mie sain tämän jälkeen haastavan kysymyksen; tarvitsenko kaikkea sitä tekemistä elämässäni? Mikä minulle on tärkeintä ja mitkä asiat lisäävät tai ylläpitävät minun hyvinvointiani arjessa? Mie olen miettinyt kyllä pidemmän tovin sitä, että minun täytyy rajata tekemisiäni ja suhteuttaa tekemisen määrä sopivaksi jotta ehdin työpäivien ympärillä tehdä asioita, jotka saavat minut hyvälle tuulelle ja treenata jotta mieli ja kroppa pysyy hyvinvoivana.

Mie näen tässä haastavana sen, että mie haluan sitoutua täysillä kaikkiin noihin neljään elämän osa-alueeseen ja lisäksi löydän itseni osallistumasta kaiken maailman tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Päällimmäisenä ajatuksena mulle jäi meidän tapaamisesta se, että ihminen voi ja saa opetella hyvällä omallatunnolla rajata itse omaa arkeaan ja täyttää omilla valinnoillaan vapaa-aikansa.

Meillä on välttämättömiä ja velvoittavia tekemisiä päivien ohjelmassa mukana ja kaikilla meillä on se sama 24tuntia käytettävänä vuorokaudessa. Valintoja ajankäytön suhteen on tehtävä ja mie koitan pitää mielessä sen inspiraation voiman, joka ohjaa minua mulle sopivaan suuntaan. Mie tunnistan itselleni hyvät asiat siitä kun saan kokea motivaation ja innostuksen tunteet tekemistä kohtaan..ja se saa mut jatkamaan!

Mitkä asiat elämässä ovat sinulle tärkeitä? Mikä on arvojärjestys ja voiko elämässä ihan kaikki asiat olla siellä tärkeysjärjestyksen kärkipäässä? 

(Kuvat Jouni Teittinen)

☀ Marru

Hetkessä hengitellen

Tässä ja Nyt

 Kirjoituksen aihe kumpusi jostain syvältä, ajatukset lähtivät virtaamaan ja mun piti ihan tarttua päivällä kynään ja siirtää ajatukseni paperille. Kynään tarttumisen jälkeen ajatukset ja sana oli ns. vapaat ja kirjoittaessani vahvistui fiilis siitä, että nämä rivit syntyvät jaettavaksi.

Vuosia sitten mie ajelehdin vailla suuntaa ja olin hukassa itseltäni. Päivät täyttyivät pikemminkin pahoinvoinnilla hyvinvoinnin sijaan. Mie luulin sen kuuluvan kiinteästi ihmisen elämään ja ajattelin sen olevan ”normaalia”. En osannut kyseenalaistaa oloa ja vointia koska se oli mulle arkipäiväiväistä, mie olin tottunut siihen oloon ja silloiseen elämääni ihmisineen jollain tapaa..vuosia myöhemmin tiedostin juokseneeni pakoon omaa elämääni ja samaan aikaan velloneeni elämän vietävänä vailla sitä omaa suuntaa. En tiennyt että mihin suuntaan lähtisin ja mitä voisin tehdä tilanteen muuttumisen eteen..ikään kuin olin solmussa itseni kanssa ja samaan aikaan ajelehdin elämän mukana ja ohjailtavana.  

Se tunne kun mie saan huokaista. Irroittaa otteeni ajatuksistani ja vapauttaa ne hengityksen mukana ulos, vapauttaa mieleni itse luomistani kahleista.

Tällä hetkellä mie kuulen itseni, en pakene elämääni tai asioita siinä. Tässä ja nyt on hyvä olla. Hengitys kulkee vapautuneesti omalla painollaan ja uloshengityksen mukana mie vapautan ajatuksiani, irroitan itseni sellaisista ajatuksista, velvollisuuksista ja valinnoista, jotka ovat minulle tarpeettomia. Ahmin elämää, se tuntuu niiiiiiiiin hyvältä!

Silmäni aukesivat miettimään omia elämänarvojani ja sisältöä. Mikä on minulle tarpeellista, mistä mie ammennan jaksamista? Mikä saa minut stressaantumaan ja mitkä asiat jäävät nakertamaan takaraivoon? Tässä kohtaa mie haluan kiittää Katia eilisestä! Juttutuokiomme sai minussa aikaan voimakkaita tunteita ja herätti ajatuksiani. Minun ei tarvitse ajaa itseäni tilanteisiin, jossa en viihdy eikä minun tarvitse täyttää elämääni asioilla vain sen vuoksi että pysyisin kiireisenä tai osoittaisin olevani monisuoriutuja. Mie saan muodostaa omien arvojeni mukaisen elämän, saan valinnoillani tuoda oman elämäni lähemmäs itseäni.

