Lauantaina se koittaa: Arctic Challenge Winter Edition 2017-haasteottelu

Kohti ääretöntä ja sen yli 

Jännittävä viikko. Lauantaina 18.3.2017 nimittäin Team ActicSuperfoods lähtee matkaan Levin reitille Arctic Challenge Winter Edition 2017-haasteottelussa. Joukkueen taustavoimina toimivat lappilaiset yritykset; levillä toimiva Arctic Superfoods, joka valmistaa nopeasti suosiota saavuttaneita EVÄS-patukoita ja paikallinen hyvinvointistudio WellnessLounge, jossa pääset hikoilemaan erityisseinällä tehtävän WallTraining ja WORKOUT-harjoitusmuotojen parissa ja lisäksi viikkokalenterissa on LesMills BodyBalance-tunnit. WellnessLoungella pääset osallistumaan myös ohjatuille yin, – hatha,- ja flow joogatunneille.

Team ArcticSuperfoodsin treenitunnelmia Youtubessa . Löydät lisää videoita Marru Marmelaadi-blogin nimellä.

EVÄS-patukoita on kolme eri vaihtoehtoa: mustikka ja koivunlehti, tyrni-kuusenkerkkä ja puolukka-karpalo-nokkonen.

Challengen reitti kiertää läpi hankien ja tuulen aina Levin huipulle saakka ja joukkueen matkassa kulkee myös kesäkisasta jo tutuksi tulleet kisapöllit. Tämä noin kymmenen kilometriä pitkä taival tulee haastamaan niin henkisen kuin fyysisen kunnon ja ajaa kestävyyden äärimmäisiin suorituksiin..mutta vakavasta kisasta ei siitä huolimatta ole kyse vaan pääajatus on rastien ja haasteiden suorittaminen yhdessä sillä kaveria ei jätetä! Mie tykkään tämän tapahtuman tsemppihengestä ja yhdessä tekemisestä, ne kantaa silloin kun oma jaksaminen on kortilla. Reitin varrella on 10 kpl erilaisia suoritettavia haasteita sen lisäksi, että luminen ympäristö umpihankineen ja jyrkkine rinteineen tulee osoittamaan oman armottomuutensa. Tällä hetkellä fiilikset on jännittyneen innokkaat, en malttaisi odottaa, että lauantaiaamu koittaa!

Video

Haasteottelun kartta

(Alkuperäinen kuva)

#notmebutwe

Me saatiin minun kesähaastekisan parin kanssa idea osallistumisesta jo viime syksynä kun kokemukset vuosittaisesta heinäkuussa järjestettävästä Arctic Challengesta oli niin hyvät, ja yhtäkkiä meitä olikin kertynyt joukkueen verran saman tavoitteen omaavia naisia, mikä yllätti minut! Tämähän on aivan upeaa, me päästään kokeilemaan rajojamme omalla joukkueella ja saadaan yhdessä ainutlaatuinen kokemus tunturissa. Mie olen todella onnellinen kun minulla on ystäväpiirissä yllytyshulluja ja rohkeita naisia, jotka vastaavat ”Joo, osallistutaan vaan” ja vasta sen jälkeen kysytään, ”niin minne me oltiin siis menossa?”. Tällainen heittäytyminen ja ennakkoluulottomuus rohkaisee itsekin omien valintojen ja päätösten parissa. Itseensä ja omaan kuntoonsa saa luottaa siinä määrin kun oman kuntonsa tietää ja sopivissa määrin itsevarmuus pukee ihmistä. Jokaisella voi omat tavat ja rutiinit treenata ja valmistautua erilaisiin tilanteisiin ja se onkin erittäin tärkeää, että löytää itselleen sopivat tavat. Tapoja etsiskellessä karttuu samalla itsetuntemus, se on positiivinen sivuvaikutus. Me lähdetään reitille sitä kunnioittaen koska haasteet ja olosuhteet on meille kaikille uusia vaikka lumen keskellä eletäänkin. Kymmeneen kilometriin mahtuu paljon ajatuksia, tuntemuksia ja haasteita, joiden suorittaminen voi ajaa epämukavuusalueilta, meillä on jokaisella omat pelkomme, jotka kulkevat reitillä mukana ja juuri sen vuoksi onkin mahtavaa päästä porukalla matkaan, selviämään yhdessä kiperistä tilanteista ja luomaan yhteisiä muistoja keväälle 2017.

Valmistautuminen

Meidän joukkueessa on jäseniä Lapista, etelä-Suomesta ja Itävallasta, joten olosuhteiden vuoksi me ollaan päästy tekemään muutama yhteinen treeni eri kokoonpanoilla ja lisäksi taustalla on jokaisen omat treenirutiinit. Mie olen WallTrainingin ja joogan lisäksi hakenut tuntumaa lenkkipolulta ja hankijuoksusta hankittuani uudet talvijuoksukengät ja pitkän, pimeän talven jälkeen lenkkeily ja ulkotreenit on tuntuneet todella hyvältä. Lumi pehmentää mukavasti askelta ja hankijuoksu on antanut esimakua lumen keskellä etenemisestä, reisiin saa jo lyhyellä matkalla mukavan poltteen! Yksi lenkkipolulta houkuttaneita asioita on ollut uusi WellnessLoungen ulkoilupuku, jota koristaa hienot heijastinpainatukset. Kiitos painojäljestä kuuluu rovaniemeläiselle Kaiverruskalliolle. Tässä puvussa valloitetaan Levin huippu, ylitetään omat rajat ja pidetään hauskaa!

Kuluvalla viikolla ruokailu tapahtuu käytännössä normaaliin tyyliin mutta proteiinien, rasvojen ja hiilareiden ajoittaminen painottuu päivien mukaan. Kesäkisassa haasteena oli nestehukan ja auringonpistoksen välttäminen ja tällä kertaa olosuhteissa nousee ensimmäisenä esille talven ja lumen tuomat yksityiskohdat. Ajatuksissa pyörii hetkittäin ”jaksanko kahlata läpi umpihankien pöllin kanssa?” ja omalla kohdallani tämä ainakin kuuluu siihen henkiseen valmistautumiseen, en herättele näillä kysymyksillä itsessäni paniikkia vaan teen tilanteesta itselleni tutumman ja olen sen tyyppinen ihminen, että huolellinen valmistautuminen tekee minulle varmemman olon ja sen myötä luon itselleni miellyttävämpää kokemusta. Tällaiset erilaisiin haasteisiin valmistautumiset niin fyysisesti kuin henkisestikin ovat myös oiva keino ja mahdollisuus tehdä itsetutkiskelua ja jopa oppia uusia asioita itsestään. Mie olen huomannut että ylipäätänsä se kun alan keskittymään tällaiseen valmistautumiseen, ajatukseni rauhoittuvat yleisesti ja minulla on ajatusten keskiössä, voisi jopa sanoa, hyvä fiilis ja hyvä flow. Käyn mielessäni asioita läpi ja läpikäyminen perinteisesti kumpuilee ajatusten saattelemana ja hetkittäin saatan havahtua olettamukset rikkoviin oivalluksiin. Se on äärimmäisen mielenkiintoista, en pyri siihen eikä pyrkimyksenäni ole tehdä siitä  suorittavaa tekemistä tai luoda itselleni päämääriä vaan ajatusten vapaa virta voi tuoda eteeni vastauksia tiedostettuihin  ja oivalluksia tiedostamattomiin kysymyksiin.

Minusta on mahtavaa näiden ajatusten mukanaan tuomien oivallusten myötä tunnistaa itsessään voimavaroja ja löytää itsestään eteenpäin vievää sinnikyyttä ja halua haastaa itseään epämukavuusalueille ja ylipäätänsä uusiin kokemuksiin. Se tekee elämästä hauskempaa kun löytää ajoittain itsensä tilanteistä, joissa ei olisi itse nähnyt itseään koskaan olevan. Egon voimakas ääni on pitänyt minua otteessaan ja torpannut mielessä varovaisesti heräilevää yleistä uteliaisuutta ja ylläpitänyt mielen olettamuksia omista kyvyistä ja tavoitteista. Olen päässyt eteenpäin työmaallani egoni kanssa ja sen siirtäminen puhujan penkiltä sivuun on auttanut minua ja olen saanut itselleni uudenlaista voimaa ja uskoa. Tämä myötä esimerkiksi vastoinkäymisten kohtaaminen ei tunnu niin musertavalta koska mieli ei romahda heti hankalissa tilanteissa vaan ajatukset hakeutuu hengityksen kautta tilanteeseen ja minulla on mahdollisuus miettiä hetkeen uusia näkökulmia ja tunnustella oloani. Omien ajatusten tunnistamisen oppimisesta on hyötyä esimerkiksi treenaamisessa, oman mielen ohjaamisessa ja asenteiden takana. Me vietettiin viime viikolla aikaa mökillä ja sain sen miniloma aikana ladattua akkuni ja levättyä, joten fiilikset ovat sen mukaiset ja mie haluan säilyttääkkin tämän flown. Haastekisaan osallistuminen päätettiin jo viime syksynä, joten lähestyvän kisan ajankohta ollut kauan aikaa tiedossa ja tätä varten ollaan valmistauduttu niin treenien kuin ruokavalion puitteissa – ei ole syytä viime hetkien paniikkiin vaikka reitille suunniteltujen rastien julkaisun myötä ajatukset meinaavatkin ottaa kauhunsekaisia spurtteja vaan itseasiassa tällainen ajatusten leikki kuuluu asiaan..kunhan pilke silmäkulmassa säilyy!

