Joogapäivä PopUpin tyyliin

Pari sanaa kohtaamisista

Viime viikon lauantai oli ihana päivä! Aamu alkoi aurinkoisen kelin herättelemänä ja pääsin toverijoogin kanssa nautiskelemaan herkullisista mauista Rovaniemelle marraskuussa avattuun Woodss-vegekahvilaan. Tällainen kiireetön aamun aloitus oli rentouttavaa.

Woodss on viihtyisä ja tunnelmallinen vegekahvila Rovaniemen keskustassa.

En olisi voinut toivoa itselleni mukavampaa aloitusta päivälle. Juttelimme Pilvin kanssa kuinka ihanteellista olikaan kun pääsimme ennen workshoppia istuskelemaan viihtyisään ympäristöön ja tutustumaan toisiimme, juttelemaan yhteisistä mielenkiinnonkohteista. Ja niitä kyllä riitti! Jooga viitoittaa meidän tapaamisen taustaakin sillä osallistuimme PopUpin Oulussa järjestämään  Pancha Klesha-retriittiin ja nyt tiet kohtasivat jälleen joogan merkeissä. Jooga tosiaan yhdistää sillä tapasin viikonlopun aikana myös pari Instagram tuttavuutta kasvotusten ja voi kuinka mielenkiintoista onkaan päästä tapaamaan ihmiset livenä! Mahtavat energiat kohtaavat ja ajatusten vaihto kokemuksineen osoittaa sen että maailmassa on kauniita ja hyviä ihmisiä. Mie niin tykkään tutustua uusiin ihmisiin tapahtumien merkeissä sillä yleensä osallistuvia ihmisiä yhdistää yhteiset mielenkiinnonkohteet. Mie pidän näistä kohtaamisista, ne innostaa minua.

Joogapäivä PopUpin tyyliin Rovaniemellä

Lauantai aamupäivällä pieni ryhmä naisia kokoontui Lapin Tanssiopiston saliin rullaamaan joogamatot auki: PopUpYogaRovaniemen järjestämä, rovaniemeläisen Seija Koskelan ohjaama workshop syventyi joogan anatomian maailmaan. Aluksi haimme kehoon lämpöä dynaamisella joogaosuudella, jonka jälkeen saimme laskeutua rentoutuen restoratiivisten asentojen pariin.

Seija on tunnettu vankasta anatomiaosaamisestaan ja workshopin aikana keskustelimme ryhmässä siitä kuinka saimme uusia näkökulmia omien asanaharjoitusten pariin. Mie olen käynyt Seijan ohjauksessa loppuvuodesta 2015 asti niin joogatunneilla kuin esimerkiksi walltraining-tunneillakin ja olen näiden vuosien aikana hämmästellyt hänen osaamistaan ja kaiken sen anatomian tiedon määrää. Tunneilla käydään läpi täsmällisesti turvallisia linjauksia ja myös hieman rikotaan rajoja, kokeillaan ja luodaan uutta, nämäkin anatomia edeltä. Mie koitan ahmia tunneilta kuulemaani tietoa ja imeä sitä itseeni kuin sieni, välillä tuntuu että tunnin päätteeksi raksuttaa todella kovaa mielessä kun uudet opitut asiat etsivät paikkaansa ja mutustelen kuultuja asioita. Parasta tässä on se kun pääsen kokeilemaan käytännössä kehon linjauksiin annettuja vinkkejä. Minua opettaa paljon kun vertaillaan kehollisia tuntemuksia: miltä tuntuu asennossa ennen jonkin korjauksen/muutoksen tekemistä versus jälkeen.

Minun mieli syttyy niistä havainnoista mitä keho tuntee: kuinka mielettömän siistiä onkaan kun esimerkiksi pienellä linjauksen muutoksella tai aktivoimalla lihaksia tunnet kuinka kannatteletkin vakaasti kehoa tasapainoa haastavassa asanassa. Huikeaa kuinka paljon voi muutamassa tunnissa oppia uutta, saada vahvistusta omille näkemyksilleen linjauksista ja havainnoida jo tuttuja asanoita erilaisista näkökulmista. Voitte varmaan arvata, että mulla oli vaihteeksi kysymyksiä ja kommentteja kun aiheeseen päästiin…mie se taidan jokaisella tunnilla hihkua jotain kun kysellään fiiliksiä liikkeiden lomassa tai tunnin päätteeksi.

Oivallukset omat kehon liikkuvuudesta ja turvallista linjauksista opettaa käytännössä.

Mie olen oppinut paljon uutta liikkuessani oman kehoni kanssa ja itse tykkään kuunnella muiden kokemuksia ja tuntemuksia, ohjaa tämä minuakin jakamaan omia ajatuksiani muiden kuultavaksi.

Mie tykkään hyödyntää omissa asanaharjoituksissani apuvälineitä kuten blokkia tai joogavyötä ja ilokseni me käytettiin monipuolisesti vyötä workshopissa, sain uusia liikevariaatioita kotiin viemisiksikkin. Chaturangapunnerrukset saivat uutta ryhtiä blokkien avulla ja lapatuki sai oman huomionsa. Niinkin tuttu asana kuin ylöspäin katsova koira sai uutta intensiteettiä ja lihasten tukea ihan pienillä havainnoilla kun työskentelimme apuvälineiden kanssa.

