SUNDAY FUNDAY
Minun sunnuntaipäivän treenit muodostui lenkistä koirien kanssa sekä WallTraining ja WallYin-tunneista rovaniemeläisellä Hyvinvointistudio Wellness Loungella. Keli oli aivan mahtava ja paikoittain lumen ja jään alta paljastuva asfaltti muistutti lähestyvistä (toivottavasti) lämpimämmistä päivistä.
Mie tykkään nykyisin keväästä ja aurinkoisista päivistä pimeän talven jäädessä muistoiksi. Aina fiilikset ei ole olleet samanlaiset vaan vuosia, vuosia takaperin kevätaurinko ja valoisat päivät eivät saaneet oloani energiseksi tai virkeämmäksi, päinvastoin. Mitä valoisampaa ulkona oli, sitä syvemmälle kotiin mie halusin hautautua. Tästä aiheesta mie saisin kyllä ihan oman postauksen aikaiseksi mutta ohjataanpas ajatukset takaisin tämän päivän aiheen äärelle.
Lumien sulettua me päästään koirien kanssa lenkkipoluille ja sitä mie odotankin! Tulevana kesänä mulla on yksi uusi lenkkikaverikin, staffipoika Sepon liityttyä meidän laumaan viime lokakuussa. Seppo on ketterä ja sinkoilee kuin taskuraketti, metsä on loistava ympäristö vapaana juoksemiseen. Metsässä mie rentoudun itsekkin, toisinaan lenkkeilen kuulokkeet korvilla ja kulkua rytmittää musiikki ja välillä kuulokkeet jää kotiin kun haluan hakeutua hiljaisuuteen ja kuunnella omia ajatuksiani. Luontoympäristössä on jotain taikaa, kaikki ne tuoksut, luonnonäänet, materiaalit ja värit luovat yhdessä vaikuttavia hetkiä. Tästä syystä mie olenkin erityisen iloinen kun me asutaan ihan Ounasvaaran kupeessa, mulla on lyhyt matka lempari lenkkipoluille ja paikoille.
WALLTRAINING – YKSILÖLLISTÄ TREENIÄ
Mie mietin tuota otsikkoa jonkin aikaa ja päädyin muotoilemaan sen noin, eli ”WALLTRAINING – YKSILÖLLISTÄ TREENIÄ”. Otsikko on aika jäykkä ja virallinen näin epävirallisemman blogitekstin sekaan mutta siinä kiteytyy omat ajatukseni eiliseltä WallTraining tunnilta.
Mie ajelin Hyvinvointistudio Wellness Loungelle posket punaisina lenkin jäljiltä. Mie mahdoin muuten olla kohtalaisen huvittava näky kun painelin Pöykkölän perällä Gizmon ja Sepon kanssa menemään..en nimittäin ollut suunnitellut niin pitkää lenkkiä vaan ajatuksena oli käydä mutka lähempänä, joten mie nappasin vaan ensimmäiset vastaantulleet kengät jalkaan ja ne oli isot korkeavartiset kumpparit, hah. Näihin kumppareihin yhdistyi vielä mun löysät ja kauhtuneet lempparikollarit ja Artturin iso huppari, jonka helma yltää mulla pitkälle reisiin. Tyylillä mentiin!

Liikkeiden monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus innostaa minua erityisesti seinätreeneissä.
WallTraining tunnilla oli rento ja iloinen tunnelma. Treeni oli raskas, oli positiivinen ylläri sunnuntaille kun sai itsensä puskettua omille rajoilleen. Ojentaja, reisi-ja pakaratreeni meni perille, siitä mie saan palautetta kropalta. Mie oon ollut tosi tyytyväinen tuohon oikean ranteen kestävyyteen, liikkuvuus siinä on edelleen huonompi kuin vasemmassa mutta se kaiketi ei tule muuttumaan ennenkuin ranteessa oleva levy poistetaan…joten mie pärjään hyvin tämän kanssa nykysellään. Edellisen kerran leikkauskokemukset välkkyy erittäinkin kirkkaasti mielessäni, joten kiitos mutta ei kiitos!

Kuvassa näkyvä liike on yksi suosikeistani! Se todella tuntuu lihaksissa ja viimeiset toistot pusketaan ähinän kanssa. Mulla tutisi kädet niin kovasti käsitreenien jälkeen, että oli vaikeuksia muutella vyön asetuksia! Liikkeiden monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus innostaa minua erityisesti seinätreeneissä. Esimerkiksi ojentajatreenissä sinun pitää keskittyä lisäksi myös pakaroihin, vatsalihaksiin, keskivartalon tukeen, lantion asentoon yms yms. Lihakset eivät siis saa nukkua tällä tunnilla ja tämä tekee Walltrainingistä koko kroppaa kehittävän treenimuodon.