❄ Marru

Vuosi 2016

Tunteet pinnassa

Kulunut vuosi on ollut todella raskas, koetteleva ja haastava. Erityisesti syksy koetteli fyysistä terveyttä ja henkistä kanttia mutta tilanteet toivat elämääni uusia upeita ihmisiä mukanaan enkä ole koskaan kokenut olevani näin rakastettu. En tarkoita nyt rakkautta parisuhteessa vaan sitä voimakasta tunnetta ja sidettä, jonka koen ympärillä olevien ihmisten seurassa. Parisuhteessa olen rakastettu ja minulla on se oma puoliskoni vierellä. Kahden ihmisen keskinäisen kunnioituksen ja yhteen puhaltamisen merkitys on kuluvan vuoden aikana korostunut ja arkielämä haasteineen on koetellut myös kotona mutta näistä huolimatta mie koen saaneeni enemmän kuin mistä olen joutunut luopumaan ja erilaisista tilanteista selviäminen on vahvistanut meidän parisuhdetta entisestään. Se on uskomatonta, kuinka voimakkaasti mie olen saanut voimaa, energiaa ja uskoa läheisten kanssa jakamistani hetkistä. Te rakkaat tiedätte sen, olen elänyt viimeisen kuukauden todellakin tunteiden vallassa ja antanut fiilisten kulkea vapaasti sillä koen, että minun ei tarvitse pidätellä mitään. Se vapauden tunne on uskomaton enkä enää häpeile omia tunteiden purkauksiani ja sillä on ollut iso vaikutus minuun. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että mie olen käytännössä hyväksynyt itseäni sen sijaan, että ensimmäisenä pyrkisin muuttamaan omaa käytöstäni. Minusta on ihanaa olla mie!

Loppuvuosi toi korviini todella suuria uutisia, jotka vapauttivat jotain minussa uudenlaista voimaa uskoa itseeni ja omiin valintoihini. Vuosikausia seurannut epäilys omien kokemusten ja tuntemusten pohjalta sai vahvistuksensa ja mie sain vapautukseni. Kiitos Heli muuten aiheeseen liittyvästä treeni- ja keskusteluhetkestä. Mie olen todella onnekas kun saan jakaa elämäni oman rakkaani ja parhaan ystävän, sekä ystävien ja perheen kanssa. Tänä vuonna ihmisten tuen ja uskon merkitys on korostunut ja esimerkiksi facen messengerissä kulutettu aika ja vaihdettujen viestien määrä ystävien kanssa rikkoo kevyesti ennätykset. Elämä on antanut minulle lahjaksi upeita, kauniita ja hyväsydämisiä ihmisiä, joiden olkapäähän mie olen saanut nojailla ja joiden kanssa olen saanut viettää hulvattomia hetkiä. Te olette se elämän suola!

Kevät toi tullessaan uuden työpaikan ja sen myötä olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja päässyt tutustumaan mahtaviin naisiin, joiden kanssa omat fiilikset rentoutuu ja sen myötä oma tekeminen tuntuu luontevalta. Kesällä mie tutustuin kasviuutepohjaisiin Nu Skin- tuotteisiin ja ilokseni saan ilmoittaa, että mie olen nyt pätevöitynyt tuotteiden myyjä! Mie olen tästä tosi innoissani ja tuotteiden parissa työskentelyn myötä olen saanut aivan uudenlaisia tilaisuuksia ja päässyt myös haastamaan itseäni. Terveyteni tilanne on parantunut loppuvuotta kohden ja syksyn aikana löysin itsestäni sen joogaajan, jota olen jo odotellutkin. Joogan merkitys vahvistui ja ns. ”inhokki asanoista” kehittyi lemppareita ja liikkuvuuden kehittymisen myötä olen saanut aivan eri tavalla irti esimerkiksi WellnessLoungen wallltrainingtunneista.

Mie haastoin vuoden aikana itseäni erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla Liikuntakeskus Kunnon Paikassa ja hymyssä suin muistelen vuoteen mahtuneita tunteja ja sitä tunteiden kirjoa, jonka niille osallistuessani koin! Monipuolinen liikunnan harrastaminen ja erilaisten lajien kokeileminen on rohkaissut minua ja opettanut sen, että oletus epämukavuusalueesta ei välttämättä aina pidä paikkaansa sillä kokeiltuani uusia lajeja, olen saanut todeta että ennakkoluuloni on ollut turhaa. Mie olen saanut kannustusta kannssatreenaajilta ja mikä parasta, olen tutustunut tunneilla ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpidosta on tullut jokapäiväistä. Sydämeni pakahtuu kiitollisuudesta!

Keväällä fyysinen kuntoni oli huipussaan ja vuoden Arctic Challenge 2016  oli oman kesäni kohokohta. Kiitos Marjo seurasta, keväällä otetaan jälleen akoista mittaa Levillä uuden tapahtuman merkeissä. Tällaiset yllytyshullut ihmiset rohkaisevat minuakin kokeilemaaan omia rajojani.

Sydän auki

Mie otan avoimin mierlin ja sydämin vastaan tulevan vuoden ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta jätän kuluneelle vuodelle lämmöllä jäähyväiset.

Kohti uusia seikkailuja ❤

Marrun matkassa Kunnon Paikassa- juttusarja esittelee: LesMills CxWorx-tunnit

 

TERVETULOA KUNNON PAIKKAAN!

Tänään mennään suoraan asiaan; nimittäin Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarjan pariin. Saako heti näin alkuun hehkuttaa kuinka siistiä tämmönen yhteistyö onkaan kun mie saan tarjota lukijoille mahdollisuuden tutustua Kunnon Paikan ryhmäliikuntatunteihin ilmaiseksi?! Tuttuja kasvoja on näkynytkin tunneilla ja porukalla treenaamisessa on se ihan oma juttunsa! Ryhmäliikuntatunneissa on se oma taikansa, ja mie olen kyllä näistä asioista kirjoitellut tänne blogiin aiemminkin..ja nyt ajatukset palasivat jälleen tämän mukavan aiheen pariin sillä omien ajatusten ja fiilisten vapauttaminen näppäimistön kautta luettavaksi on bloggaamisen paras puoli ja mulla on muodostunut tavaksi avata tätä tajunnanvirtaa kirjoitusten aiheisiin liittyen. Mie olen itse mm. saanut kipinää liikkumiseen ryhmäliikuntatunneilta, olen tutustunut mahtaviin ihmisiin eri tunneilla käymisen myötä ja saanyt sieltä treenikavereita salin puolellekkin. Kaikin puolin bueno!

Muistan kuinka mulla puolisentoista vuotta taaksepäin oli vielä kynnys osallistua ryhmäliikuntatunneille ja tämä kynnys oli täysin minun itseni luoma. Ihan aluksi ajatuksissani oli vahvistunut tämä oma halu treenata ja  ylipäätänsäkkin liikkua, tiedostin, että haluan treenata ohjatusti ja siitä syystä osallistuin nettivalmennukseen ja löysin itselleni PT:n eli Minnan, joka löytyi sopivasti Kunnon Paikan kautta. Ajattelin ryhmäliikuntatuntien olevan todella hyvä lisä ja vaihtoehto treenikalenteriin mutta silloin epävarmuus itsestäni ja kunnostani saivat minut pyörittelemään päällimmäisenä kaikenlaisia tyhmiä ajatuksia ja tekosyitä. Miehän mietin, että ”mitä jos en osaa”, ”mie en pysy kuitenkaan muiden tahdissa”, tai ” ei minun kunto riitä”. Onneksi ne ajatukset jäivät kuitenkin alkumetreillä taka-alalle ja mie pääsin omien toiminnallisten treenien pariin ja osallistuin tunneillekkin..sillä aloitettuani oman kunnostani huolehtimisen ja liikkumisen, mieleni on täyttynyt pääsääntöisesti tsemppaavista ajatuksista ja on ollut ilahduttavaa huomata kuinka mie nykyisin kannustan itseäni eri ryhmäliikuntatuntien pariin. Mielen varautuneisuus on jäänyt treenaamisen osalta uteliaisuuden ja innostuksen jalkoihin ja tämä sopii mulle.

Mie olen itse saanut ryhmäliikuntatunneista valtavasti kokemuksia ja ne tuovat mukavaa vaihtelua treeniviikkoihin. Aloitettuani säännölliset ryhmäliikuntatunneille osallistumiset, mie olen mietiskellyt omalla kohdallani mukavuusalueen ja epämukavuusalueen merkityksiä: mukavuusaluehan on sellainen tuttu ja turvallinen paikka, siellä on helppoa olla ja fiilikset ovat itsevarmat ja sitten on se epämukavuusalue, jonka koen itse tärkeämmäksi. Tietyistä tunneista on muodostunut ne omat lempparit, joille voisi palata viikko toisensa jälkeen ja niillä tunneilla koen olevani sillä kuuluisalla mukavuusalueella. Poistuttaessa omalta mukavuusalueelta sinne uusien tilanteiden ja asioiden äärelle ja epämukavuusalueelle,  me saadaan aivan uudenlaisia kokemuksia ja tuntemuksia ja siksi askeleen ottaminen sinne on todella tärkeää ja kasvattavaa. Me voidaan jopa todeta, että jokin asia tai tilanne, jonka olemme määrittäneet olevan epämukavuusalueella, ei todellisuudessa olekaan siellä vaan olemme epävarmuuttamme luoneet asiasta itsellemme sellaisen mielikuvan. Epämukavuusalueella käyminen onkin vahvistanut meitä ja tämä kokemus auttaa meitä jatkossakin käsittelemään tilanteita, jotka ovat meille uusia ja outoja. Se on oikein miellyttävä tunne kun otat askeleen sinne tuntemattomaan ja huomaatkin viihtyväsi siellä tai voit todeta ainakin käyneesi sen pienen hetken siellä omalla epämukavuusalueellasi ja jatkat uusien oppien kanssa eteenpäin. Epämukavuusalueella käyminen voikin siis tuoda positiivisia ja kehittäviä asioita tuliaisina..ja hei, sehän taas se ei kuulostakkaan kovin epämukavalta, eihän?