Minun ei tarvitse olla omassa elämässäni sivustaseuraaja vaan Mie Saan Valita Itse. Saan maalata elämäni itse valitsemillani väreillä. Sisäänhengityksen mukana saan sisälleni uutta voimaa, uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Tulevaisuutta ei ole ennalta kirjoitettu vaan mulla on valintojen mahdollisuudet omissa käsissäni. Mie saan aloittaa aamuisin uuden sivun, johon tuotan itse sisällön.

Elämä tilanteineen ja tapahtumineen on luonut minusta tällaisen kun olen. Elän nykyisyydessä ja tällaisena kun olen, ihmisenä jonka elämä on minusta muovannut. Kyse on loppujen lopuksi valinnoista. Minun valinnoista.

 🍀

Ylös ja ulos, ulkotreenien ihanuus

Ulkotreenit kaveriporukalla

Mie annoin ystävänpäivälahjaksi Marjolle ja Lealle ohjatun porukkatreenin, jonka meille veti PT Minna. Treeni toteutui viime viikonloppuna kun löysimme kalenterista kaikille sopivan päivän ja paikkana toimi Rovaniemellä Valdemarin ranta Jätkänkynttilän kupeessa. Ja meitä suosi upea sää! Kuluvan viikonlopun keli on ollu sateinen ja harmaa, joten mie olen ilolla katsellut viime lauantain aurinkoisia treenikuvia.

Me ollaan tämän kolmikon kesken puhuttu pitkään yhteisistä treeneistä ja satuin bongaamaan PT Minna Tuiskun ystävänpäivälahjan tarjouksen porukkatreeneistä. Tästä syntyi idea yllättää Marjo ja Lea treeniaiheisella lahjalla. Ja mie olen tyytyväinen, meillä oli raskas mutta hauska treeni!

Me kokoonnuttiin lauantaiaamuna Valdemarin hiekkarannalle. Ranta on monipuolinen paikka, puistossa on hyvä lenkkeillä, maisemat ovat upeat ja rannalta löytyy myös vaihtelevaa maastoa sillä hiekkaranta on puistoa alempana, rannalta nousee mäki ylös puiston puolelle. Ja viisiosainen rantatreenihän meillä oli vuorossa!

Porukalla tehtävä ulkotreeni oli mukavaa vaihtelua viikko-ohjelmaan! Kiittelinkin Minnaa tästä loistavasta ideasta tehdä ulkotreeni. Raitis ilma, auringonpaiste ja mukavat jokimaisemat inspiroi treenaamaan hiki päässä. Me ollaan vietetty pitkä ja pimeä talvi sisätiloissa treenaten, joten miksipäs ei nautittaisi luonnosta ja ulkoilmasta kelien salliessa! Täsaäkin mie tykkäsin erityisesti siitä että meille järjestettiin toiminnallinen treeni, jossa meillä ei sen kiven lisäksi ollut muita treenivälineitä kuin omat kroppamme. Tässä sai tilaisuuden tunnustella oman kehon fiiliksiä ja puskea itseään sinne jaksamisen rajoille mutta missään nimessä se ei ollut tässä treenissä se pääasia vaan kokemus muodostui yhdessä tekemisestä ja hauskanpidosta, johon yhdistyi treenaaminen. Meillä oli tosi hyvä tsemppi päällä ja vau mikä sinnikkyys tytöistä paisto läpi, ilmassa oli sitä kuuluisaa tekemisen meininkiä.

Me aloitettiin lämmittelyosuudella, jossa hyödynnettiin rannalta nousevaa mäkeä. Saimme eri lähtöasentoja, joista lähdimme pinkomaan hiekkarantaa ja mäkeä ylös ja alas. Hiekka toi oman lisänsä ylöspääseminen lisäksi juoksemiseen. Alla olevissa kuvissa näkyy minun hlökohtainen suosikki osa treeneistä, me kannoimme vuorollamme toisiamme selässä ja sylissä ylös ja alas. Tämä oli uskon tehtävä sillä jokainen epäili suuresti ettei selviä haasteesta. Vaan niimpä jokainen saikin onnistumisen tunteita kyseisestä osiosta!

