Kesäkuussa meditoidaan Yogoben kanssa

MAHDOLLISUUDET TYHJYYDEN KESKELLÄ

Vuosi sitten kesällä siirsin joogamattoni ja puhelimeni aurinkoon Rovaniemellä ja meditoin takapihallamme Yogobe-sivuston ohjauksessa. Muistan yhä tuntemukset, joita kävin läpi pysähtyessäni ja siekin pääset lukemaan ”Jooga ja meditaatio – kun löydät tyhjyyden keskeltä mahdollisuuksia” -tekstin täältä.

#junemeditationchallenge

Yogobella on kesäkuun kestävä ilmainen meditaatiohaaste ja halusin jakaa tiedon teillekkin, sillä tässä lukijoille tarjoutuu mahdollisuus ottaa askel kohti uusia kokemuksia. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta meditaatiosta vaan pääset aloittamaan matkan yhdessä Yogoben ohjaajien kanssa ja mikä parasta, nettiohjaus mahdollistaa meditaation haluamassasi paikassa haluamaasi aikaan. Voit myös valita haluamasi kielen sivustolta ja etsiä hakuvalintojen mukaan vaihtoehtoja.

Voit hyödyntää koodin Marmelaadi rekisteröityessäsi Yogobe-sivustolle ja saat aktivoitua 30 päivän maksuttoman tutustumisjakson käyttöösi, joka avaa sinulle videokirjaston jooga-ja meditaatiotunneille.

Tämän linkin takaa löydät vaihtuvat meditaatioharjoitukset.

Mie suosittelen kokeilemaan meditaatioita ja antamaan sille mahdollisuuden vaikka pitäisitkin itseäsi ihmisenä ”jolle meditaatio ei sovi”. Miekin olin vuosikausia se ihminen, jolle meditaatio ei sopinut koska olin enemmänkin tekijätyyppiä…niin. Sitä suuremmalla syyllä minun on ollut tärkeää myös opetella rauhoittumaan pysähtymällä. Paikallaan tehtävän perinteisen mediaation lisäksi mie löydän muunkinlaisesta tekemisestä meditaatiivisia vaikutuksia ja esimerkiksi lenkkeily on minulle keino rentouttaa mieltä. Olen kirjoittanut  Joogan ja juoksemisen meditatiivisuus –kirjoituksen aiheesta, pääset lukemaan sen täältä. 

PIILOON OMIEN MIELIKUVIEN TAAKSE

Mielikuvat ja ennakkoluulot meditaatiosta olivat liimautuneet selkärankaan ja pystyin myös tietyllä tapaa turvautumaan niihin, jotta vältin pysähtymisen. En myöskään nähnyt itseäni istumassa lootusasennossa hyräilemässä matroja suitsukkeiden tuoksun leijaillessa ilmassa vaan minun paikkani oli touhuamassa ja tekemässä jotain. Tämä mielikuva kantaakin pitkälle nuoruuteen, jatkuva liikkeessä pysyminen. Niin sitä ihminen kasvaa ja kehittyy elämässään sillä nykyhetkellä viihdyn istumassa polvi-istunnassa tai lootusasennossa järven rannalla antaen aistien avautua ja annan itseni ottaa vastaan kaiken sen mitä minulla itselläni, sillä hetkellä ja ympäristöllä on minulle tarjottavaa.

Miksi meditoin? Meditoiminen rentouttaa, rauhoittaa, hämmentää, haastaa ja kehittää. Rakastan sitä tunnetta kun saan keskittyä omaan hengitykseeni ja saan antaa hengityksen opettaa minulle jotain mielestäni tai kehostani. Hengitys luo yhteyden ajatusten ja kehon välille, se on silta, linkki joka rakentuu minun sisään-ja uloshengityksen synkroniassa ja hengitys vapauttaa menneen kuormaa antaen tilaa tulevalle. Mie tykkään skannata kehoa päästä varpaisin ja havannoida tuntuuko kehossa kireyttä tai jumia, syntyykö jossain tietyssä kohdassa kehoa tuntemuksia ja jos syntyy niin minkälaisia ja nopean katsauksen jälkeen keskitän huomion jälleen hengitykseen. En yritä saada itseäni sellaiseen suojattuun ja suljettuun kuplaan tai niin sanotusti siistiä mieltäni vaan haluan edetä juuri sellaisena kuin olen sillä hetkellä.

