Tuote-esittelyssä: Nu Skin -tuotesarja

Nu Skin -tuotesarja

Sain Nu Skin-merkin tuotteita testattavakseni ja haluan jakaa teille omia käyttökokemuksiani itselleni uusien tuotteiden parista. En ole aiemmin tehnyt tällaista kauneudenhoitoon liittyvää postausta blogissani mutta nyt haluan jakaa omia käyttökokemuksiani sillä yllätyin nimittäin valtavan positiivisesti tuotteiden laadusta ja mukavuudesta. Mie olen tarkka siitä, että minkälaista blogi- ja tuoteyhteistyötä lähden tekemään ja mie kiinnostuin Nu Skin tuoteperheestä mm. kuullessani tuotteiden olevan kasviuutepohjaisia. Olen jonkin verran lukenut aiemmin mineraaliöljypohjaisten tuotteiden sisällöstä ja vaikutuksista esimerkiksi iholle mutta vasta nyt käyttäessäni tämän sarjan meikki- ja ihonhoitotuotteita huomasin todella kuinka suuri ero kasviuute- ja mineraaliöljypohjaisten tuotteiden välillä on.

Mie käytän arkisin töihin mennessäni meikkivoidetta, puuteria ja ripsiväriä, kotona ollessa iho saa hengittää. Luovuin kesällä ripsipidennyksistä sillä kaipasin sitä vapauden tunnetta mikä mulla on ilman pidennyksiä ja muutoinkin..kaikella aikansa. Mulla ehti olla ripsipidennykset noin viitisen vuotta ja käyttökokemukset on niistä positiiviset mutta huomasin jo viime keväänä säännöllisen treenaamisen, hikoilun ja suihkussa käymisen kuluttavan niitä nopeasti ja pidennysten huoltovälit lyhenivät ja tuntui että ne aiheuttivat näin ollen enemmän työtä, joten päätin luopua niistä kokonaan. Mie tykkään käytännöllisyydestä ja vaihteluhan virkistää. Olo on luonnollisempi nyt, mie tykkäsin kovasti siis myös pidennyksistä mutta vaihtelu virkistää.

Mulla on ollut testissä Nu Skin-sarjan kosteuttava, värillinen ihovoide, mutanaamio, ripsiseerumi, ripsiväri, hammastahna ja vihreä tee-kapselit. Kerron aluksi hieman yleistä asiaa Nu Skin- tuotteista, kasviuute- ja mineraalipohjaisten kosmetiikkatuotteiden erosta ja sen jälkeen pääsette lukemaan minun käyttökokemuksia Nu Skin – tuotteiden parista.

Nu Skin-merkin omat perushoitotuotteet on kehitetty tyydyttämään ihon yksilölliset tarpeet ja valikoimasta löytyy lisäksi kohdistetut erikoishoidot, jotka on kehitetty tukemaan nuorekasta ja tervettä ulkonäköä sekä häivyttämään ikääntymistä ja stressin synnyttämiä väsymyksen merkkejä. Kokonaisvaltaiset hoidot huomioivat ihmisen päästä varpaisiin ja keskittyen esimerkiksi hiusten- ja vartalonhoitoon, miesten ihonhoitotarpeisiin ja suuhygieniaan. Oman mielenkiintoni herätti myös Epoch- sarja, josta löytyy vartalon- ja hiustenhoitotuotteet, vauvoille kehitelty ”Hibiscus Hair and Body Wash”- hiusten- ja vartalon pesuneste, joka sisältää hibiskuskukan uutetta sekä eteeristen öljyjen valikoima. Nu Skin on tehnyt yhteistyötä maailman johtaviin etnobotanisteihin kuuluvan tohtori Paul Coxin kanssa ja Epoch- sarjan eteeriset öljyt tuotetaan käyttäen tarkkaa 6S Laadunvarmistusprosessia, mikä tarkoittaa käytännössä tiukkaa laadunvalvontaa läpi tuotekehityksen kaikkien vaiheiden. Paul Cox tutkii kasviperäisten aineiden käyttöä alkuperäiskulttuurien keskuudessa yhdistäen luonnon tarjoamien aarteiden tuomat hyödyt moderniin elämäntapaan ja kuluttajien saataville. Eteeriset öljyt on kehitetty luonnon tasapainoa kunnioittaen ja Nu Skin® lahjoittaa jokaisesta myydystä tuotteesta 0,25 USD Nu Skin Force for Good Foundation® -säätiölle.

Nu Skin- tuotevalikoimasta löytyy myös ageLOC-sarja, jonka teknologia kohdistuu häivyttämään ikääntymisen merkkejä, sarjan teknologia on kehitetty yhteistyössä Nu Skinin ja maailman merkittävimpien tiedemiesten kanssa. Tämän ageLOC-teknologian avulla on onnistuttu tunnistamaan geeniryppäitä, jotka voivat vaikuttaa käytännössä ikääntymisen vaikutuksiin ulkonäössämme. Nettisivuilla kerrotaan, että käytännössä ”geenien toiminnalliset ryhmät ovat tärkeimpiä ikääntymiseen liittyviä ”supermarkkereita”. ja ageLOC-teknologia pystyy palauttamaan näille ”SuperMarkereille” niiden tavan toimia kuten nuoressa kehossa.”

Lisäksi tuotevalikoimasta löytyy Pharmanex®- sarja, joka pitää sisällään vitamiineja, kasviperäisiä ravinteita ja kivennäisaineita sisältäviä ravintolisiä ja TR90-painonhallintaohjelman.

Nu Skinin Eyelash treatment- ripsiseerumi sekä ripsiväri saavat kepeän lookin aikaan. Mie olen huomannut ison eron ripsiseerumin käytön myötä omissa ripsissäni ja käytänkin sitä Nu Colour Curling Mascaran alla sillä tämä kirkas, ripsiä vahvistava geeli hoitaa ja suojaa myös ripsiä katkeilua vastaan ja tehostaa ripsivärin pysymistä.

Kasviuute- vai mineraaliöljypohjainen?

Mitä mineraaliöljyt sitten ovat? Mineraaliöljyjä esiintyy useilla eri nimillä, kuten petrolatum, parafiini ja parafiiniöljy. Joissakin rasvoissa käytetään esimerkiksi petrolatum- mineraaliöljyä, joka on peräisin öljytuotannosta, toisin sanoen se osa öljystä, jota ei voida käyttää polttoaineena vaan se päätyy kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Aika hurjan kuuloista, eikö?? Mineraaliöljypohjaiset tuotteet jättävät ihon pinnalle kalvomaisen pinnan, kyseessä on siis kirkkaat nesteet, jotka jatkojalostetaan raakaöljystä tislaamalla. 