Mie olen kokenut että olen kehittynyt ja kasvanut ihmisenä kannustamalla ja viemällä itseäni myös sinne mukavuusalueen ulkopuolelle. Aloitettuani Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarjan, mie olen löytänyt itseni useampaan otteeseen jopa tanssillisilta tunneilta! Tutustuttuani rohkeasti Kunnon Paikan ryhmäliikuntakalenteriin, löysin tieni esimerkiksi Sh´bam-tunneille. Tämä tanssillinen tunti on täynnä hyvää ja rentoa fiilistä ja on myös tehokasta kokonaisuus, joten mikäs sen mukavampaa kuin lähteä hymyssä suin ja hikisenä tunnilta pois. Juttusarja tunteineen on antanut minulle valtavasti uusia kokemuksia, se on vienyt minut uusien lajien pariin ja olen päässyt nauttimaan myös tutuista tunneista ohjaajineen.

LesMills CxWorx-tunti

Tällä kertaa juttusarja esittelee Kunnon Paikan Lesmills CxWorx-tunnit! Usein meidän arkipäivien aikataulut ovat niin hektiset ja tiukat että tuntuu miltei mahdottomalta löytää se sopiva/riittävä aika treenaamiseen. Tämä ainainen ja jatkuva kiire ei ole keksittyä mutta omasta kalenterista olisi suotavaa löytää aikaa myös omalle hyvinvoinnille..tästä syystä mie halusin esitellä tämän CxWorx-tunnin juttusarjassa, sillä treeni tarjoaa puolessatunnissa supertehokkaan keskivartalotreenin! Omasta kokemuksesta voin kertoa, että dynaamisten lihaskuntoliikkeiden ja tunnilla käytettävän kuminauhan avulla saadaan treeni tuntumaan niin vatsa-, selkä- ja pakaralihaksissakin. Liikkeille aanetaan erilaisia suoritusvaihtoehtoja, joten tunti sopii niin aloittelijoille kuin kokeneimmille treenaajillekkin. Nähdään tiistaina Kunnon Paikan isossa ryhmäliikuntasalissa!

TERVETULOA TUTUSTUMAAN ILMAISEKSI KUNNON PAIKAN  LESMILLS CxWorx-tunneille SEURAAVAN KAHDEN VIIKON AJAN!  

Voit valita alla olevista tunneista itsellesi sopivan vaihtoehdon:

Tiistai 27.9.2016 klo 19.15 – 19.45

Torstai 29.9.2016 klo 17.35 – 18.05

Tiistai 4.10.2016 klo 19.15 – 19.45

Torstai 6.10.2016 klo 17.35 – 18.05

OSALLISTUMISOHJEET:

– Ilmoittautuminen ennen tunnin alkua paikan päällä Kunnon Paikan vastaanotossa, mainitsemalla Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-blogin nimi. (Saavuthan paikalle vähintään 15min ennen tunnin alkua.)

Tervetuloa tutustumaan Kunnon Paikan ryhmäliikuntatunteihin!!

❤ Marru

Minäkuvan muodostuminen

 

Tee niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä! Tämä ajatus on ollut omien elämäntapojen ja tekemisen taustalla voimakkaasti viimeisen puolentoista vuoden ajan. Varsin kliseinen ja kulutettu lausahdus mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan merkityksellinen. Tekemällä asioita, jotka kiinnostavat ja ovat lähellä omaa sydäntä, vahvistamme omaa minäkuvaa ja sen myötä itsetuntemusta.

Mie olen viime aikoina työstänyt ajatuksiani, pohtinut omaa minäkuvaani ja hakenut vastauksia kysymykseen millainen minä olen. Minäkuva on varsin mielenkiintoinen asia: se on ihmisen käsitys omasta itsestä ja suhteesta meitä ympäröivään maailmaan. Ihmisillä on usein lähtökohtaisesti kielteinen käsitys omista kyvyistään ja tämän seurauksena suhtautuminen elämään voi olla varauksellista ja uusia haasteita vältellään epäonnistumisen pelon vuoksi. Positiivinen minäkuva sen sijaan kannustaa ja rohkaisee sinua elämässä, joten se millaisena itsesi näet, merkitsee todella paljon! Me vedetään puoleemme tapahtumia, jotka vahvistavat sitä, mitä me uskomme eli positiivisuus vetää puoleensa lisää positiivisia asioita ja ilmiöitä. Minäkuva kehittyy ihmisen mukana läpi elämän, joten meillä on todellakin mahdollisuuksia vaikuttaa omalla toiminnalla ja tietoisen mielen avulla minäkuvan muodostumiseen. Minäkuva vahvistuu automaattisesti kun olemme rehellisiä itsellemme ja teemme niitä asioita mitkä tiedämme olevan meille oikeita ja mitkä tukee meidän hyvinvointia. Hidasta elämää-sivustolla sanottiin osuvasti: ”minäkuvaan liittyvä oma voima on sitä, että seisomme sen takana, mihin uskomme, riippumatta siitä, mitä toiset uskovat ja sanovat.”

Tietoinen mieli

Treenaaminen vahvistaa niin kehoa ja lihaksia kuin mieltäkin. Mieli on meille tärkeä kumppani sillä esimerkiksi niissä tilanteissa kun keho viestii treenin keskellä rasituksesta, mieli voi kannustaa meitä viemään harjoitukset loppuun saakka tai vaihtoehtoisesti annamme mielemme luovuttaa. Erilaiset ryhmäliikuntatunnit esimerkiksi tarjoavat meille uusia ja erilaisia sosiaalisia tilanteita, uusia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia kohtaamisia oman mielen ja kunnon kanssa. Kun saamme kokea onnistumisen tunteita, saamme vahvistusta omalle tekemiselle ja motivaatiomme sekä sitoutumisemme asiaa kohtaan kasvaa. Vastaavasti haasteet testaavat meidän motivaatiota ja sitoutumista: säilyykö ajatusten keskiössä omien asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vai saako epäonnistumiset, repsahdukset tai vastoinkäymiset meidät irroittamaan otteemme ja luovuttamaan? Mikäli repsahdamme hetkellisesti, saammeko nostettua itsemme takaisin jalkojemme päälle? Erilaiset tilanteet kasvattavat meitä ja vahvistavat meidän omaa identiteettiä. Haasteiden voittaminen ja itsensäylittäminen vahvistavat meidän minäkuvaamme ja tällaiset positiiviset tilanteet kannustaa ja antaa lisämotivaatiota. Sinullekkin on varmaan tuttu tunne se, kun tuntuu ettei millään jaksaisi/huvittaisi lähteä treeneihin mutta määrätietoisesti menet treeneihin kuitenkin ja hikoilun jälkeen sulla on voittajafiilis koska et jäänytkään kotiin? Ja ai että, se treenaamisen mukanaan tuoma fiilis kantaa pitkälle!

Näitä ”mennäkkö vaiko eikö” keskusteluja käydään omassa mielessä ja nekin testaavat meidän oman mielen lujuutta, siinä kohtaa päätös on omissa käsissäsi ja viime kädessä sie olet itse vastuussa valinnoistasi. Tietoinen mieli on voimakas työskentelyväline! Mie väitän, että parempi fiilis jää käteen treenien jälkeen kuin valitessasi sen sijaan kotiin jäämisen. Toki levon tarve on asia erikseen, en tarkoita nyt fyysistä ja rasituksesta johtuvaa väsymystä vaan hetkiä, jolloin laiskuus meinaa napata vallan.

Wellness Loungen WallTraining on yksi kestosuosikki treeneistä.

Raskaan tunnin päätteeksi on ihanaa nakata jalat seinille.

Kun arki rullaa kivasti omalla painollaan ja treenirytmi on löytynyt, kaikki elämässä tuntuu ainakin omalla kohdallani oikein mukavalta. Mie teen päivittäin valintoja, jotka tukevat ja kannustavat mun elämää ja keskityn tietoisiin valintoihin mutta koitan pitää kuitenkin sellaista kohtalaisen rentoa fiilistä ja suhtautumista asioihin. Mie olen kokenut sen että voin paremmin kun valitsen asioita, jotka koen oikeiksi ja haluan kuunnella itseäni. Yksi suurista muutoksista omalla kohdallani onkin se, että mie todella kuuntelen itseäni ja muutos vanhaan Marruun on suuri, sillä aikoinaan kuuntelun sijasta asioita juostiin pakoon luurit korvilla. Omien korvien sulkeminen kävi kuitenkin loppujen lopuksi liian raskaaksi ja pakoilu piti lopettaa. Lisäksi tarvitsin näitä itsetutkiskelun hetkiä juurikin löytääkseni palasia itsestäni sieltä ajatusten, muistojen ja olettamusten seasta jotta pääsin aloittamaan nykyisen minän rakentamisen. Asioiden kohtaaminen on herättänyt minussa varsinaisen tunteidenkirjon, mie olen kokenut mm. häpeää, iloa, surua, ristiriitaa ja lopulta hyväksymisen tunteen. Mie halusin tietoisesti lopettaa pakoilun ja kohdata omat ajatukseni ja tunteeni koska huomasin usein että en meinannut saada omista ajatuksistani kiinni kun mieli oli rauhaton. Mielen levottomuus johtui siitä, että tiesin mitä minun oli tehtävä mutta olin vain siirtänyt tekemisen aloittamista, pitkään. Yksi elämäntapamuutoksen positiivisimmista vaikutuksista on ollut se, että treenaaminen sekä omien elämäntapojen pohdiskelu ja havainnointi ovat vieneet minua lähemmäs itseäni ja sen myötä minäkuva on lähtenyt rakentumaan uusiksi.

