Aamuinen joogaharjoitus

Hyvää huomenta!

Tänä aamuna heräsin aikaisin ilman sen kummempaa syytä ja hipsin joogamatolle herättelemään kehoa ja mieltä. Tein hyvän mielen aamuharjoituksen, jossa liikuin asanasta toiseen antaen kehon ohjata etenemistä ja harjoituksen jälkeen olo on ollut mukavan iisi ja hyväntuulinen. Puhun tässä kehon ohjauksesta sen vuoksi, että tänä aamuna keho tosiaan tuntui ohjaavan liikettä mielen sijaan. Mielenkiintoinen näkökulma, arvelisin sen syntyneen siitä, että keskittyminen oli niin voimakkaasti ja puhtaasti siinä liikkeessä. Minulla kun saattaa välillä käydä niin, että keskittyminen on niin heikoilla, että havainnoin enemmänkin niitä ajatuksia mitkä mielessä vilisee. Toisina aamuina/päivinä tasapainoharjoitukset rauhoittavat kierrokset mielestä (välillä heti herättyäni mielessä on voimakasta turbulenssia mutta useimmiten sen pohjalla on innostus tulevaan päivään tai vaihtoehtoisesti negastressi) ja toisinaan lähestyn uutta päivää lempeän yinjoogan kautta. Tuntuu tosi hyvältä kun keho itse hakeutuu vapaasti asanoihin, tietysti mieli on siinä mukana ohjaamassa mutta tämä vapauden tunne on huikea!

Joogan parhaita puolia on muun muassa se, että asanoita on valtavasti eri variaatioineen ja monipuolisuus tuntuu oikein korostuvan oppimisen myötä. Kehon voiman ja liikkuvuuden kehittyessä mielikin vahvistuu ja ainakin omalla kohdallani syttyy lisää kun huomaan pystyväni uusiin asioihin kehoa kuunnellen. On ollut aikamoisen matkan takana oppia hyväksymään se, että keho ei välttämättä pysty samoihin asioihin joka päivä. Toisina päivinä tasapainoliikkeet on enemmänkin huojuvia ja vaappuvia versioita tai niistä ei yksinkertaisesti tule yhtään mitään ja toisina päivinä tuntuu, että juurikin niissä asanoissa keho tuntuu vahvalta, mieli tasapainoiselta ja asana on kuin tehty siihen hetkeen.

eteentaivutus

Olen lukuisia kertoja ärsyyntynyt itseeni kun en ole onnistunut syystä tai toisesta jossain liikkeessä, jonka olen ”päättänyt tehdä” juuri sinä päivänä. Lukuisten epäonnistuneiden toistojen (kyllä, mielestäni joogassa saa sanoa, että joku asana epäonnistui, sen sijaan, että ajattelisin sen olevan juuri sen päivän paras versio, jos liikkeestä ei ole tullut yksinkertaisesti mitään) jälkeen olen aiemmin ärsyyntynyt tilanteesta mutta nykyisin osaan suhtautua näihin tilanteisiin siten, että jatkan matkaani toisiin liikkeisiin antaen keskittymiseni niihin. Annan tunteiden nousta pintaan sellaisina kuin ne ovat, en koita hillitä tai hallita niitä vaan pikemminkin oppia tulemaan toimeen niiden kanssa ja opetella hyväksymään ne.  Olen miettinyt näiden joogavuosien aikana paljon sitä, että mikä on joogaa ja mikä ei, voinko tuntea näin joogatessani, saanko tuntea jotain tiettyä tunnetta, saanko ärsyyntyä itseeni jne kunnes esitin itselleni kysymyksen: miksi ei? Mie olen kokonaisuus ja voimakkaasti tunteella eläjä, jonka oloon vaikuttaa päivien tilanteet ja tapahtumat. Joogasta tulee hyvä olo kehoon ja se rauhoittaa tai innostaa mieltä mutta kuten elämässä yleensä, minun tunteet ohjaa voimakkaasti tekemistä.

Muistan esimerkiksi vuosia sitten pähkäilleeni itsekseni tilanteessa, jossa meitä ohjattiin jättämään joogamaton ulkopuolelle mahdolliset negatiiviset tunteet ja päivän ikävät tapahtumat, että miten ihmeessä pystyn jättämään ne tunteet pois? Ei tässä ohjauksessa ole sinällänsä mitään vikaa sillä jollakin se voi toimiakkin mutta itselleni sopii se, että saan tulla matolleni kokonaisuutena, omien tunteiden kanssa, saan harjoituksen aikana pudoteltua kireyttä ja ärtymystä pois ja saan tilalle paremman mielen tai ainakin fyysisen rasituksen endorfiineineen. Huolimatta siitä, että negatiiviset tunteet tulisivat matkassani matolleni, en keskity niihin vaan tekemisen kautta fokus on hengityksessä, linjauksissa ja liikkeessä ja melkeinpä aina ne negatiiviset tuntemukset jäävät taka-alalle harjoituksen aikana ja sen päätteeksi ne ovat lieventyneet ja mahdollisesti muuttuneet neutraalimmaksi tai positiivisemmaksi.

apk.jpg

Toinen tilanne oli myös vuosia sitten kun mietiskelin, että miten ihmeessä ihmiset osaavat loppurentoutuksessa eli savasanassa ”tyhjentää mielensä” tai osaavat pysäyttää ajatukset sen ajaksi kunnes minulle ohjattiin sellainen tapa, jonka omaksuin heti. Minun mieli on usein kuin Nalle Puhin tiikeri, hyppii ja pomppii innostuksissaan asiasta ja tunteestakin toiseen joten tämä mielen pysäyttäminen ei yksinkertaisesti ole minun juttuni vaan sen sijaan mie saan sallia kaikki mun tuntemukset ja antaa ajatustenkin liikkua vapaana tarttumatta niihin. Tämän sisäistäminen on vahvistanut minun omaa matkaani joogaan parissa ja loppurentoutuksesta on tullut odotettu osa harjoitusta sen sijaan, että kuluttaisin aikaani miettien ”miksi en opi pysäyttämään ajatusten virtaa ja mielen liikettä.

Olen pitkään tehnyt Yogoben ohjattuja harjoituksia ja viime aikoina on tuntunut siltä, että kehityn oman joogaamisen parissa enkä tarkoita nyt pelkästään uusien asanoiden oppimista vaan sitä henkistä puolta. Asanat tulevat tutummiksi ja itseluottamus lisääntyy matolla. Epävarmojen ajatusten kuten ”voinko tehdä näin”, ”teenköhän tämän oikein”, ”voinkohan tehdä tämän asanan seuraavaksi” tilalle on tullut rennompaa liikkumista ja leikittelyäkin. Tällaisten asioiden havainnoiminen on mielekästä ja tämän aamuiset ajatukset tunteineen muistuttivat minua siitä, että on hyvää pysähtyä mietiskelemään harjoitusten vaikutuksia.

namaste.jpg

Toivottavasti tämä päivä kohtelee sua hyvin

🔸🙏🔸🧡🔸✌️🔸

Joogan ja juoksemisen meditatiivisuus

LIIKKEEN FLOW

Ajatuksia eiliseltä lenkkipolulta kun mielessäni pyöri itselleni kaksi rakasta lajia: jooga ja juokseminen. Pohdiskelin mielessäni sitä, että molempia lajeja yhdistää meditatiivisuus.

Screenshot_20180316-083142__01

Olen huomannut kuinka saan tietoisella hengityksellä ajatukset rauhoittumaan ja olenkin kuluttanut Yogobe-sivustolta löytyviä ihania ohjattuja meditaatioita, joiden parissa viihdyn. Kirjoittelin viime vuonna omista meditaatio kokemuksista ja Yogoben tunneista, pääset lukemaan kirjoituksen täältä.

Lämpimänä muistutuksena; saat koodilla Marmelaadi kuukauden mittaisen ilmaisen tutustumisjakson Yogobe-sivustolle ja sinulla on mahdollisuus tutustua sivuston monipuoliseen tuntitarjontaan. Käytä koodia tunnusten luomisen yhteydessä.

Screenshot_20180317-073419__01

Mielen liikkeiden sulauttaminen fyysiseen harjoitukseen on kenen tahansa omaksuttavissa. Sakyong Mipham / Meditatiivinen juokseminen

Olen lueskellut Sakyong Miphamin Meditatiivinen juokseminen-kirjaa ja mietiskellyt paljon sitä, että mitä meditaatio minulle merkitsee ja kuinka se toteutuu.  Niin joogamatolla tehdyt meditaatioharjoitukset kuin liikkeen kautta löytyvä flow ohjaavat mieltä yhdessä hengityksen kanssa syventäen omaa keskittymistä ja omaa matkaa kohti meditatiivista mielentilaa, jossa mieli voi saavuttaa rauhallisen fiiliksen. Toisinaan mieli viestii voimakkaasti, että on aika pysähtyä matolle hengityksen, olemisen ja tuntemusten äärelle ja välillä pysähtyminen oman itsensä äärelle toteutuu omalla painollaan ilman sen kummempia tavoitteita esimerkiksi juoksulenkillä. Meditatiivisuus voi ilmentyä myös innostuksena ja itse tosiaan koen, että ylipäätään liikkeen ja hengityksen yhdessä luoma flow voi rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä antaen kuitenkin kehon liikkua. Hengitys jo itsessään luo liikettä ja eloa kehoon vaikka meditointiharjoitus tehtäisiin vaikkapa istuma-asennossa. On mielenkiintoista miettiä ylipäätään meditatiivisuutta, sen voi kokea eri lajien ja tekemisten yhteydessä. Toisille meditatiivista voi olla esimerkiksi kokkaus, keskittyminen tekemiseen tuo ajatukset nykyhetkeen tai tekemisen ohella ihminen voi prosessoida tuntemuksiaan ja joku kokee urheilusuoritusten lomassa meditatiivisia hetkiä. Itse miellän meditoimisen yksnkertaisimmillaan hengitysharjoitukseksi, jossa opettelen hyväksymään ajatuksia ja tunnetiloja. Toiset tykkää ”tyhjentää päänsä kaikista ajatuksista”, itse suosin sitä, että annan ajatusten ja tunteiden seilata vapaana sillä mieli elää ja resonoi harjoituksiin.