Laitahan seurantaan Facebookissa:

PopUpYogaOulu

PopUpYogaRovaniemi

Walltraining Center

Voit seurata somessa tiedotusta PopUpin ja WallTraining Centerin tapahtumista.

*Blogiyhteistyössä Lumi Yoga Wheel: Vinkkejä rullailuun

Vaihteeksi kuulumisia harjoituksista LumiYogaWheel-joogapyörän kanssa. Ihastun joogapyörään sitä enemmän mitä enemmän sen kanssa teen harjoituksia ja vietän aikaani. Yksi oma lempparini on tietoisen hengityksen ja meditoimisen yhdistäminen lempeään rullaavaan liikkeeseen joogapyörän kanssa. Tämä yhdistelmä rauhoittaa, ja rentouttaa sillä pehmeä ja selkää myötäilevä liike tuntuu yksinkertaisesti hyvältä. Tämän lisäksi teen myös paikallani meditaatiota sillä uskon, että minulle on hyväksi myös sellainen totaalinen pysähdyshetki, jossa kropan liike lakkaa ja antaudun hengitykselleni. Välillä istun ja välillä makaan.

Näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu hassulta kuinka joskus olen luullut että esimerkiksi joogassa pitää tehdä asanat jossain ennaltamääritetyssä ja tietyssä järjestyksessä ja mielikuvani meditaatioista oli varsin kärjistynyt: meditointi tapahtuu perinteisessä risti-istunnassa, jolloin minun pitää pystyä  ”tyhjentämään pääni”.  Onneksi mie lähdin aikoinaan ohjatuille tunneille ja nämä oletukset alkoivat vauhdilla rikkoontua luoden minulle tilaa ja mahdollisuuksia löytää mieluisia tapoja joogata ja hengittää. Luonnollisesti jooga-aiheisen kirjallisuuden lukeminen lisää tietouttani ja avaa omaa tietosuuttani esimerkiksi suhtautumisen ja käytöksen suhteen, niin oman kuin muidenkin. Pikkuhiljaa alkaa tosiaan tuntumaan siltä, että mieleni on samaan aikaan voimakas, herkkä ja vastaanottavaisessa tilassa. Kokeilen omassa arjessani esimerkiksi tietoisen hengityksen voimaa ja otan käytäntöön niitä vinkkejä, joita muillekkin jaan.

Kuinka innostavaa onkaan kun löytää itselleen tapoja ladata akkuja ja kokea tämä mieletön energian määrä! Siis tämä on huikeaa. Kuinka paljon minussa voikaan olla virtaa ja iloa! Minulla nämä lempeät rullailuhetket ovat tuokioita, jolloin olen mie lataudun. 

Rentouttavan ja meditatiivisen liikkeen lisäksi yhdistän joogapyörän joogan asanoihin ja teen pyörän kanssa lihaskuntotreeniä. Voit laittaa joogapyörän selän ja seinän väliin ja rullailla kevyesti liikkeellä tai voit nojata pyörään kuten tässä yllä olevassa kuvassa. 

Kuvassa mukana staffipoika Seppo.

Suosikkejani on myös rauhallinen selän rullailu lattialla, liikkeeseen voi halutessaan pysähtyä ja tehdä hengitysharjoituksen. Mie tykkään skannailla omaa kehoani ja tuntemuksiani: mitä palautetta pyörä antaa selän alla, miltä yläkroppa ja niska tuntuu ynnä muuta. Minusta tuntuu hyvältä kun jalkapohjat tuntuu tukevasti mattoa vasten ja sama pätee yläkroppaan, tukemalla asentoa käsillä saan turvallisemman olon. Ja muistetaanhan olla erityisen varovaisia niska-hartiaseudun kanssa, hosumiseen ei ole syytä.

Pääset lukemaan pari aiempaa joogapyöräaiheista kirjoitustani:

 Yhteistyössä Lumi Yoga Wheel

Pää pyörällä – joogapyörä osana treeniä ja joogaa

Saat koodilla Marru20 -20% tilatessasi LumiYogaWheelin ja perusohjelman, jolla pääset joogapyörän kanssa alkuun. 

Kantsii laittaa seurantaan Instagramissa LumiYogaWheel.

Rentouttavaa viikonloppua!

Marru

INSTAGRAMISSA @marrumarmelaadi

FACEBOOKISSA @marrunmatkassa

• Practise the pause •

YINJOOGA

Aloitin kirjoittamaan tätä tekstiä Instagrammiin ja päädyin lopulta kirjainmerkkien loppumisen vuoksi siirtymään tänne blogin puolelle. Kuluvan viikon torstaina oli ensimmäinen yinjoogatunti rovaniemeläisellä Walltraining Centeri’llä ja palasimme tuttujen ja uusien kasvojen kanssa joogamatolle Seija Koskelan ohjauksessa. Ilmassa oli jotain tuttua ja samaan aikaan uudenlaista fiilistä – uusi ja vanha kohtasivat luoden yhdessä jotain uutta. Salissa oli kotoisa, rauhallinen tunnelma ja pieni ryhmäkoko tuntuu itselleni kodikkaalta. Paluu yinin pariin nimenomaan Seijan ohjauksessa uudella salilla symbolisoi uuden alkua. Pidemmän aikaa blogia seuranneet tietävätkin tämän tarinan taustan kuinka joogamatkani sai uudenlaisen draivin löydettyäni tieni Rovaniemellä aiemmin toimineen WellnessLoungen ohjatuille joogatunneille ja nyt tarina jatkuu uusissa tiloissa WallTraining Centerin avattua ovensa. (Ja tämä ei muuten ole maksettua mainosta vaan jaan näitä asioita ihan puhtaasti omasta halustani.) Kasvotusten ohjattu tunti tuntui virkistävältä ja rentoutti saaden haukotukset leviämään matolta toiselle. Tunnin aikana ajatukseni sivusivat tätä uuden alkua sekä ketä minulla oli ympärilläni salissa. Ajatusten nopea tsekkaus sai liikutuksen tunteet liikkumaan pitkin kehoa, kostuttaen silmäkulmiä ja lopulta siinä matolla silmät kiinni maatessani hymy nousi huulilleni.