 

Treeni oli kokonaisuudessaan monipuolinen, sykkeen nostava ja hauiksia, vatsalihaksia ja pakaroita polttava kokonaisuus! Ravasimme karhukävelyllä ja askelkyykyillä mäkeä ylös ja hölkkäsimme alas, teimme vatsalihaksia ja punnerruksia, juoksimme kuutisen minuuttia mäkeä edestakaisin ja saimme isohkon kiven lisäpainoksi,  kivi piti olla koko ajan mukana eli jokainen kantoi sitä vuorollaan.

Kiitos tytöille hauskasta aamupäivästä ja Minnalle ohjauksesta! Mie suosittelen kaikille tämmöstä lahjaideaa, tässä sai jokainen hyvän mielen ja treenin!

💪 Marru

Mielihyvän lähteillä

Paluu lenkkipolulle

Pitkän ja pimeän talven jälkeen on tuntunut todella hyvältä palata takaisin luontoon ja lenkkipoluille, onhan mulla kuitenkin aina lenkkiseuraakin kolmen koiran verran. Ounasvaaran polut ja maasto on aktiivisessa käytössä, siellä mie pystyn rentoutumaan ja nollaamaan ajatuksiani.  Luonnon monet vaikutukset saa palaamaan kerta kerran jälkeen takaisin metsään, kaikki ne tuoksut, äänet / hiljaisuus ja luonnon kauneus. Luontoa ei pitäisi väheksyä, sillä on meille valtavasti tarjottavaa omasta takaa. Kun malttaa hetkeksi rauhoittua hektisen arjen keskellä niin luonto voi yllättää omilla vaikutuksillaan..nykypäivän ilmiö on, että sitä viipotetaan menemään satalasissa eteenpäin eikä ehditä siinä kiireessä pysähtymään taikka noteeraamaan mitä kaikkea ympärillä onkaan ja meillä jää kokematta minkälaisia vaikutuksia luonto meille parhaimmassa tapauksessa tarjoilee ja aivan ilmaiseksi.

Lenkkeily ja hölkkääminen antaa mulle tietynlaisen vapauden tunteen. Kun askel nousee kevyesti ja hengitys rullaa pakottamatta omaa tahtiaan niin mielihyvän tunne on voimakas. Minua vähän jännitti että kuinka se askel nousee pitkän talven jälkeen mutta onnekseni talvi ei ollut tehnyt tuhojaan sen suhteen.  Mie olen  kokeillut erilaisia hengitystapoja hölkän aikana ja huomasin varsin nopeasti että talven aikana esimerkiksi joogassa tehdyt hengitysharjoitukset tuovat oman lisänsä lenkkeilyyn, siinäkin kuitenkin palataan sinne perusasioiden äärelle eli hengityksen pariin. Lisää jooga-ja hengitysaiheisia ajatuksia pääset lukemaan täältä.

Mie toivoisin, että ihmiset löytäisivät itselleen sen mieluisimman liikkumistavan tai treenimuodon. Tavoitteiden ja riman ei tarvitse olla siellä ulottumattomissa vaan omaa hyvinvointiaan voi parantaa ja ylläpitää lisäämällä lyhyitä liikuntahetkiä omien päivien ohjelmaan. Jos päivät ovat todella tiiviitä niin silloin se aika liikkumiselle on sovitettava omaan aikatauluun sopivaksi. Mie kuulen usein sanottavan , että ”päivät menee niin töissä ja illalla sitä jaksaa vain lösähtää sohvalle päivän päätteeksi” tms. Toki perhe ynnä muut vievät oman siivunsa vuorokaudesta mutta minusta se ei ole oikea syy jättää omaa hyvinvointiansa toisarvoiseksi..ajanpuute on haaste ja vaatii omaa halua ja sitoutumista asiaan mutta pidemmän päälle se jää tekosyyksi koska voiko olla tärkeämpää asiaa kuin omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen?