Joogaharjoituksissa minua kiehtoo muun muassa se, että asanat oikein vaativat minun keskittymisen ja läsnäolon siinä hetkessä, jotta  tiedostettu yhteys mielen ja kehon välille syntyy ja juoksulenkeilläkin huomaan helposti keskittymisen merkityksen esimerkiksi hengityksessä. Parhaimmillaan askel on kevyt ja hengitys tukee etenemistä ja mielikin tuntuu kevyeltä. Pitkissä lenkeissä on erityisen mielenkiintoista se kuinka ajatus muuttaa matkan varrella muotoaan ja lenkin aikana mieltä painaviin asioihin voi syntyä ratkaisu tai jonkinlainen lopputulos. Usein ennen lenkille lähtöä mielessä räiskyy monet asiat ja tuntemukset ja mie tunnen kuinka ohimoita alkaa kiristämään, sellainen levottomuus alkaa kasvamaan sisällä ja juostessa saan ne kierrokset tasaantumaan. Mustavalkoisiin asioihin voi tulla lenkin aikana häivähdyksiä väreistä ja maailman suurimmalta vastoinkäymiseltä tuntunut asia voi löytää sen oman todellisen mittakaavansa kun mieli on rauhoittunut.

Screenshot_20180317-104135__01

Meditoiminen ei omalla kohdallani tarkoita automaattisesti zen-tilaa vaan ylipäätään nykyhetkeen pysähtyminen ja tunteiden sekä ajatusten hyväksyminen on ollut pitkän matkan takana. Olen kokenut ristiriitaisia fiiliksiä ja ennakkoluuloja meditoimista kohtaan sillä vuosia sitten pysähtyessä olen todellakin ajanut itseni epämukavuusalueelle, niin vaikeaa paikallaan olo ja pysähtyminen minulle oli. Mielessä ja mielen takana asti on ollut aikoinaan niin suuret painolastit häpeää, pettymystä ja epävarmuutta itseään kohtaan, että näistä syistä johtuen perustelin itselleni, ettei ”meditointi ole ollut minun juttu”.

Pikkuhiljaa joogan maailma avasi minua itseäni kokonaisuudessaan, mieli alkoi ottaa asioita vastaan entistä avoimemmin ja kannustavammin ja uteliaisuus uusiin asioihin heräsi. Joogaharjoitukset saivat minut tiedostamaan omaa käytöstäni, niitä kuuluisia selityksiä ja perusteluita, joilla vähättelin ja estelin omaa osaamistani jo etukäteen ja silmäni alkoivat myös avautua tiettyihin maneereihin omassa käytöksessäni ja suhtautumisessani itseäni ja kehoani kohtaan. Asanaharjoitusten myötä tuntui luonnolliselta kurkistaa syvemmälle meditaation maailmaan. Löydettyäni meditaatioharjoitukset into kasvoi. Ajatuksissa vahvistui pikkuhiljaa tarve meditaatiolle, ajatusten ja tunteiden purkamiselle, yleisestikin hyväksymiselle. Meditaatio alkoi kasvattaa omaa paikkaansa minussa sillä löysin siitä itselleni välineen, jonka avulla saan tasapainon tunnetta. Samaan aikaan vahvistui myös se, että meditatiivisuus voi ilmentyä niin paikallaolo ja läsnäoloharjoitusten myötä kuin liikkeessäkin.

Screenshot_20180317-073250__01

Meditaatiossa koettava kirkkauden taso ei ole pelkästään fyysisen toiminnan tulos. Mielen kirkkaus on sitä, mitä mieli on. Sakyong Mipham / Meditatiivinen juokseminen

Juoksulenkeillä liike rytmittää yhdessä hengityksen kanssa ajatusten kulkua ja ajatukset peilautuvat välillä sen hetkiseen fyysisen oloon tai prosessoin mielenpäällä pyöriviä ajatuksia. Olen opetellut myös sen, että mikäli lenkillä haluan yksinkertaisesti vain vapaata niin en tartu niihin ajatuksiin ja annan fiilistenkin liidellä vapaana. Mieli rentoutuu ja puhdistuu, minusta on ihanaa ajatella ja kokea, että saan karistaa selästäni kaikki tarpeettomat asenteet ja tuntemukset pois. Lenkkipolulla maisemat vaihtuu ja saan ripotella matkan varrelle tuntemuksia, jotka vievät itseltäni energiaa ja saan uusille sitä myöten tilaa.

Pystyn omalla mielentilallani vaikuttamaan omaan olooni ja esimerkiksi turhautumisen tunteet ehtivät myös nousta ajoittain pintaan lenkin aikana, syynä voi olla sen hetkinen fyysinen kunto tai joidenkin ajatusten käsittely. Saan puhdistettua nämä fiilikset itsestäni ja puntaroitua syitä sen hetkiseen olooni. Ajoittain käyn lenkillä ilman kuulokkeita ja välillä kuuntelen podcasteja tai musiikkia. Musiikkia kuunnellessa saan rytmiä liikkeelle ja focus on omassa kehossa ja olossa, musiikki antaa myös kivaa tsemppiä.

Millä tavoin sie meditoit?

 

 

 

 

Meditaatio ja jooga: Kun löydät tyhjyyden keskeltä mahdollisuuksia

Kesä on täällä!

Ja mie olen tehnyt ensimmäiset meditaatioharjoitukset omalla takapihalla. Vuosia sitten operoitu ranne on alkanut oireilla ja tämän miltei jatkuvan hermosäryn keskellä omien restoratiivisten joogaharjoitusten ja meditaation merkitys on kohdallani kasvanut. Kirjoittaminen juuri nyt on hitaamman puoleista sillä kirjoitan vain vasemmalla kädellä mutta silloin kun se ajatus lähtee virtaamaan niin blogin äärelle on päästävä. Mie olen todella iloinen säännöllisyydestä, jonka olen löytänyt joogaharjoituksistani sillä olen jo nyt suhtautunut tilanteeseen eri tavoin mitä olisin tehnyt esimerkiksi vuosi sitten. Olen oppinut hyväksymään ja sopeutumaan. Olen päästänyt ilmaan kaikki tunteet pettymyksestä ja turhautumisesta aina kyynelten muodossa asti ja olen tehnyt tilaa siten uusille näkökulmille. Tämä on minulle hyväksi, ikäänkuin puhdistun ja saan rauhan tunteen sisälleni. Tämä rauhan tunne, jota vaalin itsessäni ei ole minulle kovin vanha ystävä vaan me ollaan viimeisen vuoden aikana koettu niin valtavasti, että se on saanut sen oman paikkansa sydämestäni. Mie annoin rauhalle tilaa luopumalla sisäisestä juoksijastani ja koen tämän olevan yksi merkittävä tekijä sen takana, että viihdyn nykyisin yksin, paikallani ja jopa pakenen sine omaan jooga-ja mediaatiokuplaan tätä todellisuutta aika ajoin. Pakeneminen ei kohdallani tarkoita sitä että pakenisin elämääni vaan haen sillä tilaa ja energiaa itselleni. Levottomuuden vallatessa mielen mie pysähdyn paikalleni, suljen silmäni ja annan hengityksen ohjata minua kohti sitä kuplaani ja se on vapauttavaa koska kupla voi olla tyhjä ja saan luoda siitä sellaisen mikä sillä hetkellä tekee minulle hyvää ja mitä tarvitsen. Usein löydän myös uusia ja odottamattomiakin asioita ja ajatuksia kuplastani.

Mie olen vuosikausia olettanut ettei minusta ole meditoimaan, ”ettei se ole minun juttu” enkä ole kokenut sitä omakseni, joten jonkinlainen muutos minussa on tapahtunut. Minulla on ollut meditoimisesta aivan vääränlainen kuva ja olen ajatellut sen liian monimutkaisesti. Pelkistämällä ja yksinkertaistamalla meditaatioharjoituksia, olen löytänyt itselleni sopivan tavan, jonka koen omakseni. Suosittelen tutustumaan erilaisiin jooga- ja meditaatioharjoituksiin sillä kirjo on laaja ja monipuolinen tarjonta mahdollistaa sen, että siekin voit löytää oman joogatyylisi. Tämä oli tällainen lyhyehkö ajatusten virta omien meditaatioharjoitusten parista. Minkälaisia tuntemuksia meditaatio sinussa herättää? Onko sinulla jotain lempiharjoituksia, joita haluaisit jakaa muiden kanssa?

kuvitus.png

Yogobe-sivusto halusi muistaa teitä lukijoita ja te pääsette tutustumaan ilmaiseksi Yogoben monipuoliseen tuntikattaukseen 30pvn ajan! Kerron lisää sivustosta edellisessä kirjoituksessani. 