Pääset lukemaan täältä kirjoitukseni Yinjoogatunneista apua henkiseen ja fyysiseen kivunlievitykseen, jossa kerron enemmän yinjoogasta ja kokemuksiani ohjatuilta tunneilta ja ”Me olemme yksiloitä ja parhaita versioita itsestämme” ..ajatuksia viikonlopun Yinyoga-workshopista. Olen puhunut paljon siitä kuinka jooga tuo yhteen ihmisiä ja olen iloinen kun tutustuin yinjoogaworkshopissa mm. yinjoogaopettajaan Clare Gates-Sjöblomiin, josta kerron yllä linkitetyssä yinjoogaviikonloppua koskevassa kirjoituksessa. Muistan yhä elävästi tämän wokshopin ja sen kuinka kyseinen viikonloppu on viitoittanut tietäni restoratiivisen joogan parissa. Yinin maailma ja sen voima kasvaa ympärilläni, mitä enemmän keskityn siihen, että tämä koko fyysinen paketti omaksuu pakottamatta ajatuksen rentoutumisesta ja itsessä viihtymisestä, sen paremmin voin. Voi sanoa, että yinjooga ei ole helppoa: asanassa vietetään aikaa ja asennosta toiseen edetään hitaasti. Liikkeen sijaan keskitytään paikallaoloon. Isojen liikkeiden ja syvien venytysten, kehon puskemisen sijaan haetaan rentouden kautta lämpöä kehoon. On äärimmäisen mielenkiintoista tunnustella kuinka pienen pienellä liikkeellä voidaan saada tuntemuksia aikaan kehossa. Se tunne kun hoksaan, että aikalailla automaattisesti lähestyn liikettä isosti, alan etenemään sinne oman liikkuvuuden rajoille asti ja sitten muistan, ai niin! Vähemmän on enemmän ja pieni liike on se suurin juttu. Ai että!

Minusta on ihana ajatus keskittyä siihen siirtymään jossa mie vietän aikaa asentojen välillä ja niihin tuntemuksiin mitä kehossa heräilee, minulle on vapauttavaa antaa hengityksen ohjata tätä pienen pientä liikettä mutta kaikille tämä ei tunnu samalta. Olen kertonut tämän toodella monta kerraa mutta mainitsen saman asian vielä tässä yhteydessä, tiedoksi uusille lukijoille: mie vietin ensimmäisen yintunnin melkoisen aktiivisena vilkuillen salaa muita ja odottaen koska edetään seuraavaan liikkeeseen. Pysähtyminen ei tapahtunut automaattisesti mutta minulla alkoi rakentumaan luottamus opettajaan ja se auttoi minua osaltaan rentoutumaan ja kannusti mieltäni avoimuuteen. Minulle annettiin tarjolle vaihtoehtoja kuinka voisin lähestyä harjoitusta, mitään ei ollut pakko omaksua vaan sain poimia tunneilta itselleni hyvältä tuntuvia ajatuksia. Nämä olivat antamassa suuntaa minulle, jotta löytäisin rohkeutta tehdä harjoituksesta omanlaiseni, jotta oppisin luottamaan itseeni. Muistan kuinka koin aluksi itseni epävarmaksi kaikkien niiden uusien apuvälineiden ja liikkeiden yhdistämisen kanssa, siinä tuli minulle niin paljon uutta asiaa.  Säännöllisen harjoittelun kautta olen löytänyt itselleni turvapaikan yinjoogasta, harjoittelu auttaa minua säilyttämään tai palauttamaan mielenrauhaa.

WallTraining Centerin tunneilla meille annetaan mahdollisuus viettää yintunnilla aikaa silmät kiinni ja Seija auttaa tarpeen mukaan. Silmät kiinni ei ole kuitenkaan pakko olla mikäli se ei tunnu luontevalta uudessa ympäristössä ihmisineen mutta se on mahdollista. Minusta on kiehtovaa tarkastella oman mielen liikkeitä kehon ollessa pysähdyksissä ja hengityksen ohjatessa olemista.

KENELLE?