Sitten tulee niitä huonoja viikkoja, jotka saavat meidän tasapainon järkkymään vaikuttaen esimerkiksi ruokailu- ja treenirytmiin. Näissä tilanteissa pettymyksen, turhautumisen ja vihankin tunteet nousevat pintaan ja noidumme mielessämme ”koko projektin menneen pilalle.” Elämän pitäisikin olla todella tasaista ja rauhallista jotta ulkoiset ärsykkeet ja erilaiset vastaan tulevat tilanteet eivät saisi omaa motivaatiota ja tunnemaailmaa järkkymään. Mielestäni näitä tilanteita kuuluu tullakkin vastaan ja ne voidaan ottaa vastaan haasteina. Meidän pitää alkaa työstämään omaa ajatusmaailmaamme ja ajattelutapojamme. Se on suuri haaste! Tähän ei ole olemassa yhtä ohjekirjaa ja ihmisen persoonan mukanaan tuomat erityisyydet tekevätkin meistä yksilöitä. Meidän on kokeiltava eri asioita, tapoja ajatella ja toimia käytännössä, jotta opimme tunnistamaan itsellemme sopivat tavat. Me voidaan aloittaa tämä uusien asioiden oppiminen samantien! Itsetuntemuksen vahvistaminen ei käy sormia napsauttamalla eikä siihen ole syytä tehdä aikataulua sillä tässä tapauksessa meillä on kuitenkin oma tunteva ja kokeva mieli tutkittavana ja vau mikä matka! Se on sellaista aaltoliikettä kun saat avattua mielesi ja pääset ns. kurkistamaan mielesi sisään. Itse olen kokenut voimakkaita tunteita ja kokemuksia itsetutkiskelun keskellä ja ne ovat olleet niin hämmentäviä kuin hienojakin hetkiä.

P.S.

Syksyn myötä Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarja on jatkunut ja teillä on mahdollisuus päästä kokeilemaan ILMAISEKSI erilaisia ryhmäliikuntatunteja Kunnon Paikassa! Julkaisen ensi viikolla seuraavan esittelyssä olevan tunnin, tervetuloa tutustumaan salin toimintaan!

🌿🍁🌿🍁 Marru

Arctic Superfoods lukijakisan arvonnan voittaja on selvillä! Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Onnea Arctic Superfoods tuotepalkinnon voittajalle!

Kolmas blogissa järjestetty lukijakisa on takana ja oli mahtavaa huomata kuinka paljon teitä osallistujia oli! Kiitos kaikille osallistuneille ja Arctic Superfoodsille blogiyhteistyöstä!

Arpaonni suosi tällä kertaa Mari Pieniniemeä! Onneksi olkoon Mari, mie otan sinuun yhteyttä sähköpostitse tuotepaketin toimitukseen liittyen. Sie saat tuotepaketin, jossa on mukana jokaista EVÄS-patukka makuvaihtoehtoa! Valikoimasta löytyy mustikka & koivunlehti, pirteä puolukka, karpalo & nokkonen sekä minun oma lemppari kirpeä tyrni & kuusenkerkkä.

Syksy tuo tullessaan kaikenlaisia mielettömiä tapahtumia ja tilaisuuksia mie olen todella innoissani kun pääsen jakamaan teidän kanssa näitä asioita. Meillä on teille takataskussa jos jonkinlaista yllätystä tulevan syksyn varalle! Vielä en paljasta näistä enempää mutta kannattaa seurailla blogia ja Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia– facebooksivua.

Seuraava tapahtuma on tarjolla jo tulevana lauantaina Kunnon Paikassa kun Arctic Challengestakin tuttu  PT Peippo tulee vetämään toiminnallisen treenin!  Tervetuloa mukaan, sulta ei vaadita huippukuntoa vaan treenit ovat kaikille avoimet ja ilmaiset! Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea! Mukana menossa myös Arctic Superfoods. Nähdään siellä!

LISÄÄ LINKIN TAKANA:

Treenit Powered By Arctic Superfoods

Mistä saan motivaationi?

MOTIVAATION LÄHTEILLÄ

Mie olen saanut viime kuukausina kasvavassa määrin yhteydenottoja ja kyselyitä tähän aiheeseen liittyen: mistä mie saan motivaation uuden elämäntavan pariin, terveellisen syömiseen, aktiiviseen liikkumiseen ja treenaamiseen?

Kävin eilen yhden uuden tuttavuuden kanssa Oukulla ns. motivaatiokävelyllä ja tunsin kuinka omat ajatukset syttyivät motivaatiokeskustelun äärellä! Me törmäsimme ohimennen juhannuksena ruokakaupassa ja mie mietin että hei, tässäpäs on positiivisen ja iloisen oloinen ihminen, jonka kanssa olisi voinut jo samantien riittää juttua pidemmäksikin aikaa.  Tutustuimme avokkiemme kautta ja sitten kun juttuun päästiin niin yhteydenpito on lisääntynyt ja mikä parasta: viesteilyssä on takana oikea aihe eli molempien oma halua elämäntapamuutokseen ja itselle parempaan, hyvinvoivaan oloon ja elämään. Hän eksyi tänne blogiin ja luettuaan kirjoituksia, rohkaistui jakamaan mulle omia fiiliksiään ja tuntemuksiaan voinnista sekä yleisestä jaksamisesta. Eilinen kävely luonnossa ja kauniissa kelissä sai ajatusrumban liikkeelle. Minusta oli aivan mahtavaa keskustella asioista ja ilmiöistä, joita hyvinvoinnin takaa löytyy varsinkin kun hän vastasi määrätietoisesti ja enempiä miettimättä että suurin syy ja tekijä, jonka vuoksi hän haluaa lähteä liikkeelle ja muuttaa esimerkiksi ruokailutottumuksiaan säännöllisemmiksi, on halu saada lisää energiaa, tuntea jaksavansa paremmin. Epäsäännölliset elämäntavat myös näkyvät kropassa ja sen koostumuksessa ja oma peilikuva voi tuntua vieraalta.

Nämä ovat makuasioita ja mie olen aiemminkin kirjoittanut  että koen sisäisten motivaatiotekijöiden vievän kauemmas sen sijaan että fokus olisi ulkoisissa tekijöissä. Tästä aiheesta on käyty kiinnostavia keskusteluita ja olen kuullut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Minun asenteiden takana on ihan tavallisen Matti ja Maija Meikäläisen näkökulma, arkiliikunnan ja terveellisen syömisen lisääminen sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin lisääminen. En väitä etteikö oman fyysisen kunnon kehittyminen ja voimien sekä lihasten vahvistuminen lisäisi motivaatiota omaan tekemiseen mutta minun mielestä on kaksi eri asiaa treenata sisäisten tai ulkoisten motivaatiotekijöiden ohjaamana ja nyt viittaan meihin tavallisiin pulliaisiin. Oman näkemykseni mukaan tasapaino voi muodostua siitä, että oma mittari on fyysisen kunnon kehittyminen eli ylipäätänsä  jaksamisen ja energiatasojen lisääntyminen ja kunnon kehittymisen myötä luonnollisesti lihaksetkin kehittyy ja peilikuva sen myötä..tällaista arvomaailmaa mie arvostan.  Ihmisellä voi olla palanen molempia siellä omien motivaatiotekijöiden taustalla mutta fokus ei ole siinä peilikuvassa. Kuitenkaan ei ole väärin olla sinut oman peilikuvansa kanssa. Mie olen usein törmännyt siihen nykypäivän ilmiöön, että itseään katsotaan todella kriittisellä silmällä ja sen sijaan että pysähdyttäisiin huomaamaan omaa kehitystä keskitytäänkin jo niihin seuraaviin ongelmakohtiin joita ei ole vielä selätetty eikä saada irti sellaista itseään tsemppaavaa fiilistä. Usein kuulen sanottavan että ”joo, onhan tässä vähän kehitystä tapahtunut MUTTA..” ja jatkolause ikäänkuin vie pohjan siihen mennessä saavutetulta kehitykseltä tai tuloksilta. Ihminen on todella ankara ja vaativa itseään kohtaan ja me oletetaan paljon asioita. Olettamuksena saattaa olla esimerkiksi ajatus siitä ettei me pystytä johonkin ennenkuin olemme itseasiassa edes yrittäneet sen tekemistä. Hyvänä esimerkkinä on omalla kohdalla se kun tiistaina kävimme Idan kanssa Kunnon Paikassa ja hän hyppi sen uuden boksin päälle mikä salin puolelta löytyy. Mie en ollut koskaan kokeillut boksin päälle hyppyä ja vitsailin epävarmuuksissani että steppilaudassa on mulle jo riittävästi haastetta. Päätin kuitenkin kokeilla ja kah vain! Niin sitä ponnahdettiin boksin päälle, toiseksi korkeimmalle tasolle.

Kunnon Paikasta löytyy nykyisin toiminnallinen nurkkaus, jossa pääsee esimerkiksi työntämään kelkkaa ja testaamaan kuntoaan köysien parissa.