Yogobe-sivustolla on monipuolinen kattaus erilaisia joogatunteja, ohjattuja hengitysharjotuksiin ja paljon paljon muuta! Mie tykkään tehdä aamuisin lyhyehköjä, lempeitä ja juurikin herättelevä harjoituksia ja Yogoben valikoimista löytyy myös esimerkiksi 20min – 30min ohjattuja tunteja mitkä ovat olleet omiin aamuihin juurikin sopivia. Kaikenkaikkiaan tuntivalikoimassa on kestoltaan 5min – 90min tunteja. Tässä onkin hyvä kohta vielä palata siihen kun aamuisin ajatukset koittavat vetää sinua sinne peiton alle: harjoituksia löytyy aina 5min tuntiin asti! Voit hakea erilaisten hakuvaihtoehtojen kautta haluamasi tunnin ja voit valita myös haluamasi ohjauskielen, sinun ei tarvitse muuta kuin rekisteröityä sivustolle ja pääset omien tunnusten kautta rakentamaan itsellesi sopivaa kotijoogaviikkoa. Ja hei,  vinkkinä miehille, että täältä löytyy myös äijäjoogaa! How cool is this?! Yogobe mahdollistaa joogaamisen paikasta riippumatta ja mien odotankin jo, että pääsen kesälomalla mökin rauhaan ja saan pitää omat joogaharjoitukseni mukana myös lomalla.

Saat koodilla MARMELAADI (ei ole väliä kirjoittaako isolla vai pienellä) Yogobe-sivustolle 30 päivän ilmaisen kokeilun tunnusten luomisen yhteydessä. Käytännössä tämä on simppeliä; luomalla tunnukset pääset kirjautumaan sivustolle ja syöttämällä annetun koodin aktivoit itsellesi kuukauden tutusmisjakson.
Pääset rekisteröitymään sivustolle tästä.
Nautinnollisia joogahetkiä 💛 Marru

 

 

 

Millainen oli Adventure Race Rovaniemi 2017?

Lauantaipäivä Ounasvaaralla

Lauantaina Rovaniemen Ounasvaaran metsän väritti eri teemoin pukeutuneet joukkueet kun Adventure Race Rovaniemi järjestettiin ensimmäisen kerran. Miekin sain kutsun yhteen joukkueeseen kun kaverini oli voittanut aiemmin järjestetystä lippukisasta itselleen paketin, jolla hän sai kasata kisaa varten joukkueen. Tässä yhteydessä on mukavaa kertoa ohimennen, että me olemme Millan kanssa tienneet toisemme jo jonkin aikaa yhteisten tuttujen kautta mutta olemme tutustuneet vasta WellnessLoungella, jossa käymme yhdessä treenaamassa ja joogatunneilla. Tämä sosiaalisuus ja uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut ehdottomasti parhaimpia puolia, jotka ovat nousseet usein esille viimeisen parin vuoden aikana löydettyäni tieni esimerkiksi Kunnon Paikkaan ja WellnessLoungelle. Mie olen saanut elämääni upeita ihmisiä, jotka täydentävät ja värittävät olemassaolollaan elämääni. Tapahtumaan osallistumisesta tuli puhe viime viikon lopulla, tämä oli mukava tällainen ekstempore juttu eikä mukaan lähtemistä tarvinnut harkita sillä ennen kuin huomasinkaan olin jo sanonut joojoo, mukana ollaan!

IMG_20170520_145133.jpg

Joukkueen naisista mie tunsin ennestään tosiaan arpaonnea suosineen Millan mutta mie olen sen verran sosiaalinen etten yleensä koe epämukavaksi mennä mukaan uusien ihmisten porukkaan tällaisissa tilanteissa. Toki ajatuksissa käy tällaisissa haaste/kisatilanteissa jännitys omasta kunnosta, sen kestävyydestä ja riittävyydestä, ”pysynkö joukkueen mukana”  mutta tällä kertaa sellaista jännitystä ei tullut sillä minulle korostettiin ennakkoon rentoa tunnelmaa ja iloista fiilistä, jotka reitille otettiin mukaan – ei niinkään kilpailu aikaa vastaan. Mie huomasin heti kättelyssä tunnelman olevan niin rento oman joukkueen seurassa, että päällimmäisenä oli odottava fiilis – joko pian päästään reitille! Mie olen huono kilpailija erityisesti aikaa vastaan, en tykkää esimerkiksi yksilökilpailuista eikä minua ole kilpaileminen oikeastaan koskaan innostanut. Se ei ole se minun juttu. Tästä(kin) syystä olenkin kokenut Levillä heinäkuussa järjestettävän Arctic Challengen matalan kynnyksen tapahtumaksi, tunturiin on aivan parasta päästä ottamaan itsestään mittaa sen enempiä sijoituksia miettimättä. Mie olen seuraillut kyllä esimerkiksi ajan avulla omaa juoksemistani ja on motivoivaa huomata ja kokea kehitystä tapahtuneen juoksulenkeillä ja sama matka taittuukin vaikkapa lyhyemmässä ajassa. Tässäkin korostan sitä, että aika/ajankäyttö ei ole itselleni mikään ykkösmittari vaan tunnustelen enemmän omaa oloa kuten esimerkiksi energian määrää kehossa.

Aikoinaan kun aloitin lenkkeilyn ja tunsin juoksukunnon kasvavan niin jotenkin automaattisesti aloin mielessäni rakentamaan itselleni tavoitetta kuten ”seuraavaksi tavoitteenani on juosta 10km alle tuntiin”. Tällainen toimi minulla koska sain tavoitteestani rytmiä ja intoa lenkkipolulle mutta lenkkeilyssä ei kuitenkaan ollut minulle pääponttina se tunnin alittaminen 10km matkalla vaan ns. jäin sille tielleni. Tavoite muuttui kunnon kehityksen myötä ja se on tuonut vaihtelua omaan suhtautumiseen ja siihen itse tekemiseen. Esimerkkinä se kun huomasin, etten tuijotellutkaan sitä kelloa, keskittynyt itse asettamani ajan alitukseen vaan löysin uusia lenkkipolkuja ja tunsin kuinka esimerkiksi hengitykseni kehittyi ja sitä myöten hapenottokyky parani. Olen oppinut tuntemaan omaa kehoani käyttämällä sitä ja vieläkin minulla on kehitettävää esimerkiksi omassa juoksutekniikassani. Tällainen onnistumisen tunteiden saaminen aikuisiällä on ihan mahtavaa ja antaa lisää rohkeutta uusien asioiden äärelle ja mielestäni onnistumisen  tunne kantaa kohti kehitystä. Mie olen esimerkiksi vasta aikuisiällä opetellut sellaisia liikkeitä ja asioita, jotka ovat monelle tulleet tutuksi jo lapsuuden jumppakärpäsistä ja se innosti minua kun ymmärsin, että olin tosiaan osoittanut itselleni tosiaan oppivani asioita, jotka ovat olleet reilu parisenkymmentä vuotta siellä ”mie en koskaan opi”-sarjassa.

IMG_20170520_114621.jpg

#86

IMG_20170520_123234.jpg

Adventure Racen 10kilometrin mittainen reitti kulki Ounasvaaran päällä ja reitin varrella suoritettiin yhteensä 10 erilaista rastia. Rastit olivat aivan hauskoja ja toivat kivasti vaihtelua matkan varrelle. Meitä suosi hyvä keli ja aurinkoinen lauantai sujui oikein mukavasti Ounasvaaralla kulkien. Tällaista tapahtumaa en ole aiemmin Ounasvaaralla kokenut, joten pisteet siitä järjestäjille kun Rovaniemellä sai käydä kokeilemassa tällaista seikkailutapahtumaa. Ounasvaara tarjoilee hienoja mahdollisuuksia erilaisten liikunta-ja hyvinvointitapahtumien järjestämiseen ja onhan se mukavaa kun omassa kotikaupungissa monipuolistuu tapahtumien kirjo. En tiedä tarkkaa osallistujien määrää mutta tapahtuma-alueella näkyi jos jonkinlaiseen teemaan pukeutuneita iloisia kisaajia ja se on juurikin oikea asenne kun lähdetään tällaisiin tapahtumiin oman joukkueen kanssa.

bty

IMG_20170520_132939.jpg

Arctic Superfoods mukana reitillä

received_1525669054142552

received_1525668467475944

Meidän joukkue lähti positiivisilla fiiliksillä reitille ja iloinen tunnelma kantoi aina maaliin saakka. Rastit olivat mukavan helppoja ja seikkailurata sopi hyvin tällaiseen virkistyslauantaihin. Ounasvaara ja sen päältä näkyvä kaupunki näyttäytyi kauniina aurinkoisessa säässä ja oli mukavaa kulkea tutuilla poluilla. Me lähdettiin reitille enemmänkin hauskapitoon kuin juoksemaan hikipäässä ja siirtymillä rastilta toiselle oli mukavaa jutustella oman joukkueen kanssa sekä luonnollisesti näpsiä kuvia blogiakin varten, heh.

Ajatuksissa pyöri tiiviisti tulevan kesän Arctic Challenge-haasteottelu ja Levitunturin ylittäminen, kaikki ne tuntemukset ja ajatukset, jotka kävi mielessä ja se kehon äärimmilleen haastanut rasitus, maaliin tulon riemu ja adrenaliinin synnyttämä hyvänolon tunne haastekisan jälkeen. Oi sen mie pääsen kokemaan heinäkuussa uudelleen ja tällä kertaa joukkueen kanssa! Ounasvaaran ja Levin tapahtumia yhdistävät se porukalla tekemisen meininki ja oman joukkueen kanssa yhdessä kokeminen. Nämä ovat upeita kokemuksia ja myös haastavia, sillä joukkueeseen voi mahtua monenlaista persoonaa. Mie sanoisin, että tärkeintä on kannustaminen; se, että väsyneenä voi tukeutua oman joukkueen jäseniin ja siihen, että toiset vaikka kantavat sinut seuraavalle rastille jos oma jalat eivät enää kanna tai se, että rasteille valitaan ne henkilöt joille ei tuota vaikeuksia ko. haasteen suorittaminen, mikäli se jollekkin tuntuu ylivoimaiselta sillä hetkellä. Meidän joukkue lähti tällaisella periaatteella myös lauantaina ja varsin avoin ilmapiiri tuntui mukavalta erityisesti sen vuoksi koska mie en tosiaan tuntenut joukkueesta muita Millan lisäksi. Nauru raikasi ja juttua riitti laidasta laitaan ja minusta tuntuu, että sinne vaaran poluille jäi jos monenmoista tunnetta ja ajatusta kerryttämästä painolastia, ainakin itselläni oli virkistynyt olo kisan jälkeen. Kiitos ihanille naisille, joiden kanssa sain uuden kokemuksen tämän tapahtuman merkeissä!