Mietiskelin, että yiniä voi suositella aktiiviselle liikkujalle treenin vastapainoksi, ihan tavalliselle arkiliikkujalle tai liikkumattomalle ihmiselle. Minua herätteli aikoinaan lausahdus, jos sinulla ei ole aikaa arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen niin sie tarviisit kahta kovemmin palasen yiniä arkeesi. Me kaikki ei koeta samoja lajeja omaksemme mutta kannattaa kuitenkin kokeilla ja antaa avoimin mielin uudelle kokemukselle mahdollisuus. Sen jälkeen voidaan vaikka todeta, että ”tämä ei ole se oma juttu” mutta ainakin on kokeiltu ja käyty mahdollisesti siellä epämukavuusalueella eli on saatu uusi kokemus itselle. Mie olen haastanut paljon ja säännöllisesti itseäni viimeisten vuosien aikana epämukavuusalueelle monellakin elämän osa-alueella ja tästä syystä sivuan usein asiaa paljon täällä blogissa..itseni haastaminen tietoisesti ja toiminnan sivutuotteena on opettanut minulle valtavasti.

Usein me havahdutaan kehonhuoltoon vasta sitten kun meillä on jokin akuutti tarve siihen mutta mehän voidaan ylläpitää omaa hyvinvointia päivittäin pienillä valinnoilla.

HARJOITUS ON SINUN OMASI

Joogaa suositellaan usein tyypillisesti elämäntilanteissa, jos sinulla on esimerkiksi stressaava vaihe elettävänä mutta voit löytää siitä myös jo olemassa olevaa hyvinvointia tukevia elementtejä. Joogatunnille voi tulla vaikka sinulla ei ns. olisikaan varsinaista tarvista saada paussia omasta elämästä tai lievitystä kehon jumeihin. Joogan monipuolisuus näkyy meissä sillä tunti voi tarjoilla sinulle diippejä oivalluksia tai harjoitus voi olla sinulle hetki jolloin fyysistä kehoa voimistetaan dynaamisen harjoituksen muodossa. Rentoutta voidaan hakea antamalla lihaksille ja mielelle mahdollisuus upota hengityksen ohjaamaan sykliin ja hitaaseen, lämpöiseen liikkeeseen. Mie pidän itsessäni siitä, että lähden uusiin harjoituksiin avoimin mielin ja olen kokenut niin positiivisia, neutraaleja kuin ”tämä ei ole minun juttu”-tyyppisiä tilanteita. Jooga alkoi avautumaan itselleni uudella tavalla kun minulle avautui pari ajatusta: me saamme itse valita kuinka paljon filosofiaa tai hmm, syvällisyyttä kannamme harjoituksissa mukana ja asanaharjoituksia saa tehdä sen hetkisen tarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa asanoiden valintaa sen mukaan mikä kehonosa kaipaa huomiota tai asanaa joka vaikkapa tulee mieleen enempiä miettimättä. Mikäli asanoiden valitseminen tuntuu jostain syystä hankalalta, on vaihtoehtona ohjatuilla tunneilla käyminen. Mikäli jostain syystä et pääse osallistumaan paikanpäälle on sinulle vaihtoehtona esimerkiksi Yogoben verkkotunnit, joista voit valita haluamasi harjoituksen sinulle sopivana ajankohtana. Voit halutessasi tutustua videokirjastossa myös ohjattuihin meditointihetkiin ja pranayama eli hengitysharjoituksiin.

Monipuolinen harrastus, työkalu stressinhallintaan tai fyysisten kiputilojen lievittämiseen, arkipäiväinen elämäntapa – voit määrittää itse mitä jooga sinulle merkitsee.  Harjoitus on aina sinun omasi. Nähdään matolla ❤️

Pancha Klesha-retriitti

 UUSIEN KOKEMUSTEN ÄÄRELLÄ

Osallistuin toissa viikonloppuna Oulussa järjestettyyn Pancha Klesha-retriittiin. Retriitin ohjasi Villa Mandalan Mia Jokiniva, järjestäjänä toimi Pop Up Yoga Oulu ja paikkana Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Teknopalatsi. Innoissani oletin ennen retriittiä, että tulen varmaan jakamaan tasaisesti tunnelmia someen viikonloppuna mutta toisin kävi..yllätin itseni vetäytymällä hiljaisuuteen ja olen mutustellut vähän joogafilosofian maailmaa peilaten viikonlopun antia omaan elämääni. Retriitistä kotiuduttuani kirjoittelin muille retriittiin osallistuneille kuinka ajatukseni tuntui edelleen takkuavan aiheen parissa, en yksinkertaisesti saanut ajatuksistani muodostettua lauseita. Havainnoin kuitenkin ettei tämä ollut negatiivinen asia vaan osa minun omaa prosessiani. Mie maltoin antaa ajatuksille aikaa ja tilaa ja se tuntuu hyvältä. Joogan filosofisen maailman kautta on alkanut avautumaan aivan uudenlainen tila itselle sillä siellä on niin paljon uutta asiaa ja kauniita tarinoita. Tämä oli samaan aikaan virkistävä ja herättelevä sekä hieman hämmentäväkin kokonaisuus sillä uuden tiedon omaksuminen vie aikaa. Yksi tärkeimmistä viikonlopun aikana tehdyistä oman mielen havainnoista on, että joogan filosofiaan voi syventyä kerros kerrokselta, tutustua teemoihin ja napata sieltä työkaluja omiin harjoituksiin. Haluan muistuttaa itseäni siitä, että tietoa on valtavasti ja suurin osa tiedosta on itselleni uutta mutta minun ei tarvitse tuskastua tai turhautua kaiken tämän uuden oppimisen keskellä sillä jooga merkitsee minulle elämäntapaa..eli minulla on kyllä aikaa uusien asioiden omaksumiseen. Eikä kaikkea tosiaan tarvitse osata heti tai tietää ennakkoon (tässä taidan  nyt puhua omalle sisäiselle suorittajalleni, jonka teräviä kulmia olen koittanut pyöristää viime vuosien aikana).