OMA HALU = OMA MOTIVAATIO

Mie olen kertonut täällä jo omasta taustastani mutta pohjustan tässä tarinaa hieman uusille lukijoille. Mie havahduin omaan väsymykseeni ja värittömään fiilikseen 2015 vuoden loppiaisena. Peilistä katsoi pöhöttynyt, harmaa ja vieras ihminen. En tunnistanut itseäni enkä osannut sanoa kuka sieltä peilistä katsoi takaisin, niin vieras olo mulla oli omassa kropassani. Muutama kiireinen ja suorituspainotteinen vuosi oli päässyt viemään veronsa ja töiden päätyttyä ajatuksia ei vallannut muut asiat vaan pysähdyttyäni mie en voinut enää pakoilla taikka sulkea silmiäni omalta ololtani. Tässä kohtaa mie huomasin muutoksen omissa asenteissani ja silloin mie olin valmis elämäntapamuutokseen. Se oli hetki, jolloin ensimmäinen käänne kävi. Olo ei todellakaan ollut ruusuinen ja superinnokas vaan minun piti hetkinen jos toinenkin käsitellä omia ajatuksiani liittyen siihen että mie olin päästänyt itseni siihen kuntoon. Näitä ajatuksia piti käännellä ja pyöritellä kunnes ymmärsin että hyväksymällä oman sen hetkisen oloni, mie saan käännettyä sen sisuksi ja määrätietoisuudeksi ja tällaisten positiivisten asenteiden kautta voin onnistua suuremmalla todennäisyydellä kuin itseäni tökkimällä ja syyllistämällä. Katse oli suunnattava eteenpäin! Päästyäni erilaisten nettihaasteiden ja kotona jumppaamisen makuun, lähdin mukaan Motiviren järjestämään kuuden viikon mittaiseen Kesäkroppa-nettivalmennukseen ja sieltä saamani ryhmän tuki ja tsemppi auttoi minua ottamaan askeleita eteenpäin. Ryhmän tsemppi ja loputtomat viestinvaihdot kannusti mutta se minkä mie koin vielä tärkeämmäksi oli avokilta saamani tuki kotona. Mie en ollut yksin alkumatkalla vaan niissä kohdissa kun mieli oli heikolla ja esimerkiksi uuden ruokavalion kanssa alkuun pääsy tuntui haastavalta, sain kannattelua ympäriltäni. Huomasin että päästyäni samanhenkisten, samojen asioiden kanssa painivien ihmisten seuraan, pystyn ottamaan askelia eteenpäin. Läheisten ja ryhmän tuki oli minulle todella tärkeää erityisesti alkuun koska oma mieleni keinui vielä hieman haparoiden uusien asioiden äärellä. Jatkettuani määrätietoisesti matkaani ruokavaliosta ja treeneistä muodostui kiinteä ja tärkeä osa arkea. Energian lisääntyminen tuntui huikealta!

Asiat eivät tapahtu vaan luonnollisesti omalla painollaan eikä saavutuksia saada taikasauvaa heilauttamalla. Huolimatta siitä, että mie omaan positiivisen asenteen toimintani ja valintojeni takana, en halua antaa liian auvoista kuvaa viimeisestä puolestatoista vuodesta. Tien löytäminen nykyiseen elämään on vaatinut omaa halua, itsetutkiskelua, määrätietoisuutta, periksiantamattomuutta, lempeyttä itseään kohtaan ja muistutuksia siitä että ihminen ei ole kone, joka vaan jaksaa ja jaksaa. Suurin työ taisi olla siinä itsensä eli oman mielen ja kropan hyväksymisessä sillä hetkellä. Mie koitin suhtautua hyväksyvästi sillä hetkellä itseeni sen vuoksi että ajattelin pääseväni sen kautta pidemmälle sen sijaan että olisin negatiivisten ja katkerien fiilisten kautta jatkanut uutta elämää. Enhän mie halunnut ottaa mukaan mitään energiasieppoja ja negatiiviset ajatukset sekä tunteet ovat niitä.

Minulta kysytään usein kuinka olen saanut itseni jatkamaan nykyisten elämäntapojeni parissa? Suurin syy on OMA OLO. Mie en vaihtaisi tätä mistään hinnasta mihinkään. Oma halu ohjaa nykyisin valintojen taustalla ja saa palaamaan Kunnon Paikkaan, Wellness Loungelle ja lenkkipolulle. Onnistumiset omassa tekemisessä ja treenaamisessa kantaa pitkälle. Alkuvaiheessa minusta tuntui että askeleet eteenpäin olivat tooodella pitkät ja raskaat mutta paluu vanhoihin elämäntapoihin olisi käynyt pikakelauksella. Niinä epäröivinä hetkinä mie kohtasin omat ajatukseni ja halusin löytää ne tekijät mitkä mielen sai järkkymään. Esimerkiksi tunnesyöminen vaikutti taustalla. Mulla oli tapana palkita itseni herkuilla tai vastaavasti huonon päivän päätteeksi hakea mielihyvää lohturuuan parista. Nämä kaksi asiaa aukasivat silmiäni ja syiden löytyminen omien ajatusten takaa auttoi minua muuttamaan asennettani. Mie pyrin pois sieltä tunnesyömisestä ja ohjasin itseäni liikkumaan ja kirjoittamaan. Jollaintapaa minun oli saatava karistettua ne vanhat ajatus- ja toimintamallit pois.

Yksi tärkeä seikka treenaamisen taustalla mulla on se, että mie en yritä pakottaa itseäni tekemään jokaista treeniä täysillä mutta parhaansa sitä yrittää kuitenkin sen oman jaksamisensa ehdoilla ja näissä tilanteissa pääsee myös käymään niitä itsensä ylittämisiä sen kautta. Olisihan se muodikasta huudella vaikka somessa jokaisen treenin jälkeen että täysillä tehtiin..mutta rehellisyyden nimissä, mulla se ei mene sillätavoin. Mie olisin väsyttänyt itseni jo aikapäiviä sitten jos ihan jokaisen treenin taustalla kulkisi ajatuksena itsensä ylittäminen. Viikkoihin mahtuu paskoja päiviä, jolloin ensimmäisenä ajatuksissa saattaa vilahtaa ”jään kotiin makaamaan koska maailma on paha paikka”- tyyppinen ralli ja ne on juuri niitä kohtia jolloin omat valinnat ja valintojen merkitys nousee esille. Näinä huonoina hetkinä mie olen saanut paskat fiilikset voitettua liikkumalla ja se liikkumisen tuoma FIILIS on ollut mulle se palkinto fyysisten mittareiden sijaan. Tunnen itseni nykyisin sen verran hyvin, että tiedostan liikkumisen parantavan fiiliksiä enemmän kuin sohvalla makaamisen. Tosin sohvalla makaamisessakaan ei ole mitään vikaa sillä riittävä lepo on sallittava. Itsetuntemuksen  kehittyminen ja kasvu auttaa myös tiedostamaan sen että kaipaako kroppani lepoa vai meinaako mielen vallata vain yksinkertaisesti vetämättömyys. Mie kuitenkin olen itse sitä mieltä että liike on se lääke ajatuksillekkin. Nykyisin mie olen tiedostanut sen että jos olen syönyt huonosti tai nukkunut vähän, vaikuttaa se heti omaan treeniin. Näinä hetkinä mie olen halunnut opetella hyväksymään sen oman jaksamisen ja opetellut tiedostamaan syitä sen hetkisen olon taustalla sen sijaan että keskittyisin ajatuksiin etten kykene maksimisuorituksiin. Jokainen päivä on erilainen ja se pätee myös kroppaan. Itsensä hyväksyminen vie meitä eteenpäin, mie en halua keskittyä niihin negatiivisiin ajatuksiin. Omiin viikkoihin mahtuu niitä päiviä ettei treeneistä ole saanut irti sitä mitä itse olisi ehken tavoitellut. Mitä silloin pyörii mielessä? Ne syyt mitkä ovat oman väsymyksen tai voimattomuuden taustalla. Itsestähän ne kuitenkin lopulta löytyy ja itse me myös voimme vaikuttaa jatkossa jaksamiseen. Avoin, utelias mieli rohkaisee tälle tielle ja oman, juuri sinulle sopivan treenimuodon löytyminen motivoi!

Maaritin kynästä: omat treenikokemukseni WellnessLoungella

Blogi toivottaa vierailevat kirjoittajat tervetulleiksi!

Mie olen kutsunut blogiini mielenkiintoisia tyyppejä jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan blogiyhteistyökumppaneideni Wellness Loungen ja Kunnon Paikan tunneilta ja toiminnasta ja olen fiiliksissä kun pääsen jakamaan täällä muiden kokemuksia. Tämän juttusarjan aloitti Katja kertomalla omakohtaisia treenikokemuksia rovaniemeläiseltä hyvinvointistudio WellnessLoungelta.  Tänään te pääsette lukemaan Pää pilvissä-matkailublogia kirjoittavan Maaritin ajatuksia WellnessLoungen Walltraining-tunneilta. Tällainen asioiden yhdessä tekeminen on mielekästä ja mie tykkään kun pääsen kokeilemaan omassa blogissani erilaisten projektien toteuttamista. Vierailevat kirjoittajat tuovat mukanaan vaihtelua lukemiseen ja mahdollisuuksia uusien ajatusten syntyyn, näillä puhein mie toivotan teille lukemisen iloa!

Maaritin kynästä – Ihan huikea meininki!