Lisätietoa näistä yhdisteistä saat täältä: http://www.cosmeticsinfo.org/ingredient/mineral-oil#sthash.RQLg2XO7.dpuf

(Lähde)

Kosmetiikkateollisuus on suuri mineraaliöljyjen kuluttaja mutta Nu Skin tuotteissa käytetään pohjalla mineraaliöljyjen sijaan kasviuutteita. Rasvat imeytyvät nopeasti jättäen miellyttävän tunteen iholle ja kasviuutepohjaisten tuotteiden ravintoaineet imeytyvät ja kosteuttavat ihoa. Revonlahtelainen Nu Skin-merkin tuote-edustaja Lilli Vanhatalo osoittaa hienosti Nu Skin tuotedemossa kasviuutepohjaisen ja mineraaliöljypohjaisen meikkivoiteen erot: Lilli sekoittaa yhteen kertakäyttömukiin veden sekaan Nu Skin-merkin meikkivoidetta ja toiseen Lumenen CC-sarjan meikkivoidetta. Nu Skin-merkin meikkivoide sekoittuu ja sulautuu veteen tasaisesti kun taas mineraaliöljypohjainen Lumenen meikkivoide paakkuuntuu vedessä jättäen kupin reunoille kalvomaisen pinnan ja samanlainen pinta muodostuu ihollesi käyttäessäsi mineraaliöljypohjaista meikkivoidetta. Tässä kohtaa onkin hyvä miettiä, että mitä sie haluat ihollasi käyttää? Jäin miettimään mineraaliöljypohjaisia meikkivoiteita senkin vuoksi kun Lilli suositteli demossa tällaisiin kotitesteihin käytettäväksi kertakäyttömukeja sillä mineraaliöljypohjainen meikkivoide ei lähde konepesussa astiasta pois…heräsi kysymys että kuinka tällainen saadaan kunnolla puhdistettua iholta käytön jälkeen? Minun iho on parantunut huomattavasti siirryttyäni käyttämään kasviuutepohjaista värillistä kosteusvoidetta. Aiemmin ihoni pinta oli peittyi pienestä näpystä ja oli epätasainen mutta nykyisin kasvojeni iho voi paremmin ja tuntuukin erilaiselta, hengittävältä ja pehmeältä. Lilli havainnollistaa demossa hyvin ihon pH-testin avulla mineraaliöljypohjaisten ja kasviuutepohjaisten vartalon- ja kasvojenpuhdistusaineiden erot. Hän kastelee ensin käden ihon vedellä ja mittaa oman ihon pH-arvon käyttäen apunaan pH-kynää ja lukema on noin 4,5, jonka jälkeen hän laittaa kädelleen Nu Skinin ihonpuhdistusainetta ja testi osoittaa saippuan pH-arvon olevan aikalailla sama kuin ihonkin. Vertauksena hänen käyttäessään Cliniquen kuivalle ja herkälle iholle tarkoitettua ihonpuhdistusainetta pH-arvojen ero oli merkittävä, arvon ollessa 8. Tämä pH-arvo 8 emäksinen ja sama kuin esimerkiksi vessanpesuaineissa..Kolmas palasaippua on LV-merkin ja kyseisen merkin tuotteet ovat allergia- ja astmaliiton suosittelema kuivalle ja herkälle iholle. PH arvojen mittaus osoittaa LV-palasaippuan olevan vielä emäksisempi kuin Cliniquen. Lilli täsmentää mielestäni hyvin kaksi tärkeintä muistettavaa seikkaa kosmetiikkatuotteita valittaessa: valitse mineraaliöljypohjaisten tuotteiden sijaan kasviuutepohjaiset tuotteet ja kasvojenpuhdistusaineissa kiinnitä huomiota pH-arvoon ja valitse sellaiset ihonpuhdistusaineet, joissa arvo on mahdollisimman lähellä ihon luontaista pH-arvoa.

Nu Skinin tuotteissa ei ole käytetty mineraaliöljyä ja tuotteiden pH-arvot ovat mahdollisimman lähellä ihon luontaista pH-arvoa. Tässä näkyy hyvin merkittävät erot tuotteiden pH-arvoissa ja niiden näkymisessä.

Ensimmäinen jälki iholla on ihon oma pH-arvo, johon verrataan eri merkkien tuotteita ja vasemmalta oikealle edettäessä iholle on käytetty:

Nu Skin vartalonpuhdistusainetta

Cliniquen ihonpuhdistusainetta

LV-merkin palasaippuaa

Testi osoittaa merkittävän eron kun katsotaan tuotteiden jättämiä jälkiä ihoon, ne kuvastavat siis eri tuotteiden pH-arvoja.

Omat kokemukset

Minun käyttökokemukset Nu Skin tuotteista ovat todella positiiviset. Aloitettuani esimerkiksi Epoch- mutanaamion käytön on kasvojeni iho parantunut huomattavasti. Aikaisemmin kasvojen ihossa oli pientä näppyä kasvoissa ja iho tuntui muutoinkin tukkoiselta ja tunkkaiselta vaikka olin käyttänytkin ihonpuhdistusaineita. Tämä elvyttävä, merikasveista peräisin olevia aineosia sisältävä savinaamio imee itseensä ihon epäpuhtauksia ja sen sisältämät äärimmäisen hienojakoiset metahiukkaset todella puhdistavat ihon tehden ihosta miellyttävän kevyen tuntuisen. Mie olen siirtynyt myös Nu Skinin värilliseen kosteusvoiteeseen, jota käytän meikin pohjalla.  Mulla on kesän ajan riittänyt tämä voide meikin alle, kuinka siistiä! Ihon paranemisen myötä tarvitsee peitellä vähemmän omaa ihoa ja luonnollinen olo on..ihana tunne!! Tämä Advanced Tinder Moisturizer- voide  on antanut oman vaikutuksensa ihoni paranemiseen ja hyvinvointiin. Voide tuntuu kevyeltä eikä tunnu tukkivan ihohuokosia, levittyy helposti ja on todella laadukas sekä riittoisa. Mie tykkään semmosesta luonnollisesta tyylistä meikkauksessa ja Nu Skinin Eyelash treatment- ripsiseerumi sekä ripsiväri saavat kepeän lookin aikaan. Mie olen huomannut ison eron ripsiseerumin käytön myötä omissa ripsissäni ja käytänkin sitä Nu Colour Curling Mascaran alla sillä tämä kirkas, ripsiä vahvistava geeli hoitaa ja suojaa myös ripsiä katkeilua vastaan ja tehostaa ripsivärin pysymistä.  Omat ripset ovat kasvaneet vauhdilla luovuttuani ripsipidennyksistä ja ne ovat myös vahvemmat ja tuuheammat. Ripsiväri jättää luonnollisen jäljen eikä minusta tunnu että silmissä on ylipäätänsä meikkiä. Nu Skinin AP-24 Whitening Fluoride Toothpaste -hammastahna on kirkastanut hymyäni. Mulla on luonnostaan laikukkaat hampaat ja hampaiden kärjissä näkyy vaaleta osat, joita kutsun ”jäävuorten huipuiksi” sillä paikoittain hampaideni kärjet ovat huomattavasti valkoisemmat, hammasluu on siis kirjavaa. Kuitenkin käytettyäni Nu Skinin valkaisevaa hammastahnaa, olen saanut todeta että hymy on kirkastunut ja hampaiden pinta tasoittunut. Hammastahna jättää miellyttävän jälkimaun samalla kun ehkäisee plakin muodostumista, eikä se sisällä vahingollisia peroksideja. AP-24 Whitening Fluoride Toothpaste poistaa myös tummentumia ja ehkäisee reikien muodostumista. Nu Skinin Tegreen-kapselit auttavat suojaamaan kehoa ja vahvistavat kehon luontaista puolustuskykyä muun muassa stressin, saasteiden, myrkkyjen ja tupakoinnin synnyttämiä vapaita radikaaleja vastaan. Vihreä tee-kapseleiden annostusohje on 1kapseli aamuisin aamiaisen yhteydessä.