Minulla oli tosiaan omat mielikuvani ja ennakkoluuloni, joiden turvin jatkoin sitä monien projektien keskellä juoksemista vuosikausia enkä väitä, että meditoimisen aloittaminen välttämättä olisi helppoa. Toiset voivat olla tehtyjä paikallaan oloa varten jo ensi kosketuksesta lähtien mutta sitten on minunkaltaisiani. On kertoja jolloin tilanteet ovat menneet kutakuinkin tähän tyyliin: ”Miepä laitan maton valmiiksi, musiikkia taustalle soimaan ja sitten menen istumaan pehmustetulle matolle ja aloitan meditaation….Oho, pitääpä laittaakkin puhelin lataukseen, noh, kurkistanpa nopeasti  somesta uusimmat päivitykset kun luuri on kädessä..no niin, nyt mie laitan tämän puhelimen pois ja menen matolle.. mutta siinä kohtaa maton onkin vallannut parhaimmillaan kolme koiraa joten siinä menee hetki tassuterapian parissa. Lopulta matolle astuessani mieleen muistuu, että kaverille pitää muistaa kertoa yksi (loppujen lopuksi aikalailla merkityksetön asia),  kalenteriin pitää lisätä yksi muistutus, kauppalista alkaa muodostumaan ajatuksissa ja mielessä herää kysymys muistinko sammuttaa kahvinkeittimen..joten ei, rauhottuminen ja se kuuluisan zen-tilan saavuttaminen ei tosiaan käy automaattisesti.

Mie olen säntäillyt elämässäni liian pitkään ja antanut ”sitkumutku”- ajattelun ohjata minua ja tästä syystä olenkin keskittänyt ajatuksiani NYTKU asenteeseen. Otan meditaation aluksi tarvitsemani ajan itselleni ja lähden hengityksen kautta rauhoittamaan mieltä ja ohjaamaan sitä uteliaasti ja usein ilman mitään sen kummepia tavoitteita asettamatta kohti päivän harjoitusta. Meditaation kautta olen oppinut prosessoimaan asioita tavalla, joka kannustaa minua tarkastelemaan niiden monia puolia ja olen löytänyt myös vastauksia pohdintoihin. Silmäni ovat niin sanotusti avautuneet näkemään asioita, jotka ovat olleet näkökentässäni pidemmän aikaa mutta en ole malttanut pysähtyä näkemään niitä ja mieli on hyväksynyt sellaisia asioita, joiden kohtaamista olen tietoisesti vältellyt.

ANNA HENGITUKSEN OHJATA

Joillekkin jooga on elämäntapa ja toisille se on liikkumiskeino siinä missä vaikkapa salitreenikin. Toisille meditaatio on rauhoittumishetki ja toiset kokevat sen itselleen vieraaksi. Minulle meditaatio on osa oman identiteetin löytämistä ja itsetuntemuksen vahvistamista. Minua motivoi se, että olen oppinut rauhoittumaan ja olen löytänyt muustakin tekemisestä meditatiivista fiilistä perinteisesen meditaation lisäksi. Olen kirjoittanutkin siitä kuinka esimerkiksi juoksemisella on minulle samankaltaisia meditatiivisia vaikutuksia kuin perinteisemmällä paikallaan tehtävällä harjoituksella. Rauhoittuminen ei ole ollut minulle aina helppoa tai itsestäänselvyys sillä tekemisen määrä on ollut se mittari, jonka mukaan olen omaa persoonaani ja minuutta rakentanut mutta kuten usein kannustan: viettäkää aikaa epämukavuusalueella ja haastakaa itseänne. En väitä, että meditaatio sopisi jokaiselle tai olisi jokaisen ”juttu” mutta voit yllättyä antamalla mahdollisuuksia. Ennen kaikkea löytää itsellesi uuden tavan ottaa omaa aikaa kiireen keskelle ja keinon lisätä rentoutta ja mielihyvää arkeen.