Tuntuu ihan syrjähypyltä! Kaksi ja puoli vuotta olen ollut vannoutunut matkabloggaaja. En ole edes lukenut treeni- tai hyvinvointiblogeja, paitsi joskus jonkun terveellisen ruokareseptin perässä.  Nyt kokeillaan vieraskynäilyä hyvinvoinnin ja urheilun puolella. Tykkään kyllä liikunnasta, mutta olen itselleni armottoman paska tsemppari. Tarvitsisin jonkun, joka pakottais matkaansa, mutta sellainen pakottaminen ja liika yrittäminen saisi minut ehkä samalla inhoamaan koko hommaa. On mulla kyllä kuntosalikortti. Siinä on ollut kuusi kertaa jäljellä varmaan viimeiset pari kuukautta. Markku on kysynyt minua matkaan reeneihin, mutta mie oon lähtenyt mieluummin uimaan. Talvella me käytiin säännöllisesti salilla yhdessä, kun piti keksiä jotain vastapainoa sisällä istumiselle. Olen mie silloin tällöin lähtenyt salille matkaan, mutta sieltä olen sitten löytänyt itseni haukottelemasta sarjojen välillä. Mulla on joskus purrut salikärpänen ihan kunnolla, mutta viimeisestä aktiivisesta joka toinen päivä salille -tyyppisesta reenaamisesta taitaa olla kyllä aikaa. Eräs Rovaniemellä opiskeleva ystävä kertoi minulle keväällä käyneensä seinätreeneissä jollain hauskalla pikku studiolla ja löytänyt jo ekalla kokeilukerralla itsestään ihan uusia lihaksia. Kuulosti mielenkiintoiselta, mutta en vielä lämmennyt. Kaveri oli muutenkin paljon urheilullisempi kuin minä, joten ajattelin ettei se sovi tällaiselle tyypille, jonka ainoat liikkumiset on pyörällä töihin ja takaisin kulkeminen ja uinti pari kertaa viikossa.

Satuin saamaan kevään lopulla työpaikan Rovaniemen keskustasta. Joka aamu ja iltapäivä poljin WellnessLoungen ohi, jonka ulko-ovi on vain minuutin pyrähdyksen päässä työpaikaltani. Oli pakko googlata mitä palveluja sieltä saa ja löysinkin sen seinätreenin! Tsekkailin aikoja ja tajusin niiden olevan älyttömän hyvät omiin tarkoituksiini. Voisin hilipasta treeniin suoraan töistä viittä minuuttia ennen tunnin alkua! Oli pakko siis kokeilla, kun kerta noin tarjottimella oli ja ihan nokan alla. Kävin tutustumassa Loungeen ja ostin ekan Walltraining-tuntini.

Ekoissa treeneissä pinnistelin Marrun vieressä tunnin ja kuuntelin muiden treenaajien leukailua aiheesta ”Seijan keksimät valheelliset nimitykset seuraaville liikkeille”. Ihan huikea meininki! En osannut varmaan yhtään liikettä pää alaspäin roikkumista (jota myös ranteiden venytykseksi sanottiin) lukuun ottamatta, mutta se lihastuntemus treenin jälkeen oli jotakin ennen kuulumatonta. Puhelin ei meinannut pysyä kädessä ja kirosin mielessäni, kun piti vielä tunnin jälkeen pyöräillä kotiin. Nauraminen oli tuskaa seuraavat kolme päivää. Yhtä rankassa vatsalihastreenissä en ollut koskaan ollut. Tai siis, tuollaisessa treenissä ylipäänsä. Seija tsemppasi, vaikka mie en päässyt edes alkuasentoihin. Palautuminen kesti viikonlopun yli, mutta sitten pitikin päästä taas uudelleen.

Seuraavalle viikolle olin varannut Walltraining Workout-treenin ihan hyvän aikataulun vuoksi ja sainkin olla tunnilla onnekseni yksin! Yksityisopetus just tuossa vaiheessa oli ihan paras juttu. Olin ekalla kerralla päässyt jo jutun juoneen, mutta oli hyvä käydä liikeratoja läpi Seijan kanssa ihan kunnolla. Ei ne käsilihakset minua viikon jälkeen vielä kannatelleet, mutta aina jotain edistystä tapahtuu. Jos ei liikkeissä, niin pään sisällä. Eikä muuten ollut urbaanilegendaa se, että seinätunnin jälkeen tuntee kasvaneensa viisi senttiä. Olo on pitkä ja yllättävän rento, vaikka lihakset täriseekin rasituksesta. Viikko kyseisen treenin jälkeen sain yllättäen vakuutusyhtiöltä palautuksia tililleni nimipäivänäni ja juoksin heti kahvitauolla ostamaan lisää kertoja Loungelle. Päätin, että nyt aletaan ”hyppimään seinille” ainakin kerran viikossa! Kuukausikortin olisi saanut 70€:lla, mutta koin, etten juuri nyt tai ihan vielä sitä pysty hommaamaan. Jos yhdestä treenistä palautumiseen menee ainakin kolme päivää näin alkuvaiheessa, haluan ensin totuttaa kehoni treeniin käymällä Walltraining-tunneilla kerran viikossa. Jos syyskuussa fiilis on jo helpompi, ostan kuukausikortin ja nostan käyntejä kahteen viikossa.

Workout oli samalla päivän paras ja kamalin hetki 😀

Parin viikon tauon jälkeen pääsin jälleen varaamaan aikaa ja aikataulusyistä valitsin kolmanneksi kerrakseni Workoutin. Kysyin Seijalta ennen tuntia, että kuolenko mie. Kukaan ei kuulemma ollut vielä kuollut, mutta kesken treenin tuntui, että melkein helpompi olisi vain kuukahtaa kuin jatkaa. Siinä treenissä oli nimittäin intensiteettiä! Kiertoharjoitustyyppisesti kolme kertaa ihan hemmetin vaikeita liikkeitä. Toiset oli ehkä vähän toisia helpompia. Ne mitkä olivat vaikeita, tuntuivat sitten ihan ylitsepääsemättömiltä. Mulle lankku on aina ollut kauhistus, ja 3 x 1min tuntui ihan järkyttävän raskaalta. Keskivartalo on siis surkiassa kondiksessa, mutta sen mie oon kyllä jo tiennytkin. Kuljin pisteeltä pisteelle silmät kiinni ja kierrosten välillä oli puolikuollut fiilis. Treenin jälkeen oli pakko istua aulassa vielä hetki, kun en ollut yhtään varma jaksaisinko polkea pyörää kotiin asti.

Sen verran voin sanoa, että mulla on ollut kaikenlaisista ryhmäliikunnoista aina vähän mixed feelings. Isoissa ryhmissä on helppo piiloutua sinne takariviin ja fuskata. Sodankylässä harrastin jonkin aikaa pilatesta, mutta se sitten jäi. Joku tuollainen oman kehon painoilla tehty liikunta, joka ei kuitenkaan ole millään tavalla tanssillista tai rytmikästä oli ollut ehkä tiedostamatta jo jonkun aikaa hakusessa. Joogaa en ole koskaan kunnolla kokeillut, koska jotenkin olin mieltänyt sen joksikin ihan lällyksi venyttelyn tyyppiseksi. Voiih, miten voi olla ihiminen väärässä. WellnessLoungella fiilis on tosi henkilökohtainen, ja porukka on heti matkassa. Mulla oli ensimmäisellä kerralla jo niin tervetullut olo! Nimellä puhuttelu ja pienet ryhmäkoot on tosi jees. Kaikki kerkeää saada tsemppinsä ja huomionsa. Oli myös ihan huippua kontaktoida taas uusi rollolainen bloggaaja, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Ja nyt mie olen jo täällä vieraskynäilemässä.

(Kuvat Seija Koskela WellnessLounge)

Mikäli sie haluat avata sanojen arkkusi ja jakaa omia kokemuksia Loungelta tai Kunnon Paikasta niin ota vain rohkeasti yhteyttä joko Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-facesivun kautta tai spostilla marrumarmelaadi(@)gmail.com.

Arctic Superfoodin EVÄS-patukat 🌱 + TUOTEARVONTA LUKIJOILLE!

KIITOS!

Ihan alkuun mie haluan kiittää teitä lukijoita! Blogia kohtaan osoitettu kiinnostus  ja viimeaikaiset kannustavat kommentit blogin jutuista sisältöineen ovat saaneet minun suupielet nousemaan kohti korvia. Juttujen aiheet syntyvät hyvin pitkälti omien kokemusteni ja ihmisten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta ja erityisesti tämä vuorovaikutuksellisuus saa minut jatkamaan kirjoittamista. Mie olen saanut mielettömät inspiraatiot niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa käymistäni keskusteluista ja näitä yhdessä syntyneitä ajatuksia ja pohdintoja on mukavaa jakaa eteenpäin. Mie olen itse saanut viimeisen reilun vuoden aikana tukea ja inspiraatiota elämäntapamuutosten matkalle myös lukemalla muiden blogeja ja ajatuksena mulla on ollut että mie haluan itse laittaa hyvän kiertämään. Tästä syystä minun sydäntä lämmitti erityisesti alkuviikosta kuulemani erään naisen kommentit, hän oli saanut kipinän blogista uudenlaisten elämäntapojen äärelle ja vahvistusta omille ajatuksilleen kirjoituksista.

ARCTIC SUPERFOODS – PALA PUHDASTA POHJOISTA LUONTOA

Päivän aihe vie lukijat lappilaisten uutuustuotteiden luo! Onko Arctic Superfood teille vielä tuttu? Mie kerron teille tämän uuden yrityksen taustaa: Arctic Superfoods toimii Levillä ja valmistaa EVÄS-patukoita, jotka sopivat mitä erilaisimpiin tilanteisiin, esimerkiksi välipalaksi, herkkuhetkiin tai vaikkapa treenin oheen. Arctic Superfoodsin takana on makumestari Jari Kurtti, hän aloitti tuotekehittelyn kotonaan syksyllä 2015 ja lopputuloksena syntyi nämä herkulliset EVÄS-patukat. Jari panostaa työskentelyssään ja tuotteissaan laatuun sekä kotimaisiin ja erityisesti lappilaisiin, huolella valittuihin raaka-aineisiin. EVÄS-patukoissa yhdistyy puhtaan luonnon tarjoamien sekä paikallisten tuottajien kasvattamien raaka-aineiden hyödyntäminen ja makuyhdistelmien luominen, jossa niiden parhaat puolet pääsee esiin. Paikallisten yritysten välinen yhteistyö takaa raaka-aineiden alkuperän. Nyt on tarjolla parempia eväitä, jotka ovat myös lisäaineettomia, gluteenittomia ja maidottomia eikä niissä ole lisättyä sokeria! Kuinka hienoa?!