Käsittelimme viikonlopun aikana kleshoja, joita kutsutaan myös mielen myrkyiksi ja harjoituksen esteiksi. Päällimmäiseksi mieleeni jäi, että kleshat ovat tarkoitettu tarkasteltaviksi ja pidän siitä ajattelusta, että ne ovat työkaluja mielen puhdistautumiseen ja vapautumiseen myrkyistä. Kleshat ovat osa yksilöä ja elämää: asanaharjoituksia, meditaatiota, hengitysharjoituksia ja arkea. Kleshojen kohtaaminen puhdistaa ja auttaa palaamaan tietynlaiseen tyhjyyteen mielen puhdistautumisen kanssa, tilaan jossa olen saanut etäisyyttä omiin kiputiloihini ja ajatuksiin, jotka estävät tai rajaavat minua kannustamisen sijaan.

KLESHAT

 Avidya (tietämättömyys)
 Asmita (itseys, egotietoisuus)
 Raga (takertuminen, haluaminen)
 Dvesa (torjuminen, inho)
 Abhinivesa (elämänjano, kuolemanpelko)

Teimme viikonlopun aikana harjoituksia, joissa saimme henkilökohtaisen mahdollisuuden tutustua lähemmin näihin mielen myrkkyihin ja osa harjoituksista olivat todella antoisia! Kleshat nappasivat minut matkaansa sinne omaan maailmaansa sillä aika nopeasti tunnistin kleshojen puheen itsessäni. Mietin siinä Miaa kuunnellessani kuinka hän nimesi selkeitä tuntemuksia ja ajatuksia joita mie itse elän ja hengitän omassa kehossani ja mielessäni juuri nyt. Siinä istuessani ja kuunnellessani tuntui kuin olisin tullut kotiin ja samaan aikaan kuulemani asiat herättelivät myös egoni ääntä haastamaan minua ja saivat kleshoihini liikettä. Kleshojen omaksuminen tuntui luonnolliselta sillä minusta tuntui kuin olisin saanut katsoa vastauskirjaan; muistatte varmaan ala-asteelta kuinka luokassa oli se yksi kirja, jossa oli vaikkapa matikan tehtävien oikeat vastaukset? Juuri siltä minusta tuntui.

Viikonloppu herätteli minussaa monenlaisia tuntemuksia ja kieltämättä yllätyin siitä kuinka voimakkaasti tämä aihe imaisi minut mukaani. Sain odottamattomia vastauksia kysymyksiin, joita en ollut vielä tietoisesti valmis esittämään ääneen itselleni mutta käydessämme läpi kleshojen esiintymistä ihan normiarjessa, mielessäni yhdistyi nopeasti syy ja seuraus. Se oli tasaisesti peiliin katsomista ja olen iloinen ollessani niin rohkea, että uskalsin sinne katsoa. Retriitissä vietettyihin päiviin mahtui monenlaisia tuntemuksia: ahaa-elämyksiä, oivalluksia ja myös epämukavuutta herättäviä ajatuksia: mieli sai kaikesta kuulemastaan impulssin ja oman mielen (tiedostamattomien) myrkkyihin havahtuminen sai kehossa aika voimakkaitakin reaktioita aikaan. Oltiinhan siellä isojen teemojen äärellä käsiteltäessä esimerkiksi Ragaa, joka merkitsee takertumista ja Abhinivesaa, joka tarkoittaa kuolemanpelkoa sekä elämänjanoa. Nämä kaksi edellä mainittua Kleshaa Raga ja Abhinivesa olivat omissa harjoituksissani voimakkaasti esillä ja siitä syystä olenkin tässä kirjoituksessa kertonut niistä eniten.

Workshopissa kohdattiin kuolemanpelkoa Abhinivesaa muun muassa ylösalaisissa asanoissa ja tasapainoharjoituksissa ja tämä osoitti kuinka kleshat todella kulkevat esimerkiksi asanaharjoituksissa mukana. Ihastuin aiheeseen sen vuoksi kun ymmärsin kuinka kokemani tunteet kertovat minulle enemmän jos vain maltan (ja uskallan) pysähtyä niiden äärelle. 

Teimme hengitysharjoituksia, joissa keskityimme kleshoista Ragaan, takertumiseen ja haluamiseen, ja sain erikoisen kokemuksen harjoituksen myötä. Keskityin uloshengityksen aikana päästämään irti siitä ajatuksesta, joka mielessäni piirtyi herättelemään minussa Ragaa ja minusta tuntui, että uloshengitykseni vaan jatkui ja jatkui. Uloshengitys tuntui loputtoman pitkältä ja se symbolisoi sillä hetkellä irtipäästämistä vaikean asian tiimoilla. Irtipäästämistä tilanteesta, jolla ei ole ollut minulle hyvää annettavaa. Irtipäästämistä tietynlaisesta takertumisesta tilanteeseen, joka ei muutu mutta jonka muutosta olen halunnut kovasti. Liikutuin tästä kokemuksesta ja taisinpa tirauttaa hiljaa mielessäni kyyneleenkin, niin hyvältä se tuntui..myös siinä kaikessa kamaluudessaan sillä juuri tällä kyseisellä asialla on ollut minun elämässäni todella suuri merkitys.