Liike on lääke moneen asiaan kuten tunteiden käsittelyyn, itsetutkiskeluun ja agressioiden purkamiseen. Meissä on enemmän sisua ja kanttia kuin mitä me monesti ajatellaan itse..usein se riman ylitys, joka pitää tehdä jotta pääsee ylös sieltä sohvalta pitkän tauon jälkeen tai uutta harrastusta aloittaessa vaatii kannustavaa sysäystä (postiivisella fiiliksellä) eikä hellää pään silittelyä, jotta itsensä saa liikkeelle. Meissä on sitä sisua ja voimaa jos me itse päätetään niin ja kun me saadaan tukea matkalla! Mikään saavutus tai muutos ei tule ilmaiseksi ja se on minun mielestä tässä parasta! Tukea voit saada esimerkiksi pt:ltä, he ammattilaisina osaavat asiansa ja auttavat sinua alkuun mutta sie teet itse sen työn eli treenaamisen ja huolehdit siitä mitä syöt ja milloin ja KAIKKI TÄMÄ ITSESI VUOKSI!  Miekin olen usein ollut väsyneen oloinen työpäivän päätteeksi  mutta loppujen lopuksi mie olen ollut virkeämpi treenin jälkeen. Fiilisten kiristyessä mun kannattaa lähteä Wellness Loungelle tai Kunnon paikkaan taikka lenkkipolulle tuulettamaan ajatuksiani.

Oman voinnin kuulostelua ei voi liikaa korostaa, levon ja palautumisen tärkeydestä puhumattakaan mutta sopivassa määrin liikuntaa yhdistettynä oikeanlaiseen ruokavalioon lisää energiaa ja parantaa elämänlaatua – hyvinvointi on meidän jokaisen oikeus..ja omissa käsissämme.

Eikö niin? 💎

Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarja osa V esittelee: IISEE AERO-tunnit

Monday in my mind

Mie poljin maanantaina suoraan töistä Kunnon Paikkaan ja olin aivan fiiliksissä kun kivan työpäivän päätteeksi tiesin pääseväni vielä hikoilemaan. Kuluvan viikon maanantaipäivä oli mulle jotenkin erityisen kiva, aivan lupaava päivä auringonpaisteineen uuden viikon alkuun. Aamulla käyty lenkki koirien kanssa virkisti ja herätteli kroppaa mukavasti..liike on lääke-sanonta pitää kutinsa, unihiekat karisi Ounasvaaralle ja  pieni selän jäykkyys jäi sille tielle myös.

Mie tykkään tästä ”uusi viikko, uudet mahdollisuudet, haasteet jne.” – ajattelusta. Nyt mulla oli semmonen fiilis, että mun edessäni on valkoinen tyhjä paperi, jonka mie pääsen maalaamaan ajatuksilla ja valinnoillani. Tässä mulla ajatukset painottui erityisesti siihen että Minun Omilla Valinnoillani on isot vaikutukset omassa arkipäivän hyvinvoinnissani. Mulla on näitä ajatuksia nyt kertynyt takataskuun jo paksu nippu ja kirjoittelen lisää tulevien päivien aikana..nyt itse aiheeseen ja sitten töihin.

IISEE AERO

Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarjan lajiesittely vaihtuu ja nyt siirrytään LESMILLS  BODYBALANCEsta IISEE AERO-tunteihin seuraavan parin viikon ajaksi! IISEE AERO eli sisäpyöräilytunnit kaappasi minun sydämen mukaansa noin vuosi sitten. Tämä on vaan niin siistiä!! Oman pyörän päälle hyppääminen, polkeminen eri vastuksia käyttäen musiikin tahdissa ja ohjaajan kannustaessa antamaan kaikkensa..on huippu kokonaisuus!  Mie kävin viime vuonna ahkerasti AERO-tunneilla ja raskaammilla IISEE FOCUS-tunneilla ja yksi tämän tunnin mukavimpia puolia on tunnin helppous. Sulla on ainoastaan se pyötä, vastukset ja oma kroppa työskentelyvälineinä. Keho antaa tällä tunnilla suoraa palautetta palautumisesta, ainakin omalla kohdallani.

Mie kävin tosiaan eilen pitkästä aikaa polkemassa ja satuttiin pääsemään vielä Marjon kanssa yhtä aikaa tunnille. Kaverista sai lisää tsemppiä omaan treeniinsä, mie arvostan Marjon asennetta koska siinä on sitä oikeanlaista tekemisen meininkiä! Meillä on ollut niin mukavia treenikertoja yhdessä, me sovitaan toisillemme! Ja tähän sellainen sydänsydän. Minusta on ihanaa heittäytyä AERO-tunneilla musiikin ja ohjauksen vietäväksi, se on niin vapauttavaa! Treenin aikana voi nousta esille erilaisia tuntemuksia, joita ei ole edes noteerannut..esimerkiksi vaikkapa jotain negatiivisia ajatuksia. Nämähän on parhainta purkaa sen oman fyysisen tekemisen kautta sillä silloin sie itsekkin hyödyt siitä saamalla hyvän treenin. Mie valitsen mieluummin tämän, että puran niin positiivisia kuin negatiivisiakin ajatuksia sinne hikoiluun..silloin mie hyödynnän tilanteen omalta kannaltani parhaiten.