Monipuolisuuden lisäksi yksilöllisyys korostuu seinätreenissä. WallTraining ja flowjooga ovat opettanut mulle uusia asioita omasta kropastani ja lihaksista ylipäätänsä. Ja ehdoton plussa on liikevariaatioiden määrä, ne antaa meille mahdollisuuksia työskennellä ja treenata kroppaa kuunnellen. Toiminnalliset, kehonpainolla tehtävät harjoitukset ovat todella antoisia koska ne kehittää fyysisen kunnon lisäksi itsetuntemusta ja mieltä. Kun opit tuntemaan omaa kehoasi ja kunto kehittyy, sie saat tekemisestä vielä enemmän irti! Ja onhan se mukava tunne kun voikin todeta kehittyneensä jollain osa-alueella tai tarkastella treenaamisen myötä kehittyvää kroppaa.
Mitä enemmän oman kroppansa kanssa työskentelee, sitä enemmän itsestään ja kropan toiminnasta oppii ja sulle avautuu myös uusia mahdollisuuksia treenirintamalla! Tähän vaikuttaa kunnon kehityksen lisäksi omien asenteiden ja ennakkoluulojen, tapojen ja tottumusten tarkastelu. Mielen työskentely yhdessä oman kropan kanssa on mielenkiintoista, mie niin tykkään!
Omien asenteiden ja suhtautumisen tarkastelu on tärkeä osa esimerkiksi treenaamisessa, elämäntapamuutosprosessissa ja ihan arkipäiväisten tilanteiden kohtaamisissa ja käsittelyissä. Minun kohdallani WallTraining ja liikkeiden erilaiset variaatiot ovat kehittäneet suhtautumistani niin uusiin kuin vanhoihinkin asioihin, joita elämässä kohtaan. Enää mie en mieti niin rajoittuneesti mitä joskus olen tehnyt, eli ”mie en pysty tähän koska..”-ajatus on vaihtunut ”miehän pystyn tekemään vaikka mitä!”-ajatukseen. Se on huikea fiilis kun saa selkeän ohjeistuksen jonkin liikkeen tekemiseen ja sen myötä liike tosissaan tuntuu oikeissa paikoissa voimakkaasti. Mie olen turhautunut monia monia kertoja kun oon todennut ohjauksen myötä tehneeni liikkeitä aiemmin väärin pidemmän aikaa mutta mitäpä niitä enää miettimään! Katse eteenpäin, eli jatka treenaamista oikealla tekniikalla. Oikein tehdyillä liikkeillä pitäisi sitä kaivattua kehitystäkin tapahtua sen lisäksi että et aiheuta itsellesi vammoja tai kiputiloja.

Jonnan kanssa hyvillä fiiliksillä!
Eilisellä tunnilla oli hyvä energia, kanssatreenaajat innosti lisää ja kaikenkaikkiaan treeni oli omalla kohdallani onnistunut. Sain sykkeen korkealle ja treeni meni perille lihaksiin, tuntuu hyvältä kun koko kroppa on tuntuu rennommalta. Jonnan kanssa kun tehtiin vielä samaa tahtia niin kertyihän niitä toistoja, hyvä me! Seija oli kehitellyt uusia liikkeitä ja mie löysin uusia lemppareita parikin kappaletta. Muun muassa kyykkyvariaatiot, joissa hyödynnettiin vyötä ja blokkia oli super tehokkaita! Reidet oli aivan tulessa sen jälkeen. Wall tunnilla tehdään myös paritreeniä ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vierekkäisillä paikoilla tehdään eri liikkeitä ja me vaihdellaan paikkoja vieruskaverin kanssa. Näin me voidaan tehdä kahden liikkeen sarjoja, nämä haastaa omaa kuntoa! Repeilyltä ei taaskaan säästytty, oli jos jonkinmoista kohellusta ja sähläystä mutta se ei siltikään ollut treenistä pois. Ihan parasta!
WallYin #tämäonsitäseinäjoogaa
Treenin päätteeksi jäin WallYin- tunnille, jossa teimme yin joogatunneilta tuttuja harjoituksia. AI ETTÄ, TÄMÄ OLI NIIN IHANAA!! Edellisellä tunnilla oli saatu hiki kunnolla pintaan ja sykkeet korkealle, joten tämä rentoutumistuokio ei olisi voinut tulla parempaan kohtaan. Mie olen käynyt aiemminkin näillä WallYin- tunneilla, joten kokemusta on ehtinyt kertyä mutta tässä tunnissa oli jotain aivan uutta ja erilaista!