Lisätietoja tuotteista ja tilauksista saat minulta joko lähettämällä viestiä Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia- facebooksivun tai marrumarmelaadi(@)gmail.com kautta. Nu Skin kesäkampanja on voimassa vielä kaksi viikkoa! Tänään alkavassa So Summer Collections kampanjassa on tarjouksessa mm. Liquid Body Bar saippuaton pesuaine, Epoch Firewalker jalka- ja käsivoide ja Jvi mehu antamaan piristystä ja tarvittavan antioksidanttisuojan syksyn flunssia vastaan. Tuotteista 20% alennus ja postikuluista 70% alennus kun tilaa vähintään kolme eri tuotetta. Kampanja on voimassa 12.9. asti.

💗 Marru

🍁 Syksyn tullen 🍁

Mie olen nykyisin syksyihminen. Aina en ole ollut syysajan fani sillä joskus, vuosia taaksepäin tämän vuoden ajan mukanaan tuomat sateiset, pimeät ja kylmenevät illat ja erityisesti se pimeyden määrä on vaikuttanut voimakkaasti minun omaan mielialaan aurinkoisen kesän jälkeen. Vuodenajoilla ja valolla on todella iso vaikutus ihmisen mieleen, toisilla pitkän ja pimeän talven päätyttyä auringonvalo vaikuttaa mieleen negatiivisesti ja voi saada ahdistumaan ja  lamaantumaan, ikäänkuin vetäytymään kuoreensa ja toisilla taas pimeys tekee sen. Nykyisin mie koen syyspäivät inspiroivaksi ja luovaksi ajaksi, ajatus kulkee ja ajoittain omat havainnoinnit ja oivallukset pääsevät yllättämään positiivisella tapaa. Mie niin rakastan sitä fiilistä kun ajatukset rullaa pehmeästi ja kevyesti omalla painollaan, mieli on levollinen ja sydän rauhaisa. Mieleen juolahtelee asioita, jotka muistuttelee vaikeiden kausien ja haasteiden vastapainoksia kiitollisuudesta. Mie uskon siihen että meidän eteen nakataan haasteita ja vaikeita asioita syystä. Asioilla ja tapahtumilla on olemassa merkitys tässä kokonaisuudessa. Vaikeudet voivat tuntua epäreiluilta ja usein sitä miettiikin ”miksi juuri mie”, ”miksi just nyt” jne jne. Vastausta kysymyksiin ei välttämälttä saa niin nopeaa kuin miten malttamaton ihmisen mieli haluaisi mutta siinpä se pointti onkin. Keskeneräisyyden ja epätietoisuuden sietämisessä.

Ihmisellä on kova tarve ja jano hallita ympärillään olevia asioita ja tilanteita elämässä. Tähän kuluu paljon energiaa ja aikaa..ja onnistummeko me siinä lopulta kuitenkaan? Mie olen sitä mieltä, että kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa ja kontrollin tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi läpikäymättä olevia asioita omassa elämässä. Me suunnataan energiamme ja ajatuksemme asioihin, joita haluamme kontrolloida ja silloin huomio kiinnittyy niihin sen sijaan että kohtaisimme kipupisteitämme. Se on helpompaa ja esimerkiksi mie olen tehnyt sitä. Omalla kohdalla se on ollut erilaisten arkirutiinien muodostamista, eikä siinä ole mitään vikaa mutta mie havahduin miettimään että onko kaikki se mihin itseäni sitoutan todellakin oleellista ja tärkeää? Pitääkö kaikki suorittaa 110% tasolla? Eli siellä itsensä ylittämisen ja suorittamisen maailmassa.

Pohdiskelin sitä, että kenen vuoksi niitä asioita teen ja mitä positiivisia vaikutuksia mie niistä asioista elämääni saan? Esimerkiksi ollessani työttömänä viime vuoden, mie rytmitin arkipäiviäni erilaisilla asioilla jotta täyttäisin sitä tyhjiötä mikä työtilanteestani aiheutui. Aamuisin aloin mielessäni luetella tehtäviä sille päivää ja usein to do- listat paisuivat ja paisuivat ja illalla tilanne olikin se, että mulla oli enemmän tekemättömiä asioita kuin niitä tehtyjä ja mie olin väsyttänyt itseni sillä asioiden ahmimisella mielessäni. Erehdyin ajattelemaan, että sillä osoitan ympärilleni etten ole laiska ja saamaton, koin olevani muita huonompi ja alempiarvoinen ihminen koska mulla ei ollut töitä sillä enhän mie täyttänyt työttömyydelläni tämän suorituspainotteisen yhteiskunnan asettamia odotuksia. Jälkeenpäin ajatukseni ja suhtautumiseni on muuttunut suuresti ja minua lähinnä huvittaa oma käytökseni. Kukaan muu ei edes esimerkiksi noteerannut niitä asioita, joita mie hampaat irvessä ”suoritin” ja mie loin itse itselleni sellaisen aikatauluviidakon, jolla ei tosiaan ainakaan ollut mulle hyvinvointivaikutuksia tarjottavana. Mie saatoin stressata ja kireillä joistain hoitamattomista kotitöistä tai pienestä sotkusta kotona ja olin ainoa, joka sen edes huomasi. Onko sillä loppujen lopuksi niin suuri merkitys että onko ne tavarat just sentilleen oikeassa paikkaa? Kontrollia ei tarvitse menettää, sitäkin tarvitaan ja kultainen keskitie löytyy asioiden saavuttaessa tasapainon. Ja mie olen tuntenut että oman asenteen höllentäminen ja kontrolloimistarpeen löysääminen on tehnyt omasta elämästä mukavampaa ja aikaa jää asioille, jotka ovat mulle oleellisempia tänä päivänä. Ehken se tosiaan on sitä että itsetuntemuksen vahvistuessa ja tasapainoisemman elämän rakentuessa todistelun ja miellyttämisen tarve vähenee..oman itsensä oppii hyväksymään ja asiat saavat uusia näkökulmia.

Kiitollinen elämälle

Viime viikkoina fyysinen jaksaminen on ollut kortilla ja olen kohdannut itseni monta kertaa käymällä läpi tilanteen synnyttämia ajatuksia ja tuntemuksia. Minun kohdallani kyse ei ole ylikunnosta tai itsensä piippuun ajamisesta, en ole väsyttänyt itseäni treenaamalla liian kovaa ja aiheuttanut sitä kautta elimistölleni hallaa mutta sen sijaan että mie keskittyisin tässä oireiden aiheuttajaan, mie haluan jakaa teille läpikäymiäni ajatuksia aiheesta. Päällimmäisenä ajatuksena mielessäni on oman terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen. Meillä on elämässä monenlaisia tärkeitä asioita ja me muodostamme oman arvomaailmaan, johon tärkeät asiat sijoittuvat omassa elämässä.  Terveys nousee itselläni ylitse muiden sillä nyt kun olen tässä noin kuukauden ajan kulkenut puoliteholla ja tunnistanut kropassani näitä olotiloja, silloin on erityisesti korostunut se hyvän olon ja energian määrä mikä mulla on ollut arkielämässä. Vau, se on muuten ollut huikeaa ja sen olen huomannut erityisesti nyt kun olen saanut toisen olon vertailukohteeksi. Treenaaminen ja liikkuminen ovat asioita, jotka saavat minut voimaan hyvin. Mie saan sellaisiakin kiksejä ohjatuilta ryhmäliikuntatunneilta ja lenkkipolulta että en tiedä paremmasta. Oma hyvinvointi on lisääntynyt kun olen päässyt tutustumaan itseeni ja oman kropan tuntemuksen kasvu on myös kasvattanut itseluottamusta itsetuntemuksen ohella.