IMG_20170522_090745.jpg

alas.jpeg

💛 Marru

Lajiesittelyssä roller derby ja paikallinen Roll-On Derby joukkue

Roller derby – vauhtia ja strategiaa

Mie kävin vappuna rakkaan ystäväni Marjon kanssa katsomassa paikallisen roller derby-joukkueen harjoituksia Keltakankaan liikuntahallilla ja täytyy sanoa, että meno ja meininki näytti varsin mukaansatempaavalta! Marjon kanssa mie olen löytänyt itseni vuosien varrella jos jonkinmoisista tapahtumista ja tilanteista – yleensä yllätyksille jää varaa kun me ollaan yhdessä ja se on ihanaa! Sain tosiaan kutsun harjoituksiin, jotta näkisin mistä lajissa on kyse ja saisin lajiin ensikosketuksen. Minun on pitänyt jo viime syksystä asti käydä katsomassa harjoituksia, nyt viimein pääsin seuraamaan niitä ja avaamaan teille lukijoille blogissa tätä lajia.

IMG_20170501_112827

Lappi edustettuna: Roll-On Derby

Kyseessä on vauhdikas rullaluistimien päällä käytävä kontaktilaji, jossa joukkueet kilpailevat tosiaan vastaan. Kyseessä on naispainotteinen laji, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuksia sukupuolesta riippumatta; miesten ja naisten joukkueille on olemassa omat kattojärjestöt. (Naisten kattojärjestö on WFTDA ja miesten MRDA.) Lajin juuret löytyvät Yhdysvalloista, jossa tämä joukkueurheilulaji syntyi aikoinaan 1920-luvulla ja Suomeen laji on rantautunut vuonna 2009. Ensimmäinen suomalainen lajin joukkue on helsinkiläinen Helsinki Roller Derby.

Mie pääsin tosiaan vappuna seuraamaan ensimmäisen kerran livenä treenejä pelinkulku tempaisi mukaansa sillä oli mielenkiintoista seurailla pelaajia ja kuunnella pelin ja harjoitusten strategista suunnittelua. Halusin tutustua tarkemmin pelin kullkuun ja lajin termistöön, sillä aluksi kaikki kuulemani aina jammereista pakkaan asti kuulostivat minulle lähinnä heprealta. Mie löysinkin sopivasti Vaasankatu hyökkää!-blogin  Roller derbyn ABC:n, josta jaan teille lajin termistöä.

  • Ottelu eli bout kestää 2×30 minuuttia. Pelaajat asettuvat lähtöasetelmiin ja peli voi alkaa
  • Jami: ottelu koostuu maksimissaan kahden minuutin mittaisista jameista, jonka aikana joukkueet koittavat saada tehtyä pisteitä
  • Pakka: pelimuodostelma, joka on oltava määriteltävissä koko pelin ajan. Pakka muodostuu siihen kohti rataa, missä eniten blokkereita molemmista joukkueista luistelee maksimissaan kolmen metrin etäisyydellä toisistaan
  • Pelaajat: roller derby-joukkueessa on 14 pelaajaa
  • Jammeri: pisteiden tekijä
  • Lead jammer: johtava jammeri, joka saa halutessaan koska tahansa päättää jamin
  • Blokkeri: puolustavat eli blokkaavat vartaloillaan estääkseen vastapuolen pisteidenteon
  • Pivot, eli pelinrakentaja. Pivotista voi tulla uusi pisteidentekijä, jos jammeri luovuttaa tälle kypäränsuojuksensa
  • Tuomari: pelissä on luistelemattomien toimitsijoiden lisäksi seitsemän tuomaria
  • Pisteiden teko: radalla on kerrallaan molemmista joukkueista viisi pelaajaa, joista yksi on tähtihattuinen jammeri. Jammeri tekee pisteitä omalle joukkueelleen ohittamalla radalla vastapuolen neljä blokkeria, jotka vastaavasti puolustavat eli blokkaavat vartaloillaan estääkseen vastapuolen pisteidenteon.

(Alkuperäinen linkki )

received_10154908201064221

received_10154908201059221

received_10154908201074221

Paikallinen derby-yhdistys sai alkunsa vuoden 2013 loppupuolella ja nykyisin yhdistykseen kuuluu 26 jäsentä. Rovaniemeläinen Roll-On Derby joukkue on tähän mennessä pelannut niin kotipelejä Rovaniemellä kuin käynyt pelireissuilla etelä-Suomessa ja Ruotsissa.

Pyysin Roll-On Derbyn naisia kertomaan muutamalla sanalla mikä on heidät koukuttanut tähän paikoittain hurjaltakin näyttävään joukkuelajiin.

Minna Patonen / Petonen, tuomari

IMG_20170515_153017

 

Milloin aloitit roller derbyn?

Seurasin seuran perustamista ja ensimmäisiä treenejä lähietäisyydeltä. Itse aloitin kesäkuussa 2014.

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut?

Roller Derby on ehkä maailman ainoa urheilulaji, jossa jokainen vartalonmuoto on toivottu, haluttu ja tärkeä. Laji on antanut mulle itseluottamusta, muuttanut käsityksiäni ulkonäöstä ja auttanut hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. Lisäksi olen saanut valtavan suuren kansainvälisen ystäväpiirin.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Olen tuomari ja vastaan seurassamme tuomaritoiminnasta.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa?

Pyrin kehittämään itseäni lajin parissa koko ajan. Niin tuomarina kuin järjestötoimijana. Lajin tuoreus maassamme pitää huolen siitä, ettei pitkästymään pääse, sillä monet käytänteet vielä hakevat uomiaan. Lajin suosio kasvaa hurjaa vauhtia ja sitä haluan olla seuraamassa lähietäisyydeltä.

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa?

Tule juttelemaan ja kokeilemaan varusteita ja luistelua avoimiin kokeilukertoihin. Aika nopeasti sen jälkeen kyllä huomaa, haluaako lajiin perehtyä syvemmin.
Jos tuomari ja toimitsijapuoli on se houkuttele asia, mukaan pääsee milloin vain!

received_10154908201354221

Piia Kenttälä / Kuivaliha, toimitsija

piiakeränen.jpg

Milloin aloitit roller derbyn?

Olin mukana perustamassa seuraa, eli ihan alusta asti olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti ollut seuran toiminnassa.

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut? 

Roller derby merkitsee minulle paljon. Laji on antanut hurjasti uusia tuttavuuksia jopa ympäri maailman. Se antaa myös kivaa vastapainoa opiskelulle ja hektiselle kotielämälle.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Olen toimitsija. Olen kokeillut lähes kaikkia rooleja, tämä toimitseminen sopii tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni parhaiten. Se onkin yksi derbyn hienoimpia puolia, aina löytyy joku rooli ihan oman panoksen ja ajan mukaan.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa? 

Jatkan toimitsemista niin kauan kuin se pysyy mielenkiintoisena, ja tylsää se ei todellakaan ole! Minusta toimitsijoita arvostetaan derbyssä enemmän kuin mitä olen muissa lajeissa nähnyt. Haluan kehittyä ja kokeilla mahdollisimman montaa eri paikkaa, niitä kun on vaikka kuinka paljon. Ehkä joskus tulevaisuudessa voisin olla päätoimitsijanakin?

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa? 

Kokeile, et todellakaan voi hävitä mitään (paitsi entisen sosiaalisen elämän ja saada entistä laajemman sellaisen). Elämäntilanne ei myöskään ole este, meillä on edullista harrastaa, ja oman ajankäytön mukaan kaikille löytyy rooli.

 

received_10154908292439221

Piia Nevala/ Power Girl

piianevala.jpg

(Piia on kuvassa ylärivissä vasemmanpuoleisin)

Milloin aloitit roller derbyn?

Reilu 3 vuotta sitten huomasin facebookin feedissa mainoksen jossa mainostettiin roller derbyn kokeilu mahdollisuutta Rovaniemellä. Hetken googlailin ja laitoin samantien kyselyä aiheesta ja ilmoittauduin mukaan. Hetkeäkään en ole katunut ja rakastan elämää 8 rullan päällä!

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut?

Lajin parista olen löytänyt itselleni uuden ”perheen” , ihan mahtavia tyyppejä ja treenamiseen uuden ilon. Roller derby on antanut minulle rutkasti lisää itseluottamusta, mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ympäri Suomen, kehonhallintani ja kuntoni on ihan toista luokkaa kuin ennen. Laji antaa myös mukavasti kontrastia perhe-elämälle ja sisarhentovalkoisen työlle; saa ihan luvan kanssa ryskätä tyyppien kanssa radalla ja laittaa oman kroppansa likoon.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Minulla on monta roolia niin seurassa kuin joukkueessakin. Toimin seuramme interleaque tyyppinä eli pidän yhteyttä muiden seurojen kanssa. Olen myös valmennustiimin jäsen, valmennustiimissä on minun lisäkseni 6 muuta pelaajaa ja yhdessä luotsaamme joukkoamme kehittymään niin yksilöinä kuin joukkueenakin. Olen joukkueemme kapteeni ja pelaan pelinrakentaja blokkerina.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa?