Meillä oli mieletön porukka ja tunnelma oli sellainen hyväksyvä ja levollinen. Minusta oli ihanaa kuunnella muiden tulkintoja Kleshoista ja ajatuksia, jota teema meissä kaikissa herätteli. Sain retriitistä uusia kavereita ja juttu on jatkunut vielä retriitin jälkeekin. Tämä on yksi joogan parhaita puolia kun se yhdistää ihmisiä eri puolilta Suomea ja maailmaa. Meillä jokaisella on omat Kleshat ja kuinka hienoa onkaan kun niitä omia mielen myrkkyjä tunnistaa ja osaa nimetä. Viikonloppu antoi käytännön työkaluja oman mielen harjoituksiin ja olen kiitollinen kun sain jakaa harjoituksia niin lämminhenkisessä ja suvaitsevassa ilmapiirissä. Retriitti on herättänyt osallistujissa monenlaisia ajatuksia ja tuntemuksia ja olen iloinen kun kanssajoogini Liisa halusi myös jakaa omia ajatuksiaan Pancha Klesha-retriitistä.

Liisa:

Rakastan joogaa erityisesti siksi, että jooga kattaa koko elämänkaaren. Mian Klesha workshop oli tästä hyvä esimerkki; WS oli upeaa, valoisaa, hengästyttävää ja avartavaa mielen ja kehon iloista vuoristorataa. Hämmästyttävää miten ajankohtaisia Patanjalin kirjoitukset edelleen ovat. Jokaisesta Kleshasta löysin omat kipupisteeni, mutta kun asiat tunnistaa, niitä voi muuttaa.

Anna ja Liisa 

Itselleni tärkeimmät oivallukset Kleshoista olivat;

• Tietämättömyyden tuoma tuska, tuska siitä, että emme ymmärrä, todellista minäämme, ja emme tiedä miten voimme saada sielumme loistamaan. Hyvin helposti päivittäiset kiireet ajavat meidät kauemmaksi omasta itsestämme. Meditaatioharjoitusten jälkeen olikin upeaa huomata, miten se jokin siellä syvällä sisällä olisi alkanut taas loistaa kirkkaammin.
• Kuolema. Oli huikean vapauttavaa yhdistää kuolemanpelko osaksi joogaharjoitusta. Herättävää, miten paljon juuri kuolemanpelko rajoittaa itseään henkisesti. Miten upeaa voikaan olla, kun ei tee asioita pelon vaan rakkauden kautta.

Take away itselleni oli: Toteuta siis mitä sielusi janoaa ja saa sen loistamaan, nautitaan elämästä, Klesha työkalut ja joogan 8 haaraa lähellä sydäntä ja osana päivittäistä harjoitusta. Näiden lisäksi, pakarat kuntoon!

Näissä ajatuksissa käynnistyi uusi syksyinen viikko ja tänään mie pääsen sukeltamaan joogan maailmaan YogaFunc-tunnin merkeissä. Millaisia ajatuksia Kleshat sinussa herättivät? Tiedän, että tulen käsittelemään Kleshojen parissa työskentelyä lisää sillä tämä herättää niin paljon liikettä mielessä. Myös seuraava blogijuttu käsittelee mm. joogaa, kleshoja kun saan oululaisen Annan kertomaan vierailijanurkkauksessa oman tarinansa.

Yhteistyössä Lumi Yoga Wheel

JOOGAPYÖRÄN LUMOISSA

Olen todella iloinen ja innoissani Lumi Yoga Wheel:in kanssa alkaneesta yhteistyöstä. Tutustuin toissakesänä joogapyörään ja olen tehnyt vaihtelevasti sillä harjoituksia. Viimeisen puolenvuoden aikana se on ollut erityisen paljon mukana joogaharjoituksissani ja olen saanut lisää varmuutta sekä rohkeutta sen kanssa liikkumiseen. Kehon liikkuvuuden lisääntyminen ja esimerksi tasapainon kehittyminen ovat mainioita motivaation kasvattajia ja kannustavat minua eteenpäin.  Aluksi olin epävarma joogapyörän kanssa sen uutuuden ja outouden vuoksi mutta sittemmin meistä on tullut oikein toimiva kaksikko ja minusta tuntuu hyvältä koska olen löytänyt sen oman juttuni joogapyörästä.

MIKÄ IHMEEN JOOGAPYÖRÄ?

Lumi Yoga Wheel, LYW, on ensimmäinen Pohjoismaiden joogapyörä ja monipuoliseen, kokonaisvaltaiseen kehonhuoltoon suunniteltu väline. Lumi Toga Wheelin takaa löytyy kolme energistä naista: Hanna ohjaa pääasiassa Suomessa mm. joogapyöräohjaajakoulutuksia sekä erilaisia workshoppeja yhdessä Emmin kanssa mutta häneen voi törmätä myös Costa del Solilla järjestettävissä workshopeissa. Josefina ohjaa tunteja sekä koulutuksia pääasiassa Fuengirolan ja Malagan alueella.