Tasapainoinen ja hyvinvoiva mieli näkyvät ulospäin myös hyvinvoivana kroppana ja olo on energinen. Mieli on iloinen, vastoinkäymiset ja koettelemukset eivät kaada koko maailmaa vaan mieli suhtautuu tasaisemmin niihin ja itsensä saa pidettyä rauhallisena. Treenaamisessa pääsee myös kokemaan onnistumisen tunteita (unohtamatta epäonnistumisen fiiliksiä ja pettymyksiä, jotka kuuluvat myös asiaan) ja itsensä ylittämistä. Liikkumisen mukanaan tuomat tuntemukset avaavat omaan ajatusmaailmaa ja levollinen, rauhallinen mieli on mukava kaveri tässä nykymaailman oravanpyörässä. Treenaaminen edustaa myös sitä omaa aikaa ja on mitä parhain harrastus- ja elämäntapa. Se ole velvoittava vaan se on nimenomaan sitä mitä itse haluaa tehdä ja oma motivaatio ohjaa sen pariin. Treenaaminen ei ole minulle se ”pakko” vaan se on halua, kiinteä osa elämää, se ei ole irrallinen palikka jota mie ajallisesti yritän mahduttaa omaan kalenteriin. Syömisen suhteen mulla on samanlaiset ajatukset, nämä ovat asioita jotka kovan tehdyn työn ja sitoutumisen avulla löysivät omat paikkansa elämästäni.

Mie olen käynyt tunteiden vuoristoradan läpi viimeisen kuukauden aikana ja viikkoihin on mahtunut todella suuria tunteita. Niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Mie olen monta kertaa todennut sen oman asenteen tärkeyden ja merkityksen näiden viikkojen aikana sillä mie todella pystyn omalla asenteellani vaikuttamaan omaan olooni. Sen sijaan että uhriutuisin pidemmäksi aikaa (sitäkin on hyvä tehdä hetken aikaa), olen ottanut näkökulmakseni sen että nyt olen voinut kokeilla uusia asioita ja päässyt haastamaan omaa mieltäni ja olen saanut yllättyä monen monta kertaa. Ei niinkään se että mistä kaikesta mie olen jäänyt paitsi vaan se että mitä mie saan ja voin tehdä. Kehoa kuunnellen. Päällimmäisenä ajatuksissa kiitollisuus.

💛 Marru

Tähtäimessä ravintovalmennus!

Ajatuksia viime viikonlopulta

No niin, alkujaan mie toivottelin teille tässä kohtaa kirjoitusta hyvää viikonloppua mutta jutun julkaisu siirtyikin uuden viikon alkuun. Lauantaiaamuna mie sain vaihteeksi todeta että usein sitä omissa ajatuksissaan tuppaa tekemään asioista monimutkaisempia ja vaikeampia kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan ja huomaamatta se kynnys tekemisen eteen nousee korkealle. Mie olen huomannut myös sen, että tuumasta toimeen-tyyppinen ajattelu sopii mulle hyvin mutta mie olen myös taitava siirtämään jonkin asian aloittamista. Keskittyminen huitelee välillä jossain taivaan rannan takana ja ajatuksissa pyörii ihan kaikki muut asiat kuin minkä siellä pitäisi raksuttaa eli se tekemisen kohde. Mie olen pohtinut ja tuskaillut muun muassa töissä kahvihuoneessa tätä ilmiötä mikä usein meinaa toistua eri asioiden tekemisen suhteen, keväisin olen laittanut sen lisääntyvän valon määrän piikkiin, tiedätte varmasti sanonnan kun on ”kevättä rinnoissa”, kesäisin mie olen taitavasti livahtanut ulos nauttimaan kauniista säästä vältelläkseni velvollisuuksia ja entäs nyt syksyllä..tähän vuoden aikaan sopisi varmaankin vetoaminen energiatasojen laskuun syksyn ja pimeiden iltojen saapumiseen. Noh, tosin nythän mennään vasta elokuun puolessa välissä joten ei ne illat vielä varsin aikaisin pimene. Mietiskelin aikani noita omia toimintatapojani ja hetkisen ajattelun jälkeen päätin jälleen tarttua tuumasta toimeen..eli suuntasin viikonloppuna ajatukseni ja keskittymiseni ravintovalmentajakoulutuksen opiskeluihin ja siitä syntyi aihe tähän kirjoitukseen.

Virtaa aamuun viherjuomasta!

Ravintovalmentajakoulutus

Aihe on todella mielenkiintoinen ja tehtävät ovat olleet mielekkäitä, niiden avulla mie olen päässyt syvemmälle ravitsemusaiheen pariin ja olen huomannut että opiskelun myötä myös kiinnostukseni ja kriittisyyskin omaa ruokavaliotani kohtaan on kasvanut entisestään. Kriittisyydellä mie tarkoitan tässä kohtaa lähinnä omien valintojen pohdiskelua ja tiedostettujen päätöksien tekemistä. Tiedon määrän kasvaessa sitä ei enää pysty sulkemaan silmiään ja korviaan tietyiltä asioilta ja tässä tapauksessa ne ovat tuoneet mukanaan sekä haasteita että positiivisia vaikutuksia. Minusta on todella mielenkiintoista tarkastella ruokavalion terveysvaikutuksia ihmisen yleiseen hyvinvoinnin, jaksamisen ja tietysti treenaamisen näkökulmista. Ravinnon, ja nimenomaan oikeanlaisen eli sulle sopivan ruokavalion merkityksen tärkeyttä ei voi mielestäni korostaa liikaa. Mie olen ollut innoissani tehtävien parissa koska tiedän pääseväni vielä konkreettiseen asiakastyöhön eli saan auttaa ihmisiä heitä tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaan löytämään sopivan, monipuolisen ruokavalion. Muistan kuinka omat energiatasoni tuntuivat lisääntyvän suorastaan räjähdysmäisesti aloittaessani uuden ruokavalion keväällä 2015, jolloin kahvipaasto ja tunnesyöminen saivat väistyä säännöllisen ja riittävän syömisen tieltä. Erityisesti minua kiinnostaa tässä kokonaisuudessa myös se ihmismielen psykologinen merkitys ja ajatusten sekä asenteiden tuomat haasteet. Ruokavaliopäiväkirjojen tulkinta, kokonaiskuvan muodostaminen ja kokonaisuuden analysointi tekevät tästä kaikesta mielettömän kivaa! Aiheena ravitsemus, ravintosuositukset, ruokavaliot ja sen alle lukeutuvat erilaiset ilmiöt ovat tiuhaan tapetilla. Mielipiteiden kirjo on laaja ja välillä aiheen tiimoilta käydään kiivastakin keskustelua ja väittelyä. Niitä on kiinnostavaa seurata sivusta ja netti onkin hyvä väline tiedon etsimiseen, toki kriittinen silmä on syytä muistaa ja someväittelyiden sijaan voikin keskittyä tutkimustietoihin. Sokeasti ei kannata uskoa kaikkiin kirjoitettuihin artikkeleihin ja väitteisiin, maalaisjärki on myös syytä pitää mukana.