Toivon voivani edelleen kehittyä pelaajana ja pystyä olemaan osa kilpailukykyistä tiimiä. Jatkan myös valmentamista. Pelaaja uran jälkeen penkkivalmentajan rooli voisi olla mielenkiintoinen eikä tuomarointi hommatkaan ole poissuljettu.

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa?

Ehottomasti mukaan vaan! Roller derbyä voi harrastaa rullilla tai ilman, tilaa on kaikenlaisille tyypeille. Ei ole mitään menetettävää, voit saada aivan uuden ulottuvuuden omaan elämääsi, eikä vapaa-ajan vietto ongelmia enää tämän lajin pariin hurahtamisen jälkeen ole.

received_10154908292564221

received_10154908292114221

Tunnelmia kentän laidalta

Mitään varsinaisia ennakkoluuloja tai  suurempaa tietoa lajista minulla ei ollut ennestään. Sen verran tiesin, että pelaajilla on käytössään hauskannäköiset rullaluistimet ja mielikuvissani lajiin kuuluu myös persoonallinen ja värikäs pukeutuminen. Pelaajilla on oma lajia varten keksitty nimi ja mie innostuin siitä ajatuksesta, että nimen ja sitä varten luodun identiteetin myötä he voivat lähteä rakentamaan peliroolia itselleen.

Päällimmäiseksi ajatuksiin jäi lajin vauhti, mukaansatempavuus ja se kuinka lajin parissa pääsee kehittämään niin nopeutta, strategiaa kuin yleisestikkin kestävyyskuntoa. Laji tarjoaa mahdollisuudet omien rajojen ylittämiseen ja onnistumisiin, positiivinen asenne ja yhteisöllisyys korostuivat joukkueen harjoituksissa. Roller derby on erittäin intensiivinen laji, jossa saman aikaisesti sekä puolustetaan että hyökätään. Laji kehittää keskittymistä ja pelisilmää ja kilpailuhenkisyys nostaa varmasti päätänsä kentällä mutta en sanoisi, että mistään vakavan asenteen lajista on kyse sillä itse näkemäni perusteella sanoisin derbyläisiä yhdistävän sellainen positivinen hulluus ja hauskapito. Lajista kiinnostuneille sanoisin kyseessä olevan matala kynnyksen laji eli ei muuta kuin mukaan vaan, jos ajatuksissa on herännyt kiinnostus roller derbyyn!  Mietiskelin harjoituksia seuratessani, että lajissa korostuvat pelin ja vastustajan lukeminen vauhdin keskellä sekä oman joukkueen tunteminen. Tilanteet etenevät nopeasti mutta oman joukkueen pelistrategiaa mukana kuljettaen ja vauhti onkin yksi seikka mikä minua derbyssä kiinnostaa. Pelaajat hiovat niin omaa teknistä osaamistaan kuin joukkueen yhteen pelaamisen taitoja ja harjoitustilanteita lähestytään huolellisesti vastustajan näkökulmasta. Oli todella mukavaa katsella pelaajien liikkumista luistimilla, liike stoppasi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja luistelu kävi niin kevyen näköisesti liukuen.

received_10154908364364221

received_10154908364374221

Lajia harrastavia ihmisiä tosiaan varmaan yhdistää juurikin sellainen positiivinen  hulluus ja kokeilunhaluisuus; derby tarjoaa mahdollisuuden heittäytyä mukaan joukkueen vauhtiin, osaksi yhteisöä, josta huokuu se yhdessä tekemisen meininki. Roll-On Derby järjestää Rovaniemellä kevään ja kesän mittaan kaikille avoimia ja ilmaisia kokeilukertoja, lisätietoa alla. Hox! Tulevana sunnuntaina 21.5.2017 järjestetään seuraava kokeilukerta.

• 21.5. klo 17.30-19.30, Keltakankaan liikuntahalli, Keltakangas 1
29.6. klo 20.30-22.30, Keltakankaan liikuntahalli, Keltakangas 1
• 25.7. klo 21-22, Rajan liikuntahalli, Etelärinne 14

Ilmoittautumislomake kokeilukertaan; https://goo.gl/forms/oxG8RzdGPbxf0XWB3

Ilmoittaudu syksyn aloittelijakurssille:
https://goo.gl/forms/tUyYzGOafBDcyF9h2

Open skaten järjestää Roll-On Derby: https://www.facebook.com/rollonderby/

Lisätietoa lajista löydät mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Roller_derby
ja täältä http://www.jyvaskylarollerderby.fi/roller-derby/
sekä tästä videosta https://www.youtube.com/watch?v=-Hw8I8hYTOo

(Lähde)

Aurinkoista tiistaipäivää!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Kaksi onnekasta voittivat rannekkeet This is the real sh’t- liikuntatapahtumaan Leville!!

ONNEKSI OLKOON ELINA JA HELI!

Onnetar suosi tällä kertaa Elina Niskajärveä ja Heli Karilaa! Onneksi olkoon, te voititte rannekkeet (Rannekkeen hinta 98€) Pohjoiskalotin inspiroivimpaan, liikuttavimpaan, suurimpaan, hauskimpaan ja aidoimpaan  This is the real sh’t-liikuntatapahtumaan  26-27.8.2017 Leville! Rannekkeellä pääsette osallistumaan tapahtuman treeneihin, workshoppeihin, bootcamppeihin ja luennoille. Mie otan teihin yhteyttä. Kiitos vielä teille kaikille osallistuneille ja Laura Peipolle sekä Levi Wellness Clubille blogiyhteistyöstä!

1.jpg

Elokuun lopun viikonloppu Levillä tarjoilee monipuolisen kattauksen treenejä, workshoppeja, bootcamppeja ja luentoja. Tunturissa kokoontuvat Suomen huiput liikunnan ja hyvinvoinnin maailmasta, joten tässä sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus myös inspiroitua ammattilaisten ohjauksessa! Viikonloppua varten tarvitset vain tapahtuman rannekkeen, jolla pääset osallistumaan vapaasti tapahtuman ohjelmaan ja sie voit tutustua tarkemmin tapahtuman ohjelmaan aikatauluineen täällä. Tapahtuman järjestää Levi Wellness Club ja tapahtuman järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

Erityisen innoissani mie olen näistä huikeista luennoista, joita on luvassa melkoinen kattaus!!

LUENNOITSIJAT

Pekka Hyysalo
Pippa Laukka
Hatsolo
Joosua Visuri
Mikko Paunonen
PT Peippo
Sampo Kaulanen
Jaakko Halmetoja
Lasse Seppänen
Reetta Vanhanen

2.jpg

Nähdään elokuussa tunturissa ja hei!! Tulevan kesän todellinen haaste on Arctic Challenge 2017– haasteottelu, joka on uskomaton ja ainutlaatuinen kokemus tunturissa! Viime kesän kokemus on antanut uskoa itseensä ja siihen, että todellakin ne suot on tehty ylitettäviksi ja se oma pölli kannettavaksi, se tunteiden ja olojen kirjo oli valtava ja valtavan antoisa. Yhteishenki on erityinen ja sen saimme kokea myös reitillä. Meillä on täällä Lapissa hienoja tapahtumia, joita järjestetään Meitä Varten – joko sie olet tarttunut uusiin haasteisiin, joita on tarjolla? Mie annan erittäin vahvan suosituksen osallistumiseen: itsensä haastaminen ja ennen kaikkea omien odotusten ylittäminen tällaisen haasteen merkeissä antaa lisää motivaatiota ja uskoa itseensä ja mikä parasta, tämä reitti taitetaan yhdessä oman parin tai joukkueen kanssa sillä haasteottelun ydin on #notmebutwe!!

❤ Marru

ARVONTA! Voita ranneke Leville This Is The Real Sh’t- liikuntatapahtumaan 26. – 27.8.2017!

Joko sie olet kuullut TÄSTÄ! Kurkkaahan linkin taa mutta miepä kerron sulle, että mistä tänään puhutaan ja se on This Is The Real Sh’t- liikuntatapahtuma, joka järjestetään Levillä elokuun lopulla. Levin Arctic Challenge- haasteotteluita seuranneet eivät varmaankaan ole kovin yllättyneitä kuullessaan, että tämänkin tapahtuman takana on Levin ja Levi Wellness Clubin oma supernainen Laura Peippo ja nyt meille pohjoisen ihmisille on jotain uutta tarjolla tunturissa!

PEIPPO

Kuvassa tapahtuman äiti Laura Peippo / Levi Wellness Club

(Alkuperäinen kuva)

MITÄ, MILLON, KOSKA?

Monipuolinen liikkumiseen, terveyteen, hyvinvointiin ja hyvään fiilikseen painottunut viikonlopun mittainen tapahtuma on suunnattu just sulle, olit sitten ammattilainen tai sinua on juuri jumppakärpänen on purrut, jos kaipaat lisämotivaatiota ja ryhmän tsemppiä omaan liikkumiseen tai sulle, joka haluat ihan vaan mukaan fiilistelemään hyvää tunnelmaa ja viettämään aikaan samojen arvojen äärelle kokoontuneiden ihmisten kanssa. Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kokoamaan itselleen oman hyvinvoivan elämän, ovat lämpimästi tervetulleita!