On erityisen hienoa olla mukana jakamassa joogapyörän tarjoilemia mahdollisuuksia liikkeen ja treenin muodossa sillä omakohtainen kokemukseni on, että joogapyörän avulla voidaan kehittää muun muassa liikkuvuutta, keskivartalon voimaa sekä tasapainoa. Lumi Yoga Wheelille on koottu omat treeniohjelmat, joissa havainnollistetaan liikkeet kuvien ja sanallisten ohjeiden muodossa, joten sinun ei tarvitse pähkäillä yksin mitä tehdä ja miten.

LYW:n ja apuvälineiden kanssa liikkeitä voi muokata omaa tasoa vastaaviksi liikesarjoiksi ja esimerkiksi mie suosin joogablokkien hyödyntämistä omissa harjoituksissani sillä tasapainoni ei ole vielä niin kehittynyt, että pystyisin haastaviin liikkeisiin pelkästään joogapyörän turvin. Useat liikkeet ovat jääneet puolitiehen juuri sen haastavuuden vuoksi joten yksi päivä siinä pähkäillessäni kuinka ihmeessä pystyn treenaamaan liikkeitä, joihin en edes pääse (itkunauruhymiö), laitoin blokit pyörän molemmin puolin ja sain näin pyörän tuettua paikoilleen. Tällä tavoin modifioituna pystyn opettelemaan liikkeitä sekä vartalonhallintaa ja harjoituksessa säilyy silti haasteellisuus.

Keskivartalon ja yläkropan herättelyä ja erityisen paljon haastetta tähän liikkeeseen tuo joogapyörän epävakaus. 

KENELLE?

Mie suosittelen lämpimästi kokeilemaan joogapyörää ja tutustumaan erilaisiin pyörällä tehtäviin liikkeisiin. Edellytyksenä ei ole esimerkiksi joogatausta eikä sinun tarvitse olla notkea sillä kuten kerroinkin, liikevariaatioita löytyy eri tasoisille ja tehdessähän voima sekä liikkuvuus kehittyy. Mie olen jakanut Instagramissa erilaisia videoita harjoituksistani ja pyrkinyt tuomaan esille joogapyörän käytön monipuolisia mahdollisuuksia. Viime viikkoina taaksetaivutukset ja rintarangalle tilan tunteen antaminen ovat tuntuneet erityisen hyvältä ja olenkin hurahtanut niihin löytäessäni uudenlaisia liikevariaatioita. Päivitykseni ovatkin keskittyneet hyvin pitkälti taaksetaivutuksiin ja rintarankaa avaaviin asentoihin ja liikesarjoihin mutta koitan monipuolistaa treeniäni ja haastan itseäni Lumi Yoga Wheelin treeniohjelmiin.

Liikkeet tehdään aina omaa kehoa kuunnellen ja joogapyörä antaakin suoraa palautetta liikkeistä. Voit tehdä joogapyörän kanssa dynaamisen ja toiminnallisen treenin tai vaikkapa restoratiivisen eli palauttavan ja kehoahuoltavan harjoituksen.

Joogapyörän suosio kasvaa ja Suomessakin pääsee jo jopa ohjatuille joogapyörätunneille. Taitaapa tässä allekirjoittaneenkin haaveissa olla tulevaisuudessa omien joogapyörätuntien ohjaaminen, niin mukavaa tämä on!

 

Lisää tietoa Lumi Yoga Wheelin tunneista, workshopeista ja joogapyöräohjaajakoulutuksesta löydät täältä.

 

Kesäkuussa meditoidaan Yogoben kanssa

MAHDOLLISUUDET TYHJYYDEN KESKELLÄ

Vuosi sitten kesällä siirsin joogamattoni ja puhelimeni aurinkoon Rovaniemellä ja meditoin takapihallamme Yogobe-sivuston ohjauksessa. Muistan yhä tuntemukset, joita kävin läpi pysähtyessäni ja siekin pääset lukemaan ”Jooga ja meditaatio – kun löydät tyhjyyden keskeltä mahdollisuuksia” -tekstin täältä.

#junemeditationchallenge

Yogobella on kesäkuun kestävä ilmainen meditaatiohaaste ja halusin jakaa tiedon teillekkin, sillä tässä lukijoille tarjoutuu mahdollisuus ottaa askel kohti uusia kokemuksia. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta meditaatiosta vaan pääset aloittamaan matkan yhdessä Yogoben ohjaajien kanssa ja mikä parasta, nettiohjaus mahdollistaa meditaation haluamassasi paikassa haluamaasi aikaan. Voit myös valita haluamasi kielen sivustolta ja etsiä hakuvalintojen mukaan vaihtoehtoja.

Voit hyödyntää koodin Marmelaadi rekisteröityessäsi Yogobe-sivustolle ja saat aktivoitua 30 päivän maksuttoman tutustumisjakson käyttöösi, joka avaa sinulle videokirjaston jooga-ja meditaatiotunneille.

Tämän linkin takaa löydät vaihtuvat meditaatioharjoitukset.

Mie suosittelen kokeilemaan meditaatioita ja antamaan sille mahdollisuuden vaikka pitäisitkin itseäsi ihmisenä ”jolle meditaatio ei sovi”. Miekin olin vuosikausia se ihminen, jolle meditaatio ei sopinut koska olin enemmänkin tekijätyyppiä…niin. Sitä suuremmalla syyllä minun on ollut tärkeää myös opetella rauhoittumaan pysähtymällä. Paikallaan tehtävän perinteisen mediaation lisäksi mie löydän muunkinlaisesta tekemisestä meditaatiivisia vaikutuksia ja esimerkiksi lenkkeily on minulle keino rentouttaa mieltä. Olen kirjoittanut  Joogan ja juoksemisen meditatiivisuus –kirjoituksen aiheesta, pääset lukemaan sen täältä. 