Mie olen lueskellut mm. Kaisa Jaakkolan Hyvän olon HORMONIDIEETTI -kirjaa ja se on ollut kyllä valtavan hyvä! Kirja sisältää paljon hyvää tietoa ja mie olen saanut sieltä käytännön apuja ja vinkkejä itsellenikin. Nämä oivallukset auttavat minua myös asiakastyössä ja on avannut silmiä uudella tapaa. Olen lukenut myös Jaakkolan ensimmäisen kirjan Hormonitasapaino ja suosittelen tutustumaan siihenkin! Sivuan Hormonitasapaino-kirjaa myös yhdessä vanhassa blogikirjoituksessa, jonka voit lukea täältä. Kaisalla on innostava ja selkeä kirjoitustyyli ja kirjat ovat tiiviitä paketteja. Plussaa näissä Jaakkolan kirjoissa on se, että tällainen Maija Meikäläinenkin ymmärtää asioista ja saa niitä toivottuja, uusia näkökulmia omiin ajatuksiin ja kokonaisuudet avautuvat paremmin. Sisällysluettelo on otsikoitu hyvin ja voit hyödyntää sitä valitsemalla itseäsi kiinnostavan kappaleen luettavaksi.

”Hyvästä olosta ja sisäisestä rauhasta alkoi tulla kilomäärää ja rasvaprosenttia tärkeämpi kiintopiste.”

                                                                                           Kaisa Jaakkola, Hyvän olon HORMONIDIEETTI

Riittävästi unta ja tasapainoinen ruokavalio

Hyvän olon HORMONIDIEETTI -kirja käsittelee suurempaa kokonaisuutta; kehon ja mielen tasapainoa ja uusien, erilaisten elämäntapojen mukanaan tuomia terveysvaikutuksia ihmisen elämään.  Itselläni kirjan alkutekstit saivat jo mielenkiinnon heräämään kun Kaisa korostaa mahdollisuuksia ja keinoja pysyvien elämäntapojen löytämiseen. Kaikenlaiset kuurit kun kalskahtavat omaan korvaani aika loppuun kuluteluilta eikä ”ihme dieetit” välttämättä tuo sinulle pysyviä elämäntapoja vaan kuurin päättyessä retkahdetaan helposti niiden vanhojen tapojen pariin. En tarkoita sitä etteikö jokin kuuri voisi toimia sen alkusysäyksen antajana kohti terveellisempiä elämäntapoja sillä lähtihän tämä minun oma matkanikin kuuden viikon mittaisesta nettivalmennuksesta. Usein kuitenkin se kuurin jälkeinen aika koetaan haastavana, mistä saada käsiinsä ohjeet loppuelämää varten? Siitähän elämäntapamuutoksessa on kyse, uusista tavoista muovaantuu arkipäiväisiä rutiineja. Mie sain kirjasta vahvistusta omille ajatuksilleni esimerkiksi unen laadun ja määrän tärkeydestä ja ruokavalion laadun merkityksestä oman suoliston toiminnan taustalla. Mie olen malliesimerkki huonosta nukkujasta ja vatsalla stressaamisesta. Univaje vaikuttaa suoranaisesti niin keskittymiskykyyn, yleiseen jaksamiseen kuin elimistön hormonitoimintaan, tasapainoon sekä aineenvaihduntaan. Jos kulmat ovat pitkään kurtussa ja mieli kireänä, vatsa antaa minulle välitöntä palautetta. Se paisuu kuin pullataikina ja pingottuu palloksi. Tähän yhdistettynä vähäinen unen määrä ja minulle sopimaton ruokavalio epäsäännöllisine elämäntapoineen..ja kokonaisuus huonovointisuuden takana oli kasassa. Litra tolkulla kahvia ja päälle rasvaista ruokaa sekä sokerisia herkkuja..hmm. Ja mie olin mukamas yllättynyt siitä ettei kroppani noidenkaan jälkeen voinut hyvin? Mielestä puhumattakaan. Noh, mie en silloin suunnannut muutoinkaan ajatuksia juurikaan omiin elämäntapoihini vaan fokus oli ihan muualla ja mie vain menin sen hetkisen elämän imussa.

Mie arvostan sitä, että Kaisa ilmaisee jo alkuun kirjassaan huolensa tämän hetken ruokavaliotrendeistä, joissa tavoitellaan vähärasvaista vartaloa mahdollisesti hormonitoiminnan hyvinvoinnin kustannuksella. Yksi aihe, josta puhutaan ja kirjoitellaan paljon on rasvaprosentit sekä rasvan jakautuminen kehossa ja kuinka suuri yhteys hormoneilla ja kehon rasvalla onkaan! Mie en ole muuten ennen käsittänyt sitä kuinka valtavan suuri merkitys hormoneilla ylipäätänsä onkaan painonhallinnassa. Stressihormoneista ja niiden vaikutuksista olen lukenut aiemmin mutta sekin on vain pieni osa kokonaisuutta. Nyt mie olen tullut tietoisemmaksi hormonien vaikutuksista ja merkityksistä esimerkiksi uni- ja valverytmien säätelyssä ja tunnetilojen taustalla, puhumattakaan hormonien merkityksestä ruuansulatuksessa, käsittelyssä ja energiansäätelyssä. Tässä kasvaa into oppia uutta kun on raottanut verhoa ja nähnyt itselle uutta maailmaa, mie tiedostan haluni kasvattaa omaa tietoutta ja ymmärrystä elimistön toiminnasta.

Inspiroivaa viikkoa 🍁

 (Artikkelikuva ja lähde Hyvän olon HORMONIDIEETTI -kirja, kirjoittaja Kaisa Jaakkola )

Arctic Superfoods lukijakisan arvonnan voittaja on selvillä! Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Onnea Arctic Superfoods tuotepalkinnon voittajalle!

Kolmas blogissa järjestetty lukijakisa on takana ja oli mahtavaa huomata kuinka paljon teitä osallistujia oli! Kiitos kaikille osallistuneille ja Arctic Superfoodsille blogiyhteistyöstä!

Arpaonni suosi tällä kertaa Mari Pieniniemeä! Onneksi olkoon Mari, mie otan sinuun yhteyttä sähköpostitse tuotepaketin toimitukseen liittyen. Sie saat tuotepaketin, jossa on mukana jokaista EVÄS-patukka makuvaihtoehtoa! Valikoimasta löytyy mustikka & koivunlehti, pirteä puolukka, karpalo & nokkonen sekä minun oma lemppari kirpeä tyrni & kuusenkerkkä.

Syksy tuo tullessaan kaikenlaisia mielettömiä tapahtumia ja tilaisuuksia mie olen todella innoissani kun pääsen jakamaan teidän kanssa näitä asioita. Meillä on teille takataskussa jos jonkinlaista yllätystä tulevan syksyn varalle! Vielä en paljasta näistä enempää mutta kannattaa seurailla blogia ja Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia– facebooksivua.

Seuraava tapahtuma on tarjolla jo tulevana lauantaina Kunnon Paikassa kun Arctic Challengestakin tuttu  PT Peippo tulee vetämään toiminnallisen treenin!  Tervetuloa mukaan, sulta ei vaadita huippukuntoa vaan treenit ovat kaikille avoimet ja ilmaiset! Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea! Mukana menossa myös Arctic Superfoods. Nähdään siellä!

LISÄÄ LINKIN TAKANA:

Treenit Powered By Arctic Superfoods

Mistä saan motivaationi?

MOTIVAATION LÄHTEILLÄ

Mie olen saanut viime kuukausina kasvavassa määrin yhteydenottoja ja kyselyitä tähän aiheeseen liittyen: mistä mie saan motivaation uuden elämäntavan pariin, terveellisen syömiseen, aktiiviseen liikkumiseen ja treenaamiseen?