K

LUKIJAT, PÄÄSETTE ILMAISEKSI KUNNON PAIKAN IISEE AERO-TUNNEILLE SEURAAVAN KAHDEN VIIKON AJAN!

Mie olen niin innoissani juttusarjasta kun saan antaa sen kautta teille mahdollisuuden tutustua kaikkiin Kunnon Paikan ryhmäliikuntatunteihin. Eli, Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia- blogin lukijat pääsevät kokeilemaan ilmaiseksi juttusarjassa esittelyssä olevaa ryhmäliikuntatuntia!! Kaikki lukijat ovat tervetulleita, sinulla ei tarvitse olla voimassaolevaa jäsenyyttä Kunnon Paikkaan. 

Teillä on seuraavan kahden viikon aikana mahdollisuus osallistua IISEE AERO-tunnille! Tervetuloa tutustumaan lajiin!

Voit valita alla olevista tunneista itsellesi sopivan vaihtoehdon:

KE 11.5.2016 19.30 – 20.15

TO 12.5.2015 18.20 – 19.05

PE 13.5.2016 9 – 9.45

LA 14.5.2016 10.15 – 11

MA 16.5.2016 18.30 – 19.15

KE 18.5.2016 17.30 – 18.15

TO 19.5.2016 19 – 19.45

LA 21.5.2016 10.15 – 11

OSALLISTUMISOHJEET:

– Ilmoittautuminen ennen tunnin alkua paikan päällä Kunnon Paikan vastaanotossa, mainitsemalla Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-blogin nimi. (Saavuthan paikalle vähintään 15min ennen tunnin alkua.)

(Artikkelikuva Jouni teittinen)

Nähdään Kunnon Paikassa ❤

KIITOLLINEN.

Ajatusten virtaa

Mie pohdin ja työstän nykyisin ajatuksiani ja tuntemuksia pääsääntöisesti tekemisen kautta, esimerkiksi jooga-ja BodyBalance-harjoituksissa asiat saattavat loksahdella omille paikoillensa pakottamatta, omalla painollaan. Jokainen harjoitus ei tuo tällaista kokemusta enkä mie sitä odotakkaan mutta ahaa-elämykset tuovat oman ihanan lisänsä joogaan. Samalla tavalla sie voit havahtua vaikka kauppa jonossa johonkin ajatukseen ja se kirkastuu sulle. Mie tykkään liikkumisesta, tekemisestä ja rauhoittumisesta sillä ne ovat mulle ne välineet ja tavat, jotka saa minut ja itsetutkiskeluni syttymään.

Mie olen pohdiskellut omia rutiinejani ja arkipäivien aikataulujani töiden alettua. Mie haluaisin pyrkiä välttelemään sitä kiirekiirekiire-ajattelua ja olen miettinyt syitä siihen kiireeseen. Aiemmin kiire johtui elämässäni eri asioista kuten esimerkiksi parisen vuotta sitten elin hektistä elämää kun suoritin amkin opintoja sekä päivä- että iltakurssien muodossa, oli lähiopetusta ja nettiluentoja, tenttimistä, opinnäytetyön tekemistä ja syventävää harjoittelua sekä töitä samaan aikaan. Ja ai niin, tietysti perhe, hellu ja koirat sekä ystävät. Tähän aikaan olin todellakin siinä kuuluisassa oravanpyörän imussa. Suoritin kaiken lähtökohtana tehokkuus ja hyvät arvosanat. Oma hyvinvointi jäi aivan taka-alalle ja valmistuttuani tutkintoon, mie olin kyllä tyytyväinen siihen suoritukseeni mutta oma olo oli edelleen se nuhjuinen ja tunkkainen. Valmistuminen ja näiden asioiden saavuttaminen ei sinällänsä lisännyt minun onnellisuuttani..lähinnä mulla oli takki auki sen jälkeen kun mie sain sen oman to-do-listan valmiiksi ja tehtävien päälle sai vetää ne henkselit.