METTA-MEDITAATIO

Toisen ja kuluvan viikon teemana Yogoben meditaatiohaasteessa on myötätunto ja teimme eilen siskoni kanssa omilla tahoillamme Yogoben kirjastosta löytyvän Kaisa Kärkkäisen ohjaaman 30 minuutin mittaisen Lempeyttä päivääsi- hathajoogaharjoituksen, joka keskittyi myötätuntoisen ajattelun harjoitteluun. Kerromme tänään mitä ajatuksia ja tuntemuksia harjoitus meissä herätti. Olemme kirjoittaneet myös yhteisestä joogaretriittikokemuksesta kun osallistuimme ihanaan Oulussa järjestettyyn Nää oot ihana!- joogaretriittiin, lisää joogaviikonlopusta täällä.

Marru: Mie olen ollut viimeiset pari viikkoa mukana myös Joogahymyn joogakuvahaasteessa ja toissapäivänä  meille annettiin ”tehtäväksi” vapaavalintainen meditaatioharjoitus. Mie menin mattoni ja puhelimeni kanssa mökin rantaan ja tein Yogoben kirjastossa tarjolla olevan Kärkkäisen Kaisan lempeän harjoituksen järvenrannalla. Padma Mudran inspiroiman puolituntisen aikana Kaisa johdatteli meitä kohti myötätuntoteemaa, myötätuntoista ajattelua itseämme ja muita ihmisiä sekä ympäristöämme kohtaan. Asanat toivat kehoon lämpöä, erityisesti kyljet ja jalat saivat kaipaamani liikettä ja asanaharjoituksen jälkeen hän johdatteli meidän ajatuksiamme myötätuntoiseen meditaatioon. Koin lisäksi taaksetaivutukset ja rintarangan avaukset todella voimallisina liikkeinä, keho upposi kuitenkin ihanan kevyesti taivutuksiin kuin hakeutuen niihin omalla painollaan ja pysähtyminen tuntui luonnolliselta. Tässä harjoituksessa huomasin myös liikkuvuuden lisääntymisen tuomia muutoksia olossani ja luonnollisesti liikkeen etenemisessä. Tuntui todella hyvältä kun keho kutsui minua jatkamaan matkaa lempeästi ja sain uudenlaisen fiiliksen asanoihin.

Ajatukset ottivat erityisesti koppia myötätuntoisesta suhtautumisesta ihmisiä kohtaan jotka ovat loukanneet ja väheksyneet minua tai puhuneet minusta pahaa (selän takana) tarkoituksena saada levitettyä eteenpäin negatiivista ajattelua minua ja tekemisiäni kohtaan. Kasvotusten käytävät keskustelut ikävissäkin merkeissä ovat parempi käytöstapa kuin raukkamainen nimimerkkien taakse piilottelu. Suorapuheisuus osoittaa kunnioitusta toista kohtaan.

Kuinka kokea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on loukannut sinua ja tarvitseeko minun tuntea siten sellaista ihmistä kohtaan? Mie olen sitä mieltä, että vihan ja kaikenlaisen negatiivisen kuorman kantaminen taakkana vie ainoastaan meidän voimia ja vetää magneetin lailla lisää negatiivisuutta elämään. Mie en ole tästä syystä pitkähihainen ihminen koska vihalla ei ole minulle juurikaan annettavaa. Minun mielestä viha ei ole turhan tunne vaan tunteet ovat koettavissa syystä ja esimerkiksi riitelykin kaikessa ikävyydessään voi myös puhdistaa ilmapiiriä ja selkeyttää asioita. Vihanpitoa en koe omakseni puhtaasti itsekkäistä syistä. Olen huomannut, että kehittyneen itsetuntemuksen myötä minun on helpompaa suhtautua asioihin rauhallisesti ja miettiä, että mistä mahdollinen tilanne tai toisen ihmisen käytös johtuu. Joskus syy olen mie ja joskus syy löytyy  vaikkapa kommentoijan elämäntilanteesta. Näiden ajatusten läpikäyminen vapauttaa mieltä entisestään ja tämä avoimuus, jonka koen, on samaan aikaan innostava ja vähän pelottavakin tunne sillä avoimuus tekee ihmisestä tietyllä tapaa alastoman, suojattoman.