Kävin eilen yhden uuden tuttavuuden kanssa Oukulla ns. motivaatiokävelyllä ja tunsin kuinka omat ajatukset syttyivät motivaatiokeskustelun äärellä! Me törmäsimme ohimennen juhannuksena ruokakaupassa ja mie mietin että hei, tässäpäs on positiivisen ja iloisen oloinen ihminen, jonka kanssa olisi voinut jo samantien riittää juttua pidemmäksikin aikaa.  Tutustuimme avokkiemme kautta ja sitten kun juttuun päästiin niin yhteydenpito on lisääntynyt ja mikä parasta: viesteilyssä on takana oikea aihe eli molempien oma halua elämäntapamuutokseen ja itselle parempaan, hyvinvoivaan oloon ja elämään. Hän eksyi tänne blogiin ja luettuaan kirjoituksia, rohkaistui jakamaan mulle omia fiiliksiään ja tuntemuksiaan voinnista sekä yleisestä jaksamisesta. Eilinen kävely luonnossa ja kauniissa kelissä sai ajatusrumban liikkeelle. Minusta oli aivan mahtavaa keskustella asioista ja ilmiöistä, joita hyvinvoinnin takaa löytyy varsinkin kun hän vastasi määrätietoisesti ja enempiä miettimättä että suurin syy ja tekijä, jonka vuoksi hän haluaa lähteä liikkeelle ja muuttaa esimerkiksi ruokailutottumuksiaan säännöllisemmiksi, on halu saada lisää energiaa, tuntea jaksavansa paremmin. Epäsäännölliset elämäntavat myös näkyvät kropassa ja sen koostumuksessa ja oma peilikuva voi tuntua vieraalta.

Nämä ovat makuasioita ja mie olen aiemminkin kirjoittanut  että koen sisäisten motivaatiotekijöiden vievän kauemmas sen sijaan että fokus olisi ulkoisissa tekijöissä. Tästä aiheesta on käyty kiinnostavia keskusteluita ja olen kuullut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Minun asenteiden takana on ihan tavallisen Matti ja Maija Meikäläisen näkökulma, arkiliikunnan ja terveellisen syömisen lisääminen sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin lisääminen. En väitä etteikö oman fyysisen kunnon kehittyminen ja voimien sekä lihasten vahvistuminen lisäisi motivaatiota omaan tekemiseen mutta minun mielestä on kaksi eri asiaa treenata sisäisten tai ulkoisten motivaatiotekijöiden ohjaamana ja nyt viittaan meihin tavallisiin pulliaisiin. Oman näkemykseni mukaan tasapaino voi muodostua siitä, että oma mittari on fyysisen kunnon kehittyminen eli ylipäätänsä  jaksamisen ja energiatasojen lisääntyminen ja kunnon kehittymisen myötä luonnollisesti lihaksetkin kehittyy ja peilikuva sen myötä..tällaista arvomaailmaa mie arvostan.  Ihmisellä voi olla palanen molempia siellä omien motivaatiotekijöiden taustalla mutta fokus ei ole siinä peilikuvassa. Kuitenkaan ei ole väärin olla sinut oman peilikuvansa kanssa. Mie olen usein törmännyt siihen nykypäivän ilmiöön, että itseään katsotaan todella kriittisellä silmällä ja sen sijaan että pysähdyttäisiin huomaamaan omaa kehitystä keskitytäänkin jo niihin seuraaviin ongelmakohtiin joita ei ole vielä selätetty eikä saada irti sellaista itseään tsemppaavaa fiilistä. Usein kuulen sanottavan että ”joo, onhan tässä vähän kehitystä tapahtunut MUTTA..” ja jatkolause ikäänkuin vie pohjan siihen mennessä saavutetulta kehitykseltä tai tuloksilta. Ihminen on todella ankara ja vaativa itseään kohtaan ja me oletetaan paljon asioita. Olettamuksena saattaa olla esimerkiksi ajatus siitä ettei me pystytä johonkin ennenkuin olemme itseasiassa edes yrittäneet sen tekemistä. Hyvänä esimerkkinä on omalla kohdalla se kun tiistaina kävimme Idan kanssa Kunnon Paikassa ja hän hyppi sen uuden boksin päälle mikä salin puolelta löytyy. Mie en ollut koskaan kokeillut boksin päälle hyppyä ja vitsailin epävarmuuksissani että steppilaudassa on mulle jo riittävästi haastetta. Päätin kuitenkin kokeilla ja kah vain! Niin sitä ponnahdettiin boksin päälle, toiseksi korkeimmalle tasolle.

Kunnon Paikasta löytyy nykyisin toiminnallinen nurkkaus, jossa pääsee esimerkiksi työntämään kelkkaa ja testaamaan kuntoaan köysien parissa.

OMA HALU = OMA MOTIVAATIO

Mie olen kertonut täällä jo omasta taustastani mutta pohjustan tässä tarinaa hieman uusille lukijoille. Mie havahduin omaan väsymykseeni ja värittömään fiilikseen 2015 vuoden loppiaisena. Peilistä katsoi pöhöttynyt, harmaa ja vieras ihminen. En tunnistanut itseäni enkä osannut sanoa kuka sieltä peilistä katsoi takaisin, niin vieras olo mulla oli omassa kropassani. Muutama kiireinen ja suorituspainotteinen vuosi oli päässyt viemään veronsa ja töiden päätyttyä ajatuksia ei vallannut muut asiat vaan pysähdyttyäni mie en voinut enää pakoilla taikka sulkea silmiäni omalta ololtani. Tässä kohtaa mie huomasin muutoksen omissa asenteissani ja silloin mie olin valmis elämäntapamuutokseen. Se oli hetki, jolloin ensimmäinen käänne kävi. Olo ei todellakaan ollut ruusuinen ja superinnokas vaan minun piti hetkinen jos toinenkin käsitellä omia ajatuksiani liittyen siihen että mie olin päästänyt itseni siihen kuntoon. Näitä ajatuksia piti käännellä ja pyöritellä kunnes ymmärsin että hyväksymällä oman sen hetkisen oloni, mie saan käännettyä sen sisuksi ja määrätietoisuudeksi ja tällaisten positiivisten asenteiden kautta voin onnistua suuremmalla todennäisyydellä kuin itseäni tökkimällä ja syyllistämällä. Katse oli suunnattava eteenpäin! Päästyäni erilaisten nettihaasteiden ja kotona jumppaamisen makuun, lähdin mukaan Motiviren järjestämään kuuden viikon mittaiseen Kesäkroppa-nettivalmennukseen ja sieltä saamani ryhmän tuki ja tsemppi auttoi minua ottamaan askeleita eteenpäin. Ryhmän tsemppi ja loputtomat viestinvaihdot kannusti mutta se minkä mie koin vielä tärkeämmäksi oli avokilta saamani tuki kotona. Mie en ollut yksin alkumatkalla vaan niissä kohdissa kun mieli oli heikolla ja esimerkiksi uuden ruokavalion kanssa alkuun pääsy tuntui haastavalta, sain kannattelua ympäriltäni. Huomasin että päästyäni samanhenkisten, samojen asioiden kanssa painivien ihmisten seuraan, pystyn ottamaan askelia eteenpäin. Läheisten ja ryhmän tuki oli minulle todella tärkeää erityisesti alkuun koska oma mieleni keinui vielä hieman haparoiden uusien asioiden äärellä. Jatkettuani määrätietoisesti matkaani ruokavaliosta ja treeneistä muodostui kiinteä ja tärkeä osa arkea. Energian lisääntyminen tuntui huikealta!