Mie olin kuitenkin jo tottunut siihen tarkkaan aikataulutettuun elämään koska mie menin silloin kellon mukaan. Tästä jatkuvasta kiireestä ja siitä ettei oikeastaan osannut vetää rajoja esimerkiksi vapaa-ajalle ja töille, opiskeluille ja perheelle vaan kaikki oli samassa sumpussa ja mie yritin antaa jokaiselle osa-alueelle sen täydet sataprosenttia. Eli perus suorittaja, äh. Tästä oli tullut mulle tapa ja läheisetkin tottuivat siihen että mie olin aina menossa, en ehtinyt tapaamaan ystäviä vaan kuulumisia vaihdeltiin somessa.  Kiire oli kuitenkin todellista ja mie olin itse vaikuttanut todella paljon sen syntymiseen valinnoillani, sen enempää silloin asiaa ajattelematta. Näin jälkeenpäin mie mietin, että kiire ja monen asian tekeminen yhtäaikaa voi olla sitä pakoa jostakin. Minun ei esimerkiksi ”tarvinnut” pysähtyä miettimään omaa oloani, vointia ja tuntemuksiani koska mulla oli niin kiire koko ajan! Enhän mie yksinkertaisesti ehtinyt pysähtyä kaiken sen tekemisen keskellä tunnustelemaan sitä miltä minusta oikeasti tuntui ja mie oisin halunnut tehdä. Päivien tiukka aikatauluttaminen ja jatkuva liikkeessä pysyminen loi mulle ehken myös semmosta tietynlaista turvallisuuden tunnetta sillä minun  ei tarvinnut miettiä syvempiä enkä päästänyt itseäni pysähtymään vaan uppouduin siihen tekemiseen.

Irti päästäminen ja itsensä voittaminen

Minun mieli karkaa hirvittävän helposti suorituskeskeiselle tielle ja alkuun esimerkiksi yin joogaharjoituksissa haastavinta oli se, että että mie en tee siitä rentoutumisesta samanlaista suorittamista enkä koita olla siinä tilanteen päällä langat käsissäni vaan opettelen löysäämään otteen. Nykyisin mie saan välillä itseni hyvissä ajoin kiinni ja saan pysäytettyä sen suorittajan sisälläni, sille muuten saisi antaa kenkää joissakin tilanteissa! Tämä piirre auttaa toisinaan elämässä mutta mie en halua sen olevan se hallitsevin piirre itsessäni.

Mulla oli eilisellä Balance-tunnilla ajatuksissani kiitollisuus itseäni ja omaa kehoani kohtaan sillä mie olin havahtunut siihen, että hain tiedostamattani itsestäni pelkästään niitä kehittämisen tarpeessa olevia asioita enkä oikein saanut ajatuksistani pinnalle sellaista asiaa, johon olisin ollut tyytyväinen. Eihän se noinkaan voi mennä..tai kyllä se helposti voi mutta mie en halua antaa sen mennä siihen. Jos esimerkiksi treenaaminen ei  kulje totuttuun tapaan niin mie koitan päästää siitäkin tunteesta nopeasti irti ja antaa sen mennä, takertumatta siihen. Mie olen pitkään vältellyt tiettyjen asioiden kohtaamista ja olen pitänyt niitä ajatuksia suljettuna omassa kehossani..toisin sanoen mie olen ollut oman kehoni vanki. Se tuntuu mahtavalta kun löytää omaan liikkeeseen sellaisen kevyen fiiliksen, hengitys löytää oman luonnollisen painottoman tahtinsa ja keho lähtee mukaan liikkeisiin vaivatta. Havahduin tunteisiin, jotka kertoivat mulle, että minun ei tarvitse olla tyytymätön, ei tarvitse ottaa epäonnistumista elämän täyttävänä pettymyksenä..minun ei tarvitse olla oman kehoni jaksamisen armoilla ja vietävänä enää siten miten pari vuotta sitten olin koska mie olen saanut vapautettua ne ajatukset kehostani. Tässä kohtaa kun ajatuskulku muodosti selkeän kokonaisuuden, kiitollisuuden tunne oli valtava ja mie tunsin kuinka rentoutuessani mulla alkoi kyyneleet nousta silmäkulmiin..se oli melkoisen upea tunnekuohu!

Kiitollisuus ❤