 

Metta-mediaatioharjoituksen, jota kutsutaan myös rakastavan ystävällisyyden ja myötätunnon harjoitukseksi sanotaan vahvistavan ystävällistä asennetta ja hoitavan  suhdetta itseemme ja toisiin. Harjoituksessa kannustetaan meitä kasvattamaan hyvää tahtoa itsessämme ja opetellaan rakastamaan itseään, lähimmäisiä ja ihmistä, jonka kanssa on ollut ongelmia tai vaikeuksia. Myötätuntoharjoituksen myötä toivotaan terveyttä, turvaa ja onnellisuutta itsellemme ja ympäristöllemme. Minulle on jäänyt mieleen lausahdus ” Ilman myötätuntoa ei synny inhimillistä hyvinvointia tai syviä ihmissuhteita.”

MITÄ MYÖTÄTUNTO ON?

Kaisan ohjaama Metta-meditaatio sai minut miettimään myötätuntoa syvemmin, mitä  myötätunto minulle on? Käytännön esimerkki: olette varmaan joskus olleet tilanteessa, jossa kaverin nauru tarttuu teihin saaden teidätkin nauramaan tai läheisen ihmisen itku saa teillekkin pahanmielen aikaiseksi, jolloin sanotte tilanteessa, ”voi älä itke kun sitten mullakin alkaa itkettämään”? Myötätunto on esimerkiksi kykyä myötäelää toisen elävän olennon tilanteita, asettua toisen asemaan ja jakaa kokemukset toisen kanssa. Omat  kokemukseni ovat vahvistaneet ajatteluani siitä, että myötunto rakentaa yksilön itsetuntoa sisältäpäin ja vapauttaa meitä kielteisistä ajatuksista. Itsevarmempana ja elämään luottavaisena olen tyytyväisempi itseeni ja tekemisiini eikä minusta tunnu niin herkästi siltä, että toisen hyötyminen olisi minulta pois tai iloitsisin toisen epäonnistumisista.

Tutkimuksissa on todettu myötätuntoisen ajattelun muun muassa vähentävän stressiä ja voivan jopa pidentää elinikää ja tutkijoiden mukaan myötätunto on taito, joka on opeteltavissa ja vahvistettavissa. Tämä kuulostaa loogiselta sillä niinkuin monessa muussakin oppimisprosessissa toistot kehittävät mieltä ja ohjaavat parhaimmillaan kohti toivottua kehitystä ja lopputulosta. Myötätunnon harjoittamisessa tuskin tulee helposti sitä rajaa vastaan, jolloin voimme todeta olevamme ”valmiita” sillä meidän oman elämän tapahtumat ja kokemukset vaikuttavat suhtautumisemme ja käytöksemme takana ja tästä syystä ajattelenkin itse, että myötätunto ei ole jokaisen vahvuus tai piirre, joka näkyy selkeästi luonteessa. Jos itsellä on vastustanut elämässä ja tapahtumat tuntuvat epäreiluilta, voi olla haastavaa nähdä oman navan ulkopuolelle.

LEMPEYTTÄ PÄIVÄÄSI

Jaana: Tein Yogoben kesämeditaatiohaasteeseen kuuluvan Lempeyttä päivääsi – hathajoogaharjoitteen ja meditaation.

Otin koko harjoituskokonaisuuden meditaativisena harjoitteena sillä alusta asti harjoituksen keskiössä oli sydänkeskus. Jo alussa tehty sydämen avaus selällään toi voimakasta nostetta ja avasi sydänkeskusta lempeästi mutta voimallisesti. Tämän päivän kiireisessä elämässä niin lempeys kuin myötätunto sekä itseään että toisia kohtaan voi herkästi jäädä kaiken muun jalkoihin. Tämän vuoksi niin maadoittuneisuus kuin chakrojen tasapainottaminen ovat tärkeitä työkaluja omassa arjessa ja hyvinvoinnissa.