Asiat eivät tapahtu vaan luonnollisesti omalla painollaan eikä saavutuksia saada taikasauvaa heilauttamalla. Huolimatta siitä, että mie omaan positiivisen asenteen toimintani ja valintojeni takana, en halua antaa liian auvoista kuvaa viimeisestä puolestatoista vuodesta. Tien löytäminen nykyiseen elämään on vaatinut omaa halua, itsetutkiskelua, määrätietoisuutta, periksiantamattomuutta, lempeyttä itseään kohtaan ja muistutuksia siitä että ihminen ei ole kone, joka vaan jaksaa ja jaksaa. Suurin työ taisi olla siinä itsensä eli oman mielen ja kropan hyväksymisessä sillä hetkellä. Mie koitin suhtautua hyväksyvästi sillä hetkellä itseeni sen vuoksi että ajattelin pääseväni sen kautta pidemmälle sen sijaan että olisin negatiivisten ja katkerien fiilisten kautta jatkanut uutta elämää. Enhän mie halunnut ottaa mukaan mitään energiasieppoja ja negatiiviset ajatukset sekä tunteet ovat niitä.

Minulta kysytään usein kuinka olen saanut itseni jatkamaan nykyisten elämäntapojeni parissa? Suurin syy on OMA OLO. Mie en vaihtaisi tätä mistään hinnasta mihinkään. Oma halu ohjaa nykyisin valintojen taustalla ja saa palaamaan Kunnon Paikkaan, Wellness Loungelle ja lenkkipolulle. Onnistumiset omassa tekemisessä ja treenaamisessa kantaa pitkälle. Alkuvaiheessa minusta tuntui että askeleet eteenpäin olivat tooodella pitkät ja raskaat mutta paluu vanhoihin elämäntapoihin olisi käynyt pikakelauksella. Niinä epäröivinä hetkinä mie kohtasin omat ajatukseni ja halusin löytää ne tekijät mitkä mielen sai järkkymään. Esimerkiksi tunnesyöminen vaikutti taustalla. Mulla oli tapana palkita itseni herkuilla tai vastaavasti huonon päivän päätteeksi hakea mielihyvää lohturuuan parista. Nämä kaksi asiaa aukasivat silmiäni ja syiden löytyminen omien ajatusten takaa auttoi minua muuttamaan asennettani. Mie pyrin pois sieltä tunnesyömisestä ja ohjasin itseäni liikkumaan ja kirjoittamaan. Jollaintapaa minun oli saatava karistettua ne vanhat ajatus- ja toimintamallit pois.

Yksi tärkeä seikka treenaamisen taustalla mulla on se, että mie en yritä pakottaa itseäni tekemään jokaista treeniä täysillä mutta parhaansa sitä yrittää kuitenkin sen oman jaksamisensa ehdoilla ja näissä tilanteissa pääsee myös käymään niitä itsensä ylittämisiä sen kautta. Olisihan se muodikasta huudella vaikka somessa jokaisen treenin jälkeen että täysillä tehtiin..mutta rehellisyyden nimissä, mulla se ei mene sillätavoin. Mie olisin väsyttänyt itseni jo aikapäiviä sitten jos ihan jokaisen treenin taustalla kulkisi ajatuksena itsensä ylittäminen. Viikkoihin mahtuu paskoja päiviä, jolloin ensimmäisenä ajatuksissa saattaa vilahtaa ”jään kotiin makaamaan koska maailma on paha paikka”- tyyppinen ralli ja ne on juuri niitä kohtia jolloin omat valinnat ja valintojen merkitys nousee esille. Näinä huonoina hetkinä mie olen saanut paskat fiilikset voitettua liikkumalla ja se liikkumisen tuoma FIILIS on ollut mulle se palkinto fyysisten mittareiden sijaan. Tunnen itseni nykyisin sen verran hyvin, että tiedostan liikkumisen parantavan fiiliksiä enemmän kuin sohvalla makaamisen. Tosin sohvalla makaamisessakaan ei ole mitään vikaa sillä riittävä lepo on sallittava. Itsetuntemuksen  kehittyminen ja kasvu auttaa myös tiedostamaan sen että kaipaako kroppani lepoa vai meinaako mielen vallata vain yksinkertaisesti vetämättömyys. Mie kuitenkin olen itse sitä mieltä että liike on se lääke ajatuksillekkin. Nykyisin mie olen tiedostanut sen että jos olen syönyt huonosti tai nukkunut vähän, vaikuttaa se heti omaan treeniin. Näinä hetkinä mie olen halunnut opetella hyväksymään sen oman jaksamisen ja opetellut tiedostamaan syitä sen hetkisen olon taustalla sen sijaan että keskittyisin ajatuksiin etten kykene maksimisuorituksiin. Jokainen päivä on erilainen ja se pätee myös kroppaan. Itsensä hyväksyminen vie meitä eteenpäin, mie en halua keskittyä niihin negatiivisiin ajatuksiin. Omiin viikkoihin mahtuu niitä päiviä ettei treeneistä ole saanut irti sitä mitä itse olisi ehken tavoitellut. Mitä silloin pyörii mielessä? Ne syyt mitkä ovat oman väsymyksen tai voimattomuuden taustalla. Itsestähän ne kuitenkin lopulta löytyy ja itse me myös voimme vaikuttaa jatkossa jaksamiseen. Avoin, utelias mieli rohkaisee tälle tielle ja oman, juuri sinulle sopivan treenimuodon löytyminen motivoi!

Maaritin kynästä: omat treenikokemukseni WellnessLoungella

Blogi toivottaa vierailevat kirjoittajat tervetulleiksi!

Mie olen kutsunut blogiini mielenkiintoisia tyyppejä jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan blogiyhteistyökumppaneideni Wellness Loungen ja Kunnon Paikan tunneilta ja toiminnasta ja olen fiiliksissä kun pääsen jakamaan täällä muiden kokemuksia. Tämän juttusarjan aloitti Katja kertomalla omakohtaisia treenikokemuksia rovaniemeläiseltä hyvinvointistudio WellnessLoungelta.  Tänään te pääsette lukemaan Pää pilvissä-matkailublogia kirjoittavan Maaritin ajatuksia WellnessLoungen Walltraining-tunneilta. Tällainen asioiden yhdessä tekeminen on mielekästä ja mie tykkään kun pääsen kokeilemaan omassa blogissani erilaisten projektien toteuttamista. Vierailevat kirjoittajat tuovat mukanaan vaihtelua lukemiseen ja mahdollisuuksia uusien ajatusten syntyyn, näillä puhein mie toivotan teille lukemisen iloa!

Maaritin kynästä – Ihan huikea meininki!