Kahden päivän aikana sie voit osallistua mun muassa jooga,- pilates,- ja kehonhuoltotunneille ja lauantaina on mahdollisuus käydä läpi ohjattua maastavedon tekniikkaa tai osallistua esimerkiksi ohjaamaan Peipon bootcampiin ja Joosua Visurin kehonpainoharjoittelun workshoppiin. Sunnuntaina on vuorossa esimerkiksi pöllitreeniä, kahvakuulaa ja Visurin ohjaamana liikkuvuusworkshoppia. Sunnuntaipäivän kohdalla oman huomioni kiinnitti Peipon Lauran vetämä suotreeni (huh!) Mieleeni palautui yksi Peipon kommentti somessa, jossa hän esitti, että ”rakennetaan lisähaasteeksi uusi tunturi ensi kesän Arctic Challengeen”..voi vaan miettiä, että minkähänlaisia haasteita suolla on luvassa!

pölli.png

Meidän viime kesäinen haasteottelun kisapölli kaivoi tiensä lumihangesta

Elokuun lopun viikonloppu Levillä tarjoilee monipuolisen kattauksen treenejä, workshoppeja, bootcamppeja ja luentoja. Tunturissa kokoontuvat Suomen huiput liikunnan ja hyvinvoinnin maailmasta, joten tässä sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus myös inspiroitua ammattilaisten ohjauksessa! Viikonloppua varten tarvitset vain tapahtuman rannekkeen, jolla pääset osallistumaan vapaasti tapahtuman ohjelmaan ja sie voit tutustua tarkemmin tapahtuman ohjelmaan aikatauluineen täällä.

ON KILPAILUN AIKA!

Mie saan ilokseni kertoa teille, että sain Peipon Lauralta tilaisuuden arpoa kaksi ranneketta tapahtumaan! Siistiä, eikö?! Tapahtumassa on monipuolinen kattaus hyvinvointiaiheisia luentoja ja me haluttaisiinkin Lauran kanssa tietää, että kenen luentoa sie haluaisit päästä kuuntelemaan?

Pekka Hyysalo
Pippa Laukka
Hatsolo
Joosua Visuri
Mikko Paunonen
PT Peippo
Sampo Kaulanen
Jaakko Halmetoja
Lasse Seppänen
Reetta Vanhanen

kuvitus3muok

lauma

Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tämän blogikirjoituksen alle torstaihin 4.5.2017 klo 20 mennessä. Kerro kommentissa kenen luennon sie haluaisit päästä kuuntelemaan? Kommentin jättäneiden kesken arvotaan 2kpl rannekkeita This is the real sh’t-tapahtumaan perjantaina 5.5.2017!! 

Ilmoitan arvonnan voittajan täällä blogissa ja Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-facebooksivulla. Rannekkeiden toimitustavasta sovitaan hlökohtaisesti voittajan kanssa. Tapahtuman järjestää Levi Wellness Club ja tapahtuman järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

Onnea arvontaan!

Helin kynästä: tarina matkasta joogan ja WallTrainingin parissa WellnessLoungella

Oikein ihanaa perjantaiaamua! Mie tykkään jakaa onnistumistarinoita ja positiivista asennetta blogissani ja olen innoissani päästessäni jakamaan myös muiden tavallisten pulliaisten ja elämäntapaintoilijoiden ajatuksia hyvinvoinnista.  Tänään Marru Marmelaadi-blogi tarjoilee teille luettavaksi Helin tarinan joogan ja WallTraininingin parissa. Fyysisen kunnon kohoamisen lisäksi ihmisen mieli kokee osansa tästä muutosprosessista ja omat ajatusmaailma voikin saada kannustavan sysäyksen  uusiin haasteisiin tarttumisen myötä ja itsensä voi yllättää omalla rohkeudellaan. Olen saanut tutustua Heliin WellnessLoungella ja on ollut ilo saada jakaa joogakokemuksia ja jopa omia kiputilojakin tämän positiivisen ja aurinkoisen naisen kanssa. Lukemisen iloa!

Helin tarina

Olen 50-vuotias liikunnallinen nainen. Perheeseeni kuuluvat aviomies, 18-vuotias tytär sekä Bichon Frisé, Vili. Elämä on kuljettanut minut synnyinkaupungistani Sodankylästä Tornion kautta Rovaniemelle. Rovaniemi on ollut kotikaupunkini jo kohta kolmekymmentä vuotta ja voin kai todeta olevani rovaniemeläinen ihan oikeasti monen kymmenen vuoden jälkeen.

Harrastuksiini kuuluvat tällä hetkellä WallTraining, Flow jooga, Yinjooga, LesMills BodyCombat, LesMillsBodyBalance ja erilaiset tanssilliset ryhmäliikuntatunnit. Edellä mainittuja lajeja harrastan Hyvinvointistudio WellnessLoungessa ja Liikuntakeskus Kunnon Paikassa. Liikun tietenkin myös koiran kanssa pariin kertaan päivässä.

liite1.jpg

liite14.jpg

Olen käynyt astangajoogan peruskurssin v. 2009 Astanga jooga Lappi ry:llä. Tarkoituksenani oli aloittaa säännöllinen joogaharjoittelu tuolloin. Kaikki ei mennyt kuitenkaan kuten olin ajatellut… Kävin yhdellä viikkotunnilla ja totesin, että ehkä se ei sittenkään ole mun juttu. Kaipasin lisää ohjausta ja sarjojen tekeminen tuntui todella haastavalta. Ehkä jos olisin jatkanut harjoituksia kauemmin, olisi tilanne muuttunut. Kuitenkin tunne siitä, että jooga ei ollut mun juttu oli niin vahva, että päätin unohtaa koko lajin ja keskityin ihan muuhun.

Tässäkö se sitten on?

Vuoden 2013 lopussa Liikuntakeskus Kunnon Paikassa oli näytetunti Into Yogasta. Se oli suomalaisten kehittämä ”voimajoogaan pohjaava, turvallinen mutta hien pintaan saava harjoittelumuoto, joka kehittää fysiikan puolella voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa”. Minua kiehtoi tuo ajatus turvallisesta voimajoogaan pohjautuvasta lajista. Ja kun siinä vielä oli musiikki mukana. Ei muuta kun tunnille!

Ensimmäisestä Into Yoga tunnista en oikein muista mitään erityistä. Se jäi kuitenkin mieleen, että sitä halusin jatkaa. Kuljin tunneilla v. 2014 viikoittain ja pikkuhiljaa olin koukussa lajiin; sen fyysisyys kiehtoi ja tekniikan opettelu oli myös isona motivaattorina.

Kesällä 2014 esitin työnantajalle, että jospa se tarjoaisi yhden joogatunnin viikossa työntekijöilleen. Otin yhteyttä Koskelan Seijaan. Hän mm. ohjasi Into Yogaa ja opiskeli tuolloin RYT200 joogaopettajaksi. Seijan ammattitaito vakuutti minut alusta lähtien ja luotin, että hän olisi meille juuri se oikea opettaja. Ja meidän onneksemme Seija suostui ja siitä pyörähtivät käyntiin työpaikan joogatunnit. Paikka ja tunnin kesto vaihtuivat kaupungilta vuokratusta tilasta WellnessLoungelle ja tunnista puoleentoista tuntiin. Minulle oli mukavinta huomata se, kuinka muutkin olivat innostuneet joogasta eikä minun esitys työpaikan joogatunnista ollut turhaa. Koenkin olevani jonkinlainen tsemppari ympärilläni oleville ihmisille nimenomaan liikuntaan liittyen. Huomaan monesti pyytäväni kavereita erilaisille tunneille ja tsemppaan liikkumaan. Facebookissa ja Instagramissa minun innostuksen huomaa myös. Joskus olen miettinyt, että pitäisikö vähän hillitä innostusta, mutta onneksi se ajatus on mennyt kohtuu nopeasti ohi 🙂

liite2

WellnessLoungen aula

liite8.jpg

Suunta eteenpäin

Into Yoga loppui v. 2014 lopussa, mutta minun innostukseni joogaa kohtaan sen kun kasvoi. Kehitystä tapahtui koko ajan pikku hiljaa ja yritin ammentaa Seijan tekniikkaopetuksesta kaiken hyödyn itselleni. Joogassa ei ole koskaan täysin valmis ja aina on opittavaa paljon. Minun joogapolullani on ollut kiviä ja tulee olemaan jatkossakin, mutta uskon että ne kivet on siirrettävissä syrjään, että tie olisi hieman helpompi. Juuri tuo kiehtoo joogassa valtavasti.