Tämä harjoitus sattui uuden kuun jälkeiseen päivään jolloin kävin vielä läpi voimakasta puhdistusta ja voimakkaita energioita. Parikha Asanassa tehdyt sydämen avaukset olivat itselle todella voimallisia. Tunsin miten sydän aukesi ja tarjosin samalla myötätuntoa taivasta kohti lotuskukan muodossa. Varsinkin jälkimmäinen sydämen avaus taaksetaivutuksineen ryöpsäytti puhdistavat kyyneleet poskille.

Varsinaisen Ystävällisyys-meditaation aikana oli mielenkiintoista huomata miten energiat vaihtelivat riippuen siitä minkälaisessa tunnetilassa ajatteli ihmistä jolle toivoi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Tämä meditaatio sai myös huomaamaan että vielä sieltä menneestä löytyy ihmisiä jotka nostaa vihan tunteita esiin vaikka kaikkia edellä mainittuja asioita heille toivoikin. Se että kantaa edes pientä määrää vihan, katkeruuden tai pettymyksen energiaa sisällään syö vain itseä sisältä. Sen vuoksi kiitänkin tätä meditaatiota tästä oppiläksystä sillä nyt minulla on mahdollisuus tuoda kaikki ne negatiiviset energiat valoon ja päästää irti rakkaudella.

Mikä meditoimisessa kiehtoo tai epäilyttää? Millainen on sinun lempimeditaatiosi? Me kuullaan mielellään teidän omia kokemuksia.

Namaste ❤ Marru & Jaana

USKOMUSTEN VOIMA

UUDEN VIIKON ALOITUS

Aloin kirjoittamaan tätä kirjoitusta sunnuntaiaamuna mutta puutarhahommat ja ulkona nikkarointi veivät pidemmän korren kun ajatuksetkin tarvitsivat vielä tilaa aiheen parissa. Joskus käy näin, että kirjoitus rakentuu osissa mutta nyt päivän aiheeseen ja hei, oikein hyvät viikonalut!

Mie olen kuunnellut lenkillä Maaret Kallion Inhimilliset kohtaamiset- äänikirjaa Bookbeat-sovelluksen kautta ja ajatukset saivat liikettä useampaan otteeseen kirjan lauseista. Erityisesti ajatuksiin sai eloa kohta, jossa Maaritin miellyttävä ja rauhoittava ääni tarjosi ajatusta siitä ettei kielteisiä uskomuksia ole olemassa sen enempää kuin positiivisiakaan.

(Huom! Tämä ei ole maksettu mainos.) Bookbeat-sovellus on helppoa ladata puhelimeen ja  äänikirjojen kuuntelu on mukavaa ajanvietettä joka onnistuu kätevästi niin lenkillä, perunamaalla, pihatöissä tai vaikka omalla kotisohvalla. Saat kahden viikon mittaisen ilmaisen tutustumisjakson, jonka aikana voit tutustua sovelluksen palveluihin ja äänikirjojen valikoimiin. Kirjat on löydettävissä  näppärästi teemojen alta, valikoimissa on sekä äänikirjoja että luettavia kirjoja ja kirjat on merkitty symbolein, joista näkee onko kyseessä kuunneltava vai luettava kirja vai molempia.

Äänikirjojen kuuntelu on helppoa ja vaivatonta sillä esimerkiksi langattomat kuulokkeet mahdollistaa erilaisten aktiviteettien tekemisen kuuntelun ohella. Kuulokkeet korville, Bluetooth aktiiviseksi ja puhelin taskuun. Helppoa! Kädet ovat vapaana tarttumaan vaikkapa koiran talutushihnaan tai kävelysauvoihin ja voit suunnata ulos hakemaan energiaa kehoon ja lisäämään mielen vireystilaa. Valikoimista löytyy teemoja laidasta laitaan teemoja, Bookbeat tarjoilee siis muitakin kun näitä minun ahmimiani lifestyle ja life coaching-aiheisia opuksia.

Mie olen kuunnellut täällä äänikirjoja pihahommissa ja vaikka luonnon omat äänet tarjoilevatkin itsessään kuuloaistille ärsykkeitä niin on mukavaa yhdistää fyysinen ja henkinen tekeminen tällä tavoin. Käytän tekemisen yhdistämisen esimerkkinä omaa kokemustani: perunamaata kääntäessä kroppa saa tehdä töitä ja omalla kohdalla äänikirjojen sisällöt antavat mielelle pureskeltavaa ja työstettävää koska minua kiinnostavien kirjojen teemat ovat tällä hetkellä hyvin vahvasti erilaisten elämänmuutos oppaiden ja henkistä kasvua koskevan kirjallisuuden ympärillä. Minulla on varsinainen ahmimisvaihe päällä ja otan kirjasuosituksia vastaan.