Postin tuoma paketti piristi minun päivää kun sieltä paljastui EVÄS-patukka maistiaiset. (Kaupoissa 15.8.2016 alkaen) Mie aloitin pehmeimmällä mustikka-koivunlehti makuvaihtoehdolla ja yllätyin iloisesti kun saatoin todeta että jokainen suupala on makua täynnä! Mustikka maistuu oikealta marjalta eikä keinotekoisista aromeista ole tietoakaan. Tämä sopii hyvin välipalaksi ja herkkuhetkiin vaikka kahvin tai teenkin kera. Koivunlehti tuo oman miellyttävän mutta miedon maun mustikan kaveriksi ja hunaja viimeistelee kokonaisuuden makeudellaan. Tätä voi suositella myös lapsille! Seuraavaksi oli vuorossa tyrni & kuusenkerkkä. Mie tykkään tyrnin napakasta ja pirteästä mausta sekä sen korkeista vitamiinipitoisuuksista ja suosinkin sitä esimerkiksi smoothieissa. Tyrni & kuusenkerkkä EVÄS-patukka lähti mukaan Ounasvaaralle ja se oli omiaan nimenomaan treenin oheen, todella hyvä! Välipala kulkee helposti mukana ja antaa lisää virtaa omaan suoritukseen, se oli omiaan kuumalla kelillä. Maku on sen verran napakka että se herättelee ja tässäkin oikeat, luonnolliset maut hyppäävät esiin jokaisella puraisulla jättäen miellyttävän jälkimaun. Kolmas, eli puolukka, karpalo & nokkonen on varsin kirpeä kombo! Marjat sopivat hyvin yhteen ja nokkonen maistuu miedosti taustalla. Tämä sopii hyvin välipalaksi ja evääksi vaikka marjaretkelle tai vaellukselle.

Makuvaihtoehtoina on lempeä mustikka & koivunlehti, pirteä puolukka, karpalo & nokkonen sekä minun lemppari kirpeä tyrni & kuusenkerkkä. Patukan pohja valmistetaan kotimaisista laadukkaista raaka-aineista porkkanasta, pellavasta ja puhtaasta kaurasta ja makeuden tuo hunaja. Jokaisessa EVÄS-patukassa on se oma koukkunsa ja se syntyy näiden marjojen, juuresten ja villiyrttien yhteen johdattelusta.

Arctic Superfoods ja EVÄS-patukat olivat menossa mukana myös Arctic Challenge 2016-tapahtumassa

TUOTEARVONTA LUKIJOILLE!

Nyt sullakin on mahdollisuus päästä testailemaan Arctic Superfoodsin herkullisia EVÄS-patukoita osallistumalla lukijoille järjestettyyn tuotearvontaan! Tarjolla on siis maistiaisia sillä tuotteet saapuvat kauppojen hyllyille 15.8.2016. How cool is this!! Tuotepaketti sisältää 3kpl jokaista makua ja makuvaihtoehdothan ovat (kertauksen vuoksi) lempeä mustikka & koivunlehti, pirteä puolukka, karpalo & nokkonen sekä kirpeä tyrni & kuusenkerkkä.

Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tämän blogikirjoituksen alle maanantaihin 8.8.2016 klo 20 mennessä. Kerro kommentissa minkä/mitkä EVÄS-patukoiden kolmesta makuvaihtoehdosta sie valitsisit? Tuotepaketti arvotaan kaikkien kommentin jättäneiden kesken tiistaina 9.8.2016.

Ilmoitan arvonnan voittajan täällä blogissa ja Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-facebooksivulla. Tuotepaketin toimitustavasta sovitaan hlökohtaisesti arvonnan voittajan kanssa.

 🌱 Arctic Superfood 🌱 Facebookissa ja Instagramissa

Onnea arvontaan!

#purenatureisall

P.S.

Oletko jo kuullut la 13.8.2016 Rovaniemellä Liikuntakeskus Kunnon Paikassa järjestettävästä treenitapahtumasta? Nyt sulla on mahdollisuus päästä treenaamaan mm. Arctic Challengen takana töitä paiskivan PT Peipon johdolla Kunnon Paikkaan, siistiä! Ideana on hikoilla porukalla toiminnallisen, kehonpainolla tehtävien treenien parissa. Tervetuloa mukaan, sulta ei vaadita huippukuntoa vaan treenit ovat kaikille avoimet ja ilmaiset! Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea!

LUE LISÄÄ:

Treenit Powered By Arctic Superfoods

#notmebutwe – Arctic Challenge 2016

Arctic Challengen jälkitunnelmissa

No niin, nyt on Levillä järjestetty  Arctic Challenge 2016-tapahtuma takanapäin. Me osallistuttiin Marjon kanssa haastekisaan, jonka reitti oli reilu kymmenen kilometriä pitkä ja matkan varrelle oli rakennettu erilaisia fyysistä kuntoa ja omaa sitkeyttä testaavia tehtäviä suoritettavaksi. Alla näkyy kisan kartta mutta enempää mie en kerro tällä kertaa radasta sillä se pitää kokea itse..joten ei muuta kuin ensi vuonna kokeilemaan!!

Kartta

Matka alkoi lammen ylityksellä ja jatkui eturinteen nousulla ja erilaisten haastetehtävien suorittamisella kohti Levin huippua. Tämä ensimmäinen haaste oli mulle erityisen kova paikka sillä mie kammoan uimista enkä ui luonnonvesissä. Tämän vuoksi muun muassa uintihaaste oli yksi sellainen mikä sai minut pyytämään Marjoa pariksi ja ilmoittautumaan kisaan sillä mie halusin kohdata sen kammon. Ja mie tein sen! Voitte varmaan kuvitella mikä voittajafiilis mulla oli maaliin päästyä sillä mie uin mennen ja tullen lammin yli! Jess!! Raskaita ja äärirajoilla ajavia nousuja oli yhteensä kolme. Viimeinen nousi tuli puskan takaa ja veti kyllä minut nöyräksi..polte jaloissa oli nimittäin kohtalaisen julman tuntuista. Mutta! Mie pääsin kuitenkin poltteesta eroon ja askel keveni loppua kohden. En ole kokenut koskaan samanlaista fiilistä kuin lauantaina maaliin päästyämme, se tunteiden kirjo oli mieletön ja adrenaliini kohosi taivaisiin. Ihan parasta! Arctic Challengestä jäi voittajan fiiliksiä ja epämukavuusalueella käymisiä, mustelmia, palaneet olkapäät ja ihania reissumuistoja. Vielä kerran: mahtava kokemus ja todellakin kokemisen arvoinen tapahtuma! 

Haaste nro1 lammen ylitys

Ensimmäinen nousu vei meidät eturinnettä pitkin päällä olevia roskalavoja, joissa oli vettä ja sahanpurua ja mutaa..siellä rämmittiin mutavellissä!

PT peippo tsemppaa lähtöön

Valmistautuminen

Mulla oli semmonen suuntaa antava suunnitelma treenien ja ruokavalion suhteen Challengeen valmistautumista varten. Suunnitelma ja toteutus toimivat ilmeisen hyvin sillä energiaa riitti tasaisesti koko matkalle eikä heikotusta tullut missään vaiheessa kuumasta kelistä ja auringonpaisteesta huolimatta. Mulla muuttui alkuperäiset suunnitelmat kun mie sairastuin sitkeään vatsatautiin toissaviikon maanantaina ja olin koko viikon pois töistä. Kieltämättä jännitti oman kropan jaksaminen mutta mie keskityin kisaviikon lepäämiseen, kehonhuoltoon ja säännölliseen, riittävään syömiseen, veden juomiseen ja suolan tankkaamiseen. Kuumat kelit toivat oman haasteensa syömiseen koska lämmin ilma vie ruokahalut mutta mie muistelin Kaisan sanoja ”Syö riittävästi vaikka protskut ja hiilarit tulis korvista, sie kiität mua siinä kahen tunnin kohalla”. Mie söin ajoittaisesta ruokahaluttomuudesta huolimatta ja muistin kyllä tämän kyllä silloin kun me oltiin tultu kaksi tuntia reittiä ja olo oli energinen edelleen. Selkä jaksoi hyvin eikä hirveänä kipeytynyt vainka joutuikin kovan rasituksen alle. Se on selvää kehitystä! Kolmannessa ja viimeissä nousussa mie kävin epämukavuusalueella ja äärirajoilla mutta se tosiaan meni sitten aika nopeasti ohi ja askel keveni jälleen. Mie haluan kiittää tässä kohtaa Kaisaa kaikista hyviksi havaituista vinkeistä ja tsempistä! Arctic Challenge oli meille mahtava kokemus ja sie jaoit meille todella hyviä omia havaintoja edellisvuoden kisoista ja esimerkiksi painotit tankkaamisen merkitystä. 

Mie söin alkuviikon proteiinia ja rasvoja ja loppuviikon hiilaripainotteisesti. Söin normaalin ruokavalioni mukaisesti sillä mie mietin että vatsa saattaisi reagoida ikävällä tavalla, jos tekisin isoja muutoksia syömistottumuksiini. Mie söin normaaliin tapaan viisi kertaa päivässä ja join normaalia enemmän vettä, jonka kanssa otin ruususuolaa. Suolan ottamisen takana ennen urheilusuoritusta on muun muassa lihaskramppien ennaltaehkäisy, suolanpuute voi johtaa myös elimistön kuivumiseen sekä hapettumiseen. Suola on myös edesauttaa aineenvaihduntaa ja riittävä suolansaanti on hyväksi ruoansulatukselle ja edesauttaa aineenvaihduntaa. Vesipullo mulla kulki mukana töissäkin ja vedenjuonti olikin erityisen tärkeää lämpimien päivien vuoksi. Vatsa tuntui aika pallolta loppuviikosta mutta se ei ollut raskas ja sunnuntaina turvotus olikin jo muisto vaan. Kisan aikana mulla ei tullut kertaakaan jano mutta mie joinkin kyllä kokonaisen juomapullollisen urheilujuomaa ja vettäkin. Meillä oli mukana myös Arctic Warriorsin hunajaisia Energiashotteja, Dexalin geelejä ja Arctic Superfoodin uutuuspatukoita. Radalla oli lisäksi kolme vesipistettä.