Minua ei joogassa hirveästi kiinnosta se henkinen puoli ja joogahistoria. Enemmän minua kiinnostaa fyysinen puoli ja sitä kautta se, että kuinka pystyn tekemään harjoituksen olemalla läsnä vain siinä hetkessä. Ja kuinka pystyä olemaan analysoimatta liikaa sitä mitä teen seuraavaksi, vaan keskityn siihen hetkeen ja siihen asanaan jota olen tekemässä.

liite3.jpg

Aurinkosoturi Villa Mandalan maisemissa

liite9

Kolmijalkainen koira

Joogan kautta minulle on avautunut aivan uusi maailma ja koen viiskymppisenä löytäneeni juuri sen minulle oikean lajin, jota voin harrastaa turvallisesti erittäin ammattitaitoisen opettajan johdolla WellnessLoungella. Vaikka joogapolkuni on tähän mennessä aika lyhyt, tunnen että se polku vie juuri oikeaan suuntaan ja sekin auttaa minua tulemaan varmemmaksi ja vahvemmaksi ihmiseksi sekä fyysisesti että henkisesti. Tunnit ovat hyvinkin fyysisiä ja siitä tykkään todella. Kroppaan on tullut voimaa lisää kahdessa vuodessa rutkasti ja varsinkin yläkroppaan, josta sitä on tuntunut puuttuvan aiemmin. Tai ei niitä voimia ennen ole ollut ollenkaan; siltä ainakin tuntuu nyt…

liite4

Soturi 2 WellnessLoungella

liite5.jpg

Tanssija 

Joogan lisänä mahtavan uusi harjoittelumuoto

WellnessLoungen avauduttua minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua myös uudenlaiselle tunnille: WallTraining. Ja jäin koukkuun heti… tai voisko sanoa, että jäin remmiin heti. Laji on ihan erilaista treeniä kuin aikaisemmin olen tehnyt. Toiminnallista harjoittelua, joka haastaa kaikki lihasryhmät, mutta erityisesti keskivartalon. Ja minun tapauksessani haastaa lisäksi mun rohkeuden…. Olen arka ja WallTraining-tunnin jotkut asennot tuntuvat minusta ihan oikeasti pelottavilta; erityisesti pää alaspäin jutut on mulle iso juttu. Mutta kahden vuoden aikana olen uskaltanut kokeilla montaa eri juttua ja olen todella ylpeä itsestäni. Tässäkin iässä voi näköjään vielä oppia uusia asioita ja rohkeutta löytyy jostakin niiden oppimiseen. Ja täytyy sanoa, että sisu ajaa oppimaan uusia asioita. Tuota sisua en puolenkymmentä vuotta sitten tiennyt edes omistavani, mutta näköjään sitä minussakin edes hitunen on. Muutosta parempaan on siis tapahtunut.

liite6

Kuva mun ekalta WallTraining-tunnilta maaliskuussa 2015… Kyllä jännitti

Se onkin ollut mahtavaa huomata, että joogan ja WallTraining-tuntien myötä olen löytämässä uuden itseni; rohkeamman ja sitä kautta täydemmän aikuisen viisikymppisen naisen, joka antaa piutpaut omalle iälleen ja aikoo elää vahvasti ja treenaten vielä monta vuotta. Nyt joku toteaa, että ei tuolla tavalla voi löytää itseään… Mutta minä voin… Joku muu löytää sen muuten, mutta minä uskon, että löydän itseni tätä kautta.

liite7.jpg

WallTraining todella haastaa ja saa tekemään monia juttuja, joita ei ikinä olisi aiemmin kuvitellutkaan osaavansa tai uskaltavansa. Tämä on jonkinlainen silta.

liite10.jpg

liite11.jpg

liite13.jpg

Kohti unelmaa

Keväällä 2016 huomasin Facebookista, että eräs joogaretriittikaveri kesän 2015 Villa Mandalan joogaretriitiltä oli aloittanut Villa Mandalassa RYT-200 joogaopettajakoulutukseen. Minulle tuli mieleen ajatus, että miksi en minäkin vielä joskus. Olin ehkä alitajuisesti miettinyt asiaa jo jonkin aikaa, koska asia selkiytyi minulle sillä hetkellä ihan täysin ja päätin hakeutua seuraavaan Villa Mandalan toukokuussa 2017 alkavaan joogaopettajakoulutukseen. Mietin asiaa monelta kantilta: pystynkö siihen, riittääkö taidot, haluanko opettaa joogaa vai tehdä ”vain” harjoituksia , haluanko kehittyä joogassa vielä enemmän, millä tavalla haluan kehittyä jne. Suurimpana kysymyksenä risteili ehkä se, että olenko tarpeeksi ”hyvä” koulutukseen; kelpaanko sinne…. Keskustelin asiasta WellnessLoungen Seijan kanssa ja Seija rohkaisi minua hakeutumaan.

villamandala.jpg

Hyvinvointikeskus Villa Mandalan päärakennus 

(Alkuperäinen kuva)

liite15.jpg

Wild Thing Villa Mandalan maisemissa

Minua ei vielä tälläkään hetkellä joogaopettajakoulutuksessa kutsu niinkään se opettajuus vaan lähinnä kehittyminen joogan parissa. Koulutuksen pääopettaja Mia Jokiniva totesi miettiessäni  asiaa: ”Uskon, että olet valmis kuvailemasi mukaan oppimaan lisää, ja aivan varmasti kokeilemaan koulutuksen myötä itse ohjaamistakin.” Näin voi käydäkin, mutta en nyt aseta mitään isoja odotuksia itselleni sen suhteen. Koulutukseen kuuluu opetusharjoittelu, joten sitäkin pääsen kokeilemaan ja voihan olla, että ajatukseni muuttuu koulutuksen myötä kuten Mia totesi. Jännä nähdä miten käy. Odotan koulutuksen alkamista innolla. Ja ehkä minua näkee vielä joskus opettamassa joogaa jossakin….

Kuten aiemmin totesin, joogapolkuni on edelleen melko alussa ja siinä on ollut (ja tulee olemaan) vielä paljon kiviä. Mutta onneksi polku on ollut myös palkitseva… Olen huomannut että harjoitus ei ehkä heti tee mestaria mutta ehkä sen kautta löydän paremmin itseni. Jännä nähdä, minkälainen ihminen minusta loppujen lopuksi kuoriutuu… Taikuri voi olla itsekin hämmästynyt. 🙂

Kuulumisia joogamatolta

Joogan sydämessä

Aurinkoa ja valoa just sinun torstaihin! Terveiset täältä joogamatolta, tämä vaan on niin mun paikkani. Viime aikoina blogi on täyttynyt treenin täyteisistä kirjoituksista kun joukkueemme valmistautui Levillä järjestettävään maaliskuiseen Arctic Challengeen ja nyt kun kisat on käyty, on aika uusille jutuille. Joogasta on tullut ihana rutiininomainen osa omaa päivääni ja niin vaikeaa kun se aamuvarhaisella herääminen onkin, se palkitsee! Tahmeasta heräämisestä pääsee matolle herättelemään lempeästi kehoa ja mieltä ja omalla kohdallani aamun ensimmäiset aurinkotervehdykset saavat energiat liikkeelle ja se tuntuu sellaisena lämpöisenä aaltona, joka sykäyksin antaa uutta energiaa saadessani jättää menneisiin hetkiin ne asiat, jotka sinne kuuluvat. Mie tunnen säkenöinnin joka kulkee koko kropan läpi ikäänkuin kuiskaten soluille, että huomenta on aika herätä. Alaspäin katsova koira on erityisesti sellainen voimallinen asana itselleni ja yksi ehdottomia lemppareitani. Tässä asanassa mie olen käynyt läpi suuria tunteita ja herännyt ikäänkuin itseni keskeltä ja se oli mieletön tunne! Alaspäin katsovassa koirassa ja kolmijalkaisessa koirassa mie saan todella hyvän tilan tunnun alaselkään ja koko takaketjuun ja aamuharjoitusten jälkeen on miellyttävämpää istua työskentelemään koneen ääreen kun alaselkä hengittää ja joustaa.

Nämä asanat kuuluvatkin jokaiseen harjoitukseeni sillä mie teen niitä asanoita, mitkä syystä tai toisesta tuntuvat hyvältä ja tarpeellisista juuri sillä kyseisellä hetkellä. Näiden asanoiden myötä myös liikkuvuuden on parantunut ja sen myötä selän tuntemukset ovat parantuneet huomattavasti. En enää muista edes, että milloin minulla olisi ollut niin kipeä selkä, etten olisi saanut esimerkiksi kenkiä jalkaan ja tämä kipuilu on ollut vuosia sitten minulla ihan normaalia. Aika hurjaa, että ihminen oppii tosiaan elämään kroonisen kivun kanssa ja kivusta tulee epätoivottu vieras, joka muuttaa kehoosi asumaan.

apk

Mie käyn WellnessLoungella Seija Koskelan ohjauksessa sekä flow- että yinjoogatunneilla. Loungen joogavalikoima on monipuolinen; flown ja yinjoogan lisäksi tuntivalikoimista löytyy myös Iidan ohjaamat Hatha,- ja Hatha Flow tunnit sekä Helin ohjaamat kundaliinijoogatunnit. Ylläolevista kuvista näkee oman liikkuvuuteni kehityksen vuodesta 2015 vuoteen 2016, tämä motivoi! Aloittaessani ohjatuilla tunneilla käymisen, koukistin polveni alaspäin katsovassa koirassa, jotta selän asento säilyisi ja nykyisin saan ojennettua polveni suoraksi ilman, että selän asento kärsii.

IMG_20170330_042241

Joogan monipuolisuus vie joogin mennessään sillä monista asanoista on olemassa useita variaatioita ja itseään pääsee haastamaan niin tasapainon, kestävyyden kuin voimankin parissa. Se perinteinen hieman kärjistettykin mielikuva joogeista istumassa lootusasennoissa ja hengittelemässä on saanut uusia näkökulmia omaksuttuani tämän elämäntavan ja toisille se on juuri se joogan ydin. Se on kaunista sillä jooga on ääretöntä vapautta ja parhaimmillaan olen saavuttanut asanassa miltei olemattoman olon enkä ole tuntenut hengityksessäni alkua tai loppua. Olen ollut yhtä sen hetken kanssa ja kehoni sulanut painottomana asanaan, tällöin olen tunnistanut usein harjoituksen aikana hymyn nousevan huulilleni.

dav

Find Your Wild: yin and yang joogaworkshop WellnessLoungella

Viime lauantaina WellnessLoungella mie, äippä ja liuta muita naisia pääsimme osallistumaan etelä-Suomesta vierailulle tulleen Anna-Mari Pentikäisen johdolla Find Your Wild: yin and yang joogaworkshoppiin. Menimme yhdessä äipän kanssa katsastamaan että mistä tässä ’naiset & jooga’-aiheisessa workshopissa oli kyse. Puolentoista tunnin mittainen matka flowjoogan harjoitusten parissa tehtiin rauhallisen ja keskittyneen tunnelman ympäröimänä. Me aloitimme joogamatkan omaan kehoon; siellä oli mahdollisuuksia avata oma sydän sen sisäiselle vahvuudelle ja avata itsensä rohkeudelle kuunnella omaa sydäntä. Usein me emme halua kuulla tai katsoa sitä totuutta silmiin ja se on ymmärrettävää vaikka tiedämme sen, että todellisuuden välttely ei voi jatkua loputtomiin. Joogaharjoitukset ovat antaneet vastauksia, tunteita ja mielikuvia ja mie haluan katsoa, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan harjoitusten parissa. Tähän mennessä en ole keksinyt vielä yhtään syytä miksi en kuljettaisi tätä elämäntavaksi muodostunutta kokonaisuutta mukananani. Mie rakastan joogassa uteliaisuutta ja uusia tuntemuksia, joita harjoitukset antaa ja tunnistan uteliaisuuteni ja rohkeuteni kasvavan omien harjoitusteni myötä.