USKOMUKSET

Ihmisen mieli on täynnä uskomuksia, ajatuksenjuoksua värittävät niin positiiviset, negatiiviset kuin neutraalit uskomukset. Monissa tapauksissa selkäytimeen kasvaneet uskomukset johdattavat meidät elämässä ristiriitaisiin tilanteisiin. Positiiviset uskomukset antavat meille voimia tavoitella mieleen piirtyneitä unelmia kun taas kielteiset  voivat rakentua mielessä unelman tavoittelun esteeksi. Uskomukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin ovat elämän aikana juurtuneet kokemustemme pohjalta syvälle asenteeseemme, joten meidän voi olla vaikeaa epäillä niitä vaan niistä rakentuu todellisuutta.

MISTÄ USKOMUKSET KUMPUAVAT?

Ajattelen, että riippumatta siitä onko uskomus kielteinen vai positiivinen, se on kuitenkin (vain) niitä opittuja asioita, oletuksia, syvään juurrutettuja tapoja ja asenteita. Käytän tässä vain-sanaa sillä haluan osoittaa itselleni ettei kyse ole ylitsepääsemättömästä asiasta jos haluan uskomuksiani päivittää ja kannustan itseäni uskomaan, että uskomusten muokkaaminen ja muokkaantuminen on mahdollista. Uskomukset ovat mielikuvia ja ennakko-oletuksia, jotka ovat ajan saatossa maalautuneet mieleemme ja tunteisiimme aiempien kokemustemme pohjalta. Selkäytimeen piirtyneiden uskomusten muuttaminen on haaste mutta houkutteleva sellainen, ainakin tällaisen ihmisen näkökulmasta, joka löytää itsestään uuden kerroksen kerta kerran jälkeen Maatuska-nuken lailla. Anna itsellesi ainakin mahdollisuus muutokseen ja päästä irti vuosikausia palvelleista uskomuksista ja oletuksista.

Menneet tapahtumat luovat pohjaa uskomuksille, asenne ”en aiemminkaan onnistunut”, ”silloinkin epäonnistuin” saattelee meitä rivakasti kielteisiin uskomuksiin sillä olemmehan jo menneessä näyttäneet itsellemme, että emme ole onnistuneet halutulla tavalla jossakin asiassa ja tämän kokemuksen pohjalta ennakko-oletuksemme ja uskomuksemme on jo valmiiksi kielteinen. Menneet tapahtumat ovat olleet myös minäkuvamme sekä egomme rakennusaineita ja vaikuttavat meihin nykyisyydessäkin. Ego vahvistaa mielen luomia rajoja sillä totutussa ympäristössä on turvallista elää ja haluaa pitää meidät siellä mukavuusalueella. Ego kyseenalaistaa positiivisia uskomuksia sillä ne kuljettavat hyvin todennäköisesti uusiin tilanteisiin ja vievät pois mukavuusalueelta sillä epämukavuusalueellahan ei ole egon koti (mutta se voi löytyä sieltä, kerron tämän omakohtaiseen kokemukseen perustuen). Viime keväänä julkaisemani juttu egosta oli sen kevään luetuimpia kirjoituksia blogissa, pääset lukemaan Egolleni-kirjoituksen tästä.

Siinä missä kielteiset uskomukset voivat rakentua meidän ja haaveidemme väliin, positiiviset uskomukset voivat antaa sysäyksen lähemmäs unelmia. Sanotaan, ettei mikään palvele meitä elämässä ikuisesti, elämä on yksi pitkä opin tie, joten uskomuksiakin on syytä tarkastella ja päivittää henkisen kehityksen ja kasvun matkalla.