Blogiin tulossa juttua Arctic Superfoodsin tuotteista

Kuten aiemmin kerroin, mie pidin lepoviikon treenien osalta ja niiden sijaan keskityin kehonhuoltoon; joogaan ja triggerillä rullailuun. Maanantaina kävin varovaisesti kokeilemassa tuntemuksia kevyellä lenkillä ja askel nousi hyvillä fiiliksillä. Perjantaina mie tein lyhyen treenin: 10min lämmittely,  30min spurtteja ja reippaampaa menoa ja loppuun 10min verryttelyä, tällä mie sain kroppaan kevyen tunteen takaisin..meinasi olla nimittäin kohtalaisen hiilarihöttöinen olo perjantaina. Treenin lomassa ajatukset viiletti jo Levillä ja mie pähkäilin kuinka ihmeessä me selvitään helteessä radan läpi. Tunnelmat oli illalla kuitenkin positiivisen jännittyneet ja innokkaat sen sijaan että paniikki olisi noussut niskan päälle. Miksi ihmeessä alkaisin panikoimaan loppumetreillä? Ilmoittautuminen oli oma tietoinen valinta ja me ollaan ilmoittauduttu monta kuukautta sitten tapahtumaan, joten sen eteentulo on ollut tiedossa. Viikon aikana fiilikset  kuitenkin ehtivät vaihdella positiivisesta hieman epäröivempään mutta perjantain viimeinen treeni kannusti minua.

 Arctic Challengeen ilmoittautuminen ja valmistautuminen toi piristi ja toi vaihtelua omaan arkeen. Oli motivoivaa kun kalenterissa häämötti kuukausien päässä haasteet, joita sai lähteä selättämään parin kanssa. Meillä oli hauskoja yhteisiä treenejä Marjon kanssa, tehtiin esimerkiksi mäkitreenejä pöllin kanssa. Nyt on tullut tehtyä enemmän ulkotreenejä ja lenkkipolku on saanut koukutettua vaihteeksi, mietiskelin näissä jälkitunnelmissa että ehken seuraavaksi sitten pitempää hölkkämatkaa kokeilemaan johonkin tapahtumaan? Meidän nuori koira Seppo on mahtava lenkkikaveri, niin täynnä energiaa ja menohaluja että mulla on aina uskollinen lenkkikaveri rinnalla.

Porras- ja lihaskuntotreeniä Ounasjoen rannassa

Ounasvaaralla pöllitreeneissä

 Arctic Challengeen ilmoittautuminen ja valmistautuminen toi piristi ja toi vaihtelua omaan arkeen. Oli motivoivaa kun kalenterissa häämötti kuukausien päässä haasteet, joita sai lähteä selättämään parin kanssa. Meillä oli hauskoja yhteisiä treenejä Marjon kanssa, tehtiin esimerkiksi mäkitreenejä pöllin kanssa. korostettiin jokaisessa lähdössä ja se näkyi radalla, kuinka siistiä!! Osallistujat auttoivat toisiaan pisteillä ja miehet kantoivat naisten pöllejä siirtymillä. Eräskin herrasmies kantoi naisparin pöllin maailmancupin nousun päälle! Me törmättiin matkan varrella tuttuun rovaniemeläiseen pariin ja miekin kannoin kaverina heidän pölliään, tämä yhdessä tekemisen meininki ja tsemppi sai ainakin meidät maaliin hymyssä suin. Porukka kannusti toisiaan jaksamaan ja matkan varrella näkyi iloisiakin kasvoja kuumuudesta ja raskaasta radasta huolimatta.

Väsyneet mutta onnelliset kisaajat 

(Kuva Victor Engström)

Kiitos minun ihana pari SuperMarjo, Kaisa, sekä Laura Peippo ja kumppanit sekä Arctic Superfoods tämän huikean Arctic Challengen järjestämisestä! Me nähdään ensi vuonna! Tämä tapahtumaan osallistuminen ja itsensä haastaminen fyysisiin haasteisiin, omien kipupisteiden ja itsensä kohtaaminen siellä äärirajoilla avasi mulle oven uuteen maailmaan..ja mie haluan lisää tällaisia kokemuksia!

💎 Marru

Kuulumisia keittiöstä: testissä kaurapuuteri Puhtikaura

Kotimainen Puhtikaura

Tänään blogin aihe sijoittuu keittiöön ja mie esittelen uutuustuotteen Puhtikauran. Puhtikaura on kotimainen täysjyväkaurajauhe, jota käytetään hera-ja riisiproteiinien tapaan treenin ohessa, palauttelussa ja vaikkapa välipalana. Kaurapuuteri on itselleni uusi tuttavuus ja koska mie innostun uutuuksista helposti ja tykkään myös itse lukea esimerkiksi uusien gluteenittomien tuotteiden käyttökokemuksia niin tässäpäs Puhtikaurasta hieman lisää tietoa teillekkin.

Ensimmäisten asioiden joukossa minun huomio kiinnittyi kaurapuuterin kotimaisuuteen ja tarinaan, joka löytyy täältä.

Hieman kaurapuuterin taustaa: Puhtikaura esikypsennetään ja valmistetaan jauheeksi Taivalkosken Myllyssä Jalasjärvellä. Esikypsennyksessä käytetään erikoismenetelmää, esikypsennys tapahtuu nopeasti normaalia korkeammassa lämpötilassa ja kovassa paineessa. Lopputuloksena syntyy puhdas, superhieno täysjyväkaurajauhe, jossa on mukana kauran kaikki parhaat ravinteet, ominaisuudet ja proteiinien ketjut.  Puhtikaurassa on hitaita hiilihydraatteja ja kolesterolia tutkitusti alentavaa beetaglukaania. Kaurassa on hyviä ravintokuituja sekä luontaista proteiinia, lisäksi siinä on loistava rasvakoostumus ja korkea proteiinipitoisuus.

Hyväksi vatsalle

Prosessoitujen viljojen on todettu aiheuttavan yhä useammalle ihmiselle erilaisia vatsaoireita ja kipuja mutta mie olen kuullut positiivisia kokemuksia ns. puhtaan kauran puolesta. Puhtikaurassa on monia hyviä puolia, se mm. sitoo erityisen hyvin nestettä ja pitää nälän loitolla hyvän aikaa.  Kaura sisältää beetaglukaani-nimistä ravintokuitua, mikä tutkimusten mukaan alentaa tutkitusti kolesterolia ja  vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Puhtikauraa mm. puuron seassa, palauttelujuomana sekä smoothiessa ja ensimmäiset huomiot olivat että se tosiaan pitää nälän poissa hyvän aikaa. Puhdas ja pehmeä kauran maku oli myös positiivinen yllätys 🌾 Kauran ominaismaku on mieto, joten se on monikäyttöinen. Sie voit käyttää Puhtikauraa monella tavalla esimerkiksi rahkaan tai soijajogurttiin sekoitettuna marjojen kera, nopea pyöräytys blenderissä – ja helppo, herkullinen välipala on valmis! Jauhe sekoittuu hyvin nesteisiin blenderissä ja lopputulos on tasainen ja pehmeä. Halutessasi voit blendata kaurapuuterin veden sekaan ja juoda sellaisenaan, mie tykkään miksailla erilaisia makuyhdistelmiä ja pitää sitä kautta ruokavaliota vaihtelevana ja kiinnostavana.

Mulle kaurapuuteri tuo toivottua vaihtelua sillä tällä hetkellä riisiproteiini on ollut ainoa, johon minun vatsa ei ole reagoinut. Neutraali on tässä tapauksessa hyvä, ainakaan riisiproteiini ei ärsytä vatsaa. Hera on kohdallani ollut se vihon viimeinen, mie kärsin pitkään selittämättömistä vatsakrampeista ja kovista vatsakivuista ja krampit jäivät pois kun vaihdon heran riisiin. Silloin ei käynyt mielessä että vatsakipujen ja oireiden aiheuttaja voisi olla palautusjuomajauhe, tämä opetti minua ja mie olen tarkkaillut syömisiäni sekä  tuntemuksia ruokailujen jälkeen. Näin sitä oppii tuntemaan oman elimistönsä ja oppii tunnistamaan ne ruoka-aineet jotka eivät sovi juuri sinulle ja välttämällä tietoisesti niiden syömisiä, olo paranee silmissä! Kaurasta mie tykkään ja olen ollut onnellinen siitä, että kaura on toistaiseksi pysytellyt sillä ns. sallittujen listalla. Mulla on suhteellisen herkkä vatsa, se reagoi nopeasti ja tästä syystä mie olen koittanut opetella syömään valikoivasti vatsalle sopivalla tavalla.

Puhtikaura ei ole gluteeniton tuote. Puhtikaurajauheeseen ei ole lisätty muita viljoja mutta jauhe valmistetaan kuitenkin tehtaassa, jossa käsitellään myös muita viljoja. Puhtikaura on vegaanista (ei sisällä eläinperäisiä aineksia).

Kaurapuuteri sopii myös välipaloihin ja sekoittuu hyvin smoothieen joukkoon. 

Oletko sie jo testannut Puhtikauraa?