Tuntuu ihan syrjähypyltä! Kaksi ja puoli vuotta olen ollut vannoutunut matkabloggaaja. En ole edes lukenut treeni- tai hyvinvointiblogeja, paitsi joskus jonkun terveellisen ruokareseptin perässä.  Nyt kokeillaan vieraskynäilyä hyvinvoinnin ja urheilun puolella. Tykkään kyllä liikunnasta, mutta olen itselleni armottoman paska tsemppari. Tarvitsisin jonkun, joka pakottais matkaansa, mutta sellainen pakottaminen ja liika yrittäminen saisi minut ehkä samalla inhoamaan koko hommaa. On mulla kyllä kuntosalikortti. Siinä on ollut kuusi kertaa jäljellä varmaan viimeiset pari kuukautta. Markku on kysynyt minua matkaan reeneihin, mutta mie oon lähtenyt mieluummin uimaan. Talvella me käytiin säännöllisesti salilla yhdessä, kun piti keksiä jotain vastapainoa sisällä istumiselle. Olen mie silloin tällöin lähtenyt salille matkaan, mutta sieltä olen sitten löytänyt itseni haukottelemasta sarjojen välillä. Mulla on joskus purrut salikärpänen ihan kunnolla, mutta viimeisestä aktiivisesta joka toinen päivä salille -tyyppisesta reenaamisesta taitaa olla kyllä aikaa. Eräs Rovaniemellä opiskeleva ystävä kertoi minulle keväällä käyneensä seinätreeneissä jollain hauskalla pikku studiolla ja löytänyt jo ekalla kokeilukerralla itsestään ihan uusia lihaksia. Kuulosti mielenkiintoiselta, mutta en vielä lämmennyt. Kaveri oli muutenkin paljon urheilullisempi kuin minä, joten ajattelin ettei se sovi tällaiselle tyypille, jonka ainoat liikkumiset on pyörällä töihin ja takaisin kulkeminen ja uinti pari kertaa viikossa.

Satuin saamaan kevään lopulla työpaikan Rovaniemen keskustasta. Joka aamu ja iltapäivä poljin WellnessLoungen ohi, jonka ulko-ovi on vain minuutin pyrähdyksen päässä työpaikaltani. Oli pakko googlata mitä palveluja sieltä saa ja löysinkin sen seinätreenin! Tsekkailin aikoja ja tajusin niiden olevan älyttömän hyvät omiin tarkoituksiini. Voisin hilipasta treeniin suoraan töistä viittä minuuttia ennen tunnin alkua! Oli pakko siis kokeilla, kun kerta noin tarjottimella oli ja ihan nokan alla. Kävin tutustumassa Loungeen ja ostin ekan Walltraining-tuntini.

Ekoissa treeneissä pinnistelin Marrun vieressä tunnin ja kuuntelin muiden treenaajien leukailua aiheesta ”Seijan keksimät valheelliset nimitykset seuraaville liikkeille”. Ihan huikea meininki! En osannut varmaan yhtään liikettä pää alaspäin roikkumista (jota myös ranteiden venytykseksi sanottiin) lukuun ottamatta, mutta se lihastuntemus treenin jälkeen oli jotakin ennen kuulumatonta. Puhelin ei meinannut pysyä kädessä ja kirosin mielessäni, kun piti vielä tunnin jälkeen pyöräillä kotiin. Nauraminen oli tuskaa seuraavat kolme päivää. Yhtä rankassa vatsalihastreenissä en ollut koskaan ollut. Tai siis, tuollaisessa treenissä ylipäänsä. Seija tsemppasi, vaikka mie en päässyt edes alkuasentoihin. Palautuminen kesti viikonlopun yli, mutta sitten pitikin päästä taas uudelleen.

Seuraavalle viikolle olin varannut Walltraining Workout-treenin ihan hyvän aikataulun vuoksi ja sainkin olla tunnilla onnekseni yksin! Yksityisopetus just tuossa vaiheessa oli ihan paras juttu. Olin ekalla kerralla päässyt jo jutun juoneen, mutta oli hyvä käydä liikeratoja läpi Seijan kanssa ihan kunnolla. Ei ne käsilihakset minua viikon jälkeen vielä kannatelleet, mutta aina jotain edistystä tapahtuu. Jos ei liikkeissä, niin pään sisällä. Eikä muuten ollut urbaanilegendaa se, että seinätunnin jälkeen tuntee kasvaneensa viisi senttiä. Olo on pitkä ja yllättävän rento, vaikka lihakset täriseekin rasituksesta. Viikko kyseisen treenin jälkeen sain yllättäen vakuutusyhtiöltä palautuksia tililleni nimipäivänäni ja juoksin heti kahvitauolla ostamaan lisää kertoja Loungelle. Päätin, että nyt aletaan ”hyppimään seinille” ainakin kerran viikossa! Kuukausikortin olisi saanut 70€:lla, mutta koin, etten juuri nyt tai ihan vielä sitä pysty hommaamaan. Jos yhdestä treenistä palautumiseen menee ainakin kolme päivää näin alkuvaiheessa, haluan ensin totuttaa kehoni treeniin käymällä Walltraining-tunneilla kerran viikossa. Jos syyskuussa fiilis on jo helpompi, ostan kuukausikortin ja nostan käyntejä kahteen viikossa.

Workout oli samalla päivän paras ja kamalin hetki 😀

Parin viikon tauon jälkeen pääsin jälleen varaamaan aikaa ja aikataulusyistä valitsin kolmanneksi kerrakseni Workoutin. Kysyin Seijalta ennen tuntia, että kuolenko mie. Kukaan ei kuulemma ollut vielä kuollut, mutta kesken treenin tuntui, että melkein helpompi olisi vain kuukahtaa kuin jatkaa. Siinä treenissä oli nimittäin intensiteettiä! Kiertoharjoitustyyppisesti kolme kertaa ihan hemmetin vaikeita liikkeitä. Toiset oli ehkä vähän toisia helpompia. Ne mitkä olivat vaikeita, tuntuivat sitten ihan ylitsepääsemättömiltä. Mulle lankku on aina ollut kauhistus, ja 3 x 1min tuntui ihan järkyttävän raskaalta. Keskivartalo on siis surkiassa kondiksessa, mutta sen mie oon kyllä jo tiennytkin. Kuljin pisteeltä pisteelle silmät kiinni ja kierrosten välillä oli puolikuollut fiilis. Treenin jälkeen oli pakko istua aulassa vielä hetki, kun en ollut yhtään varma jaksaisinko polkea pyörää kotiin asti.

Sen verran voin sanoa, että mulla on ollut kaikenlaisista ryhmäliikunnoista aina vähän mixed feelings. Isoissa ryhmissä on helppo piiloutua sinne takariviin ja fuskata. Sodankylässä harrastin jonkin aikaa pilatesta, mutta se sitten jäi. Joku tuollainen oman kehon painoilla tehty liikunta, joka ei kuitenkaan ole millään tavalla tanssillista tai rytmikästä oli ollut ehkä tiedostamatta jo jonkun aikaa hakusessa. Joogaa en ole koskaan kunnolla kokeillut, koska jotenkin olin mieltänyt sen joksikin ihan lällyksi venyttelyn tyyppiseksi. Voiih, miten voi olla ihiminen väärässä. WellnessLoungella fiilis on tosi henkilökohtainen, ja porukka on heti matkassa. Mulla oli ensimmäisellä kerralla jo niin tervetullut olo! Nimellä puhuttelu ja pienet ryhmäkoot on tosi jees. Kaikki kerkeää saada tsemppinsä ja huomionsa. Oli myös ihan huippua kontaktoida taas uusi rollolainen bloggaaja, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Ja nyt mie olen jo täällä vieraskynäilemässä.

(Kuvat Seija Koskela WellnessLounge)

Mikäli sie haluat avata sanojen arkkusi ja jakaa omia kokemuksia Loungelta tai Kunnon Paikasta niin ota vain rohkeasti yhteyttä joko Marmelaadin matkassa kohti hyvinvointia-facesivun kautta tai spostilla marrumarmelaadi(@)gmail.com.