Irtipäästäminen omista uskomuksista ja ylipäätään niiden pariin sukeltaminen ja tarkastelu on jokseenkin jännittävää ja kiehtovaa ja samaan aikaan ajoittain turhauttavaa sillä mie tosiaan olen kyytiläinen tällä matkalla enkä sanele aikatauluja.  Jännittävää tästä tekee omien uskomusten tarkastelun lisäksi kurkistaminen omaan itseensä ja tässä mie pääsen toisaalta testailemaan, että mitä viimeiset vuodet ovat minulle jo opettaneet ja olenko sisäistänyt sen, etteivät kaikki asiat ole todellakaan kontrollissani. Jotkut asiat ovat mutta tätä asioiden listaa on pitänyt arvottaa ja priorisoimisen jälkeen asiat ovat löytäneet uudenlaisen merkityksen ja tärkeysjärjestyksen. ”Mikä minun uskomusteni takana on, miksi usein yllättävien muutosten sattuessa eteen, suhtaudun automaattisesti varauksellisesti ja usein jopa kielteisen varauksellisesti muutokseen vaikka itseasiassa se voisi olla minulle tai vallitsevalle tilanteelle hyväksi?” On mielenkiintoista pohtia mitkä ovat vaikuttaneet jonkin yksittäisen uskomuksen syntymiseen ja ymmärtää uskomusten voima niin hyvässä kuin pahassa…ja muistaa myös se, että mehän itse annamme uskomuksillemme sytykettä, haemme niille vahvistuksia ja pidämme niitä elossa eli voima on meissä itsessämme.

Olen viimeisen muutaman vuoden tanssinut edes ja takaisin nuoralla opetellessani aktiivisesti luovuttamaan kontrollista ja kireilystä. Omasta mielestäni olen jonkin verran oppinut uutta asian parissa. Paljon on vielä opittavaa ja välillä asioiden kulun hyväksyminen sellaisenaan tuntuu hyvältä ja toisinaan se tuntuu luovuttamiselta. Siinä onkin ollut pähkäiltävää, missä menee raja luovuttamisen ja ei-toivotun tilanteen lopputuloksen hyväksymisen välillä. Esimerkiksi sellaisen tilanteen jolloin joudutaan nostamaan kädet pystyyn ja hyväksymään tilanne sellaisena kuin se on mutta mielessä se hiljainen ääni kuiskailee ja ehdottelee, että ”pitäisikö kuitenkin tehdä jotain” vaikka tilanne ei ole minun hallussani. Elämä on osoittanut, että oppiminen jatkuu asioiden hyväksymisen  muodossa sillä monia jatkuvia prosesseja on meneillään aina itseni hyväksymisestä erilaisten tilanteiden ja kokemusten hyväksymiseen asti.

Olisiko sulla kevätsiivouksen aika omien uskomusten parissa? Kannustaako uskomuksesi sinua vai nakkeleeko ne kapuloita rattaisiin? Oli uskomus syntynyt miten tahansa ja oli se sitten negatiivinen tai positiivinen niin siihen sitoutuu paljon voimaa. Mie innostuin nimeämään muutamia omia uskomuksiani ja sain yllättäviä havaintoja omasta kasvusta ja kehityksestä sen avulla pohtiessani, että mikä on minun tämän hetkisen version uskomus samasta asiasta? Tämä prosessini, joka on nyt meneillään, hämmentää minua. En osaa oikein nimetä tätä..sen tunnen voimakkaasti, että henkisen kasvun tiellä ollaan ja naiseus minussa kehittyy ja kasvaa.  Tämän kaiken keskellä koen itseni jännällä tavalla maadottuneeksi mutta irralliseksi, ajoittain koen, että olen todella voimakkaasti sitä mitä ajattelen ja välillä tuntuu taas, että olen atomeina pitkin mökin pihaa. Ajattelin ensin, että en kehtaa kirjoitella näistä asioista tänne mutta. Miksi en? On tärkeää löytää se oma ääni ja saada se kuuluviin ja tämä kaikki vahvistaa minun omaa ääntäni. Tämä on minun ihmeellisen ihana, pelottava ja muutoksessa elävä matkani.

Tähän loppuun vielä tänään nostamani Hidasta elämää-sivuston Unelmakortti, näihin sanoihin on hyvä päättää tämä kirjoitus.

Hyvää fiilistä sun viikkoon!