Aloitimme maadoittavalla harjoituksella selinmakuulta, josta harjoitus eteni kohti oman hengityksen tahdissa etenevää flowjoogaa ja passiivista ja rentouttavaa yin joogaa. Harjoitusten päätteeksi hengähdettiin maadoittavissa asennoissa loppurentoutuksen eli savasanan merkeissä. Anna-Mari toi mukanaan itselleni uusia liikkeitä ja oli mukavaa joogata porukalla lämminhenkisessä salissa. Liikkeistä toiseen edettiin mukavassa flowssa ja hyvin nopeasti ensimmäisten dynaamiseen liikkeiden aikana tunsin kuinka lämpö virtasi kehooni.  Alaspäin katsova koira tuntui jälleen hyvältä ja tunsin kuinka jalkoihin virtasi energiaa, jalkani olivat hereillä. Puolisentoista tuntia vierähti nopeasti ja toi ihanasti uutta energiaa ainakin omaan päivääni. Tässä osallistujaporukassa oli todella miellyttävää olla mukana koska osallistujat luovat tunnelman tilaan yhdessä ohjaajan kanssa ja tunnelma oli hyvä, helposti lähestyttävä ja keskittynyt, välillä kuului pieniä naurahduksia tai ähinää kun tultiin kopsahdellen matolle. Tällä kertaa omat ajatukseni kiertelivät oman jaksamiseni ympärillä mutta se ei tehnyt harjoituksesta huonoa tai epäonnistunutta vaan erilaisen. Tunsin kuinka kehoni voimistui asanoissa mutta samaan aikaan tunsin väsymyksen ja nuutuneisuuden, minkä flunssa jätti vielä muistoksi mutta hyppäsin siihen hetkeen ja tein harjoitukseeni sen hetkisen voinnin mukaan. Tämän asian suhteen jatkuu opettelu, sitä kun innostuu niin herkästi mutta havahtuminen ja syventyminen ”yksi harjoitus kerrallaan ja jokainen harjoitus on erilainen”- ajatteluun, on antanut ja opettanut minulle paljon omasta keskittymisestäni ja omien harjoitusteni luonteesta. Se näissä Loungella järjestetyissä workshopeissa on erityinen plussa kun paikka on tuttu ja saa uusia kokemuksia omalla kotisalillaan – lisää tällaisia joogaworkshoppeja kiitos ❤

IMG_20170325_143127

Housut MyPrema

 Kiitos rakkaalle äipälle yhteisestä kokemuksesta, näistä erilaisista joogaan liittyvistä tapahtumista ja yinjoogatunneista on tullut meidän yhteinen juttu. Se tuntuu hyvältä sillä keskustelut virtaavat ja kertomusten lomasta luonteista erottuu niin samankaltaisia kuin erilaisiakin piirteitä. Kuulumisten myötä mie toivotan teille oikein ihanaa ja energistä torstaipäivää ja vinkkinä vielä:

P.S. Tänään klo 19 WellnessLoungella Seijan ohjaama Flow-tunti ja huomenna perjantaina 31.3.2017 klo 17 Iidan ohjaama Hathajooga, nähdään joogamatolla!

Sunnuntain yhteistreenit – mielessä Arctic Challenge Winter Edition 2017

Kohti kevättä

Hyvän fiiliksen viikonloppu takana! Nyt on iloinen ja rennon innokas fiilis tulevasta keväästä tapahtumineen. Minusta tuntuu tosi hyvältä kun mie voin tehdä ystävien ja perheen kesken loma yms. suunnitelmia ja aikataulut sallivat nykyisin ekstemporenakin asioiden tekemisen. Oman elämän uudelleen järjestely ja siivoaminen on tuottanut selkeitä tuloksia ja koen päivä päivältä voimakkaammin tehneeni itselleni oikeanlaisia päätöksiä ja valintoja. Helppoa se ei ole ollut mutta olen alkanut järjestelmällisesti pysäyttämään itseni ja mieleni juoksun mikäli ajatukset koittavat alkaa haastamaan minua ja kyseenalaistamaan tekemiäni päätöksiä esimerkiksi hiljaisilla ”onko tämä riittävästi”- kysymyksillä. Mie innostun uusista asioista helposti ja siinä innokkuudessani myös helposti sokeudun omalle vauhdilleni, tylsistyn helposti ja viihdyn mukavuusalueellani, joten olen usein löytänytkin itseni hetkellisten muutosprosessien jälkeen palanneena taaksepäin, niiden selkäytimeen jääneiden vanhojen tapojen luo. Yksi yleisin on ollut kiireeseen palaaminen ja sen luominen. Mie ajan itseni väsymykseen ja aallon pohjalla vakuuttelen itselleni opettelevani uusia ajatusmalleja jotta voisin sisäistää uudet toimintatavat mutta hetkellinen lepo riittää minulle istumaan niiden ajatusten päälle ja pian löydän itseni täyttämästä kalenteria ja ahmimasta asioita elämääni. Katsotaan ja kuulostellaan kuinka minun matkani jatkuu näiden elämän suurien ja pienien asioiden saralla, olen varovaisen toiveikas ja sisimmässä tunnen että olen ottanut jo askeleita kohti sellaista tietä, joka tuntuu hyvältä jalkojeni alla kävellessäni sitä pitkin. Onnellisuuden tunteet ja ylipäänsä herkemmin asioihin reagoiminen on saanut tilaa itsessäni sen myötä kun olen antanut itselleni aikaa ja sydämessä pirskahtelevat onnellisuuden tunteet saavat hymyn nousemaan huulille. Kiitos elämä kun olet jälleen kantanut minua eteenpäin ja kiitollisena mie jatkan tätä loputonta tutkimusmatkaa kohti omaa identiteettiäni ja naiseutta.

mie su.jpg

Yhteistreenit

Sunnuntai aamuna kokoonnuimme muutaman joukkuetoverin kesken paikalliselle hyvinvointistudio WellnessLoungelle yhteistreenejä varten. Meidän joukkueessa on jäseniä ympäri maailmaa, joten treenaamme mahdollisuuksien mukaan yhdessä ja oli todella innostavaa päästä treenaamaan tyttöjen kanssa. Yhdessä tekeminen ja treenaaminen vahvistaa meitä ja sitoo porukkaa yhteen ja yhteisten treenien avulla jokaisen vahvuudet nousevat esille.

yhteistreenit_419-2

yhteistreenit19.2..jpg

Team Arctic Superfoodsin Marjo, Ira, Seija ja mie. Tulevana viikonloppuna me treenataan erilaisella kokoonpanolla kun saadaan meidän etelä-Suomen vahvistus pohjoiseen. 

Meidän Arctic Superfoods-joukkueen treenejä ja valmistautumista kohti maaliskuussa Levillä järjestettävää Arctic Challengea voi seurailla myös Youtuben kautta, mie lisäilin sinne videopätkiä joukkueen treeneistä. Näissä pätkissä välittyy mainiosti se meidän tunnelma ja itsellekkin tulee hyvä fiilis kun näitä katselee. Sen lisäksi että saan lisää motivaatiota kun katselen meidän treenejä, koen myös olevani todella onnekas ihmislapsi kun minulla on ympärilläni näin upeita naisia! Te olette suuri sydämisiä ja täyttä rautaa! Sunnuntain treenit tehtiin kiertoharjoittelutyyppisesti wallia hyödynten ja treenejä pääsette seuraamaan seuraavien linkkien takana:

Kierros 1

Kierros 2

Kierros 3

Levin haastavat nousut ja laskut umpihangessa ja lumen keskellä mielessä pitäen on tullut tehtyä erilaisia kyykkyvariaatioita ja tässä on yksi WallTraining-tunnilla tehtävä kyykkyliike, jossa saa todella makian poltteen aikaiseksi:

Kyykyt

keli.jpg

Tänään on vuorossa WellnessLoungella yksi viikon korkean sykkeen WORKOUT-treeni ja LesMills BodyBalance,  jaksan vieläkin ylistää nykyistä ohjelmaa, se on yksinkertaisesti niin raskas ja ihana! Kuluvalla viikolla palataan myös mäkitreenien pariin pöllin kanssa, lenkkipolku ja mäkitreenit ovat alkaneetkin innostaa yhä enemmän aurinkoisten päivien ansiosta. Ulos katsellessani totean vielä, että nyt saa heittää hyvästit pitkälle ja pimeälle talvelle ja toivottaa kevään auringon tervetulleeksi tänne pohjoiseen – On Sinua Jo Odotettukkin ❤

X0X0 Marru