PIILOON OMIEN MIELIKUVIEN TAAKSE

Mielikuvat ja ennakkoluulot meditaatiosta olivat liimautuneet selkärankaan ja pystyin myös tietyllä tapaa turvautumaan niihin, jotta vältin pysähtymisen. En myöskään nähnyt itseäni istumassa lootusasennossa hyräilemässä matroja suitsukkeiden tuoksun leijaillessa ilmassa vaan minun paikkani oli touhuamassa ja tekemässä jotain. Tämä mielikuva kantaakin pitkälle nuoruuteen, jatkuva liikkeessä pysyminen. Niin sitä ihminen kasvaa ja kehittyy elämässään sillä nykyhetkellä viihdyn istumassa polvi-istunnassa tai lootusasennossa järven rannalla antaen aistien avautua ja annan itseni ottaa vastaan kaiken sen mitä minulla itselläni, sillä hetkellä ja ympäristöllä on minulle tarjottavaa.

Miksi meditoin? Meditoiminen rentouttaa, rauhoittaa, hämmentää, haastaa ja kehittää. Rakastan sitä tunnetta kun saan keskittyä omaan hengitykseeni ja saan antaa hengityksen opettaa minulle jotain mielestäni tai kehostani. Hengitys luo yhteyden ajatusten ja kehon välille, se on silta, linkki joka rakentuu minun sisään-ja uloshengityksen synkroniassa ja hengitys vapauttaa menneen kuormaa antaen tilaa tulevalle. Mie tykkään skannata kehoa päästä varpaisin ja havannoida tuntuuko kehossa kireyttä tai jumia, syntyykö jossain tietyssä kohdassa kehoa tuntemuksia ja jos syntyy niin minkälaisia ja nopean katsauksen jälkeen keskitän huomion jälleen hengitykseen. En yritä saada itseäni sellaiseen suojattuun ja suljettuun kuplaan tai niin sanotusti siistiä mieltäni vaan haluan edetä juuri sellaisena kuin olen sillä hetkellä.

Minulla oli tosiaan omat mielikuvani ja ennakkoluuloni, joiden turvin jatkoin sitä monien projektien keskellä juoksemista vuosikausia enkä väitä, että meditoimisen aloittaminen välttämättä olisi helppoa. Toiset voivat olla tehtyjä paikallaan oloa varten jo ensi kosketuksesta lähtien mutta sitten on minunkaltaisiani. On kertoja jolloin tilanteet ovat menneet kutakuinkin tähän tyyliin: ”Miepä laitan maton valmiiksi, musiikkia taustalle soimaan ja sitten menen istumaan pehmustetulle matolle ja aloitan meditaation….Oho, pitääpä laittaakkin puhelin lataukseen, noh, kurkistanpa nopeasti  somesta uusimmat päivitykset kun luuri on kädessä..no niin, nyt mie laitan tämän puhelimen pois ja menen matolle.. mutta siinä kohtaa maton onkin vallannut parhaimmillaan kolme koiraa joten siinä menee hetki tassuterapian parissa. Lopulta matolle astuessani mieleen muistuu, että kaverille pitää muistaa kertoa yksi (loppujen lopuksi aikalailla merkityksetön asia),  kalenteriin pitää lisätä yksi muistutus, kauppalista alkaa muodostumaan ajatuksissa ja mielessä herää kysymys muistinko sammuttaa kahvinkeittimen..joten ei, rauhottuminen ja se kuuluisan zen-tilan saavuttaminen ei tosiaan käy automaattisesti.

Mie olen säntäillyt elämässäni liian pitkään ja antanut ”sitkumutku”- ajattelun ohjata minua ja tästä syystä olenkin keskittänyt ajatuksiani NYTKU asenteeseen. Otan meditaation aluksi tarvitsemani ajan itselleni ja lähden hengityksen kautta rauhoittamaan mieltä ja ohjaamaan sitä uteliaasti ja usein ilman mitään sen kummepia tavoitteita asettamatta kohti päivän harjoitusta. Meditaation kautta olen oppinut prosessoimaan asioita tavalla, joka kannustaa minua tarkastelemaan niiden monia puolia ja olen löytänyt myös vastauksia pohdintoihin. Silmäni ovat niin sanotusti avautuneet näkemään asioita, jotka ovat olleet näkökentässäni pidemmän aikaa mutta en ole malttanut pysähtyä näkemään niitä ja mieli on hyväksynyt sellaisia asioita, joiden kohtaamista olen tietoisesti vältellyt.

ANNA HENGITUKSEN OHJATA

Joillekkin jooga on elämäntapa ja toisille se on liikkumiskeino siinä missä vaikkapa salitreenikin. Toisille meditaatio on rauhoittumishetki ja toiset kokevat sen itselleen vieraaksi. Minulle meditaatio on osa oman identiteetin löytämistä ja itsetuntemuksen vahvistamista. Minua motivoi se, että olen oppinut rauhoittumaan ja olen löytänyt muustakin tekemisestä meditatiivista fiilistä perinteisesen meditaation lisäksi. Olen kirjoittanutkin