Edellisen tunnin treeni tuntui pitkin kroppaa, olo oli rauhallinen, mieli vakaa ja rento.. mie nautin täysillä! Mihinkään kohtaan kroppaa ei sattunut ja olo oli todella kevyt. Tässä WallYin tunnissa on jotain ainutlaatuista. Mie pystyn rentoutumaan, rauhottumaan ja jos/kun mie en ”saa tyhjennettyä mieltäni” niin ainakin mie olen oppinut tulemaan toimeen pyörivän ajatusrumban kanssa tarttumatta kaikkiin mielessä pyöriviin ajatuksiin. Ne saa lipua edes ja takaisin siinä minun ympärillä mutta mie saan silti olla siinä omassa kuplassani keskittymättä niihin. Mieli ja ego koittaa ihan tarkoituksella heitellä kaikenlaisia koukkuja sinne omiin ajatuksiin, jotta se onnistuisi häiritsemään keskittymistä siihen hetkeen ja olemiseen.
Mie olen sisäistänyt sen, että minun ei tarvitse pyrkiä tyhjentämään päätä kaikista ajatuksista vaan mulle sopii pysähtyminen ikäänkuin ajatusten keskelle. Jos ajatukset juoksee täyttä häkää mielessä niin en mie niitä saa välttämättä kadotettua sieltä. Mulla menee koko harjoitus siihen, että mie pyrin tyhjentämään ajatukset enkä näin saa irti siitä olennaisesta. Mulle tämä pysähtyminen ja juuri sillä hetkellä mielessä olevien ajatusten hyväksyminen sopii. Hyväksymisellä mie tarkoitan sitä, että ne annan niiden tulla ja mennä tarttumatta niihin ja ne saa jatkaa sitä omaa liikettään mutta mie saan tuntea sen hyvän olon kun ei tarvitse juosta pakoon mitään. Hyväksymällä mie saan rauhan sinne ajoittaiseen ajatusten sekamelskaan.

Pysähtyminen ei ole missään nimessä helppoa ja Yin jooga onkin yksi haastavimmista joogamuodoista sen vuoksi kun asanoissa pysytään pitkiä aikoja. Ajatusten kilpajuoksu haastaa paikallaan oloa, tekemättömyyttä ja pysähtymistä. Uskallan väittää, että niin käy kaikilla, meillä on vain eri tapoja sopeutua näihin tilanteisiin ja käsitellä niitä. Minusta tuntuu tosi hyvältä kun olen saanut oman joogaan liittyvän oivallukseni, josta kerroin tuossa aiemmin. Minun ei tarvitse pakottaa, ei ole pakko pysähtyä sillä tavoin mitä olen aiemmin olettanut. Mie saan tehdä joogaharjoitukset omalla tyylilläni ja tavallani. Tämä on vienyt minua syvemmälle omissa harjoituksissani. Itseluottamuksen kohentuminen uusien kokemusten ja tilanteiden myötä on auttanut minua myös tunnistamaan itseäni. Kun saat varmuutta esimerkiksi itsenäisiin joogaharjoituksiin, säteilee se muillekin elämän osa-alueille.
Mie olen huomannut, että mulla on ollut ennakkoluuloja ja olettamuksia joogaa kohtaan ja niiden rikkoutuessa mulle on avautunut uudenlainen maailma joogan parissa! Minun ei tarvitsekkaan koittaa saada itseäni sopimaan johonkin tiettyyn muotiin vaan mie saan tehdä joogaharjoituksistani omannäköiseni ja tyyliseni. WallYin on koukuttanut minut ja syynä mahtaa olla tämä kombo, jossa yhdistyy yin joogan hitaat ja pitkäkestoiset asanat ja seinä apuvälineineen. Mie huomasin mieleni rentoutuvan eilen myös sen pienen tekemisen kautta kun säädimme vöitä oikeille korkeuksille jne. Liikkuminen asennosta toiseen tapahtuu todellakin kiireettä, ilman mitään ylimääräisiä liikkeitä. Ajankulku katoaa ja keskittyminen kulkee hengityksen mukana. Vau mikä fiilis!

(Kuvat Seija Koskela)
Loppuun eräs löytämäni sitaatti, joka sopii päättämään tämän kirjoituksen:
”Most people have no idea how good their body is designed to feel”
KEVIN TRUDEAU
Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia Instagrammissa ja Facebookissa, suorat linkit löytyvät nykyisin myös blogin ylävalikosta.
Nähdään seinällä! Aurinkoista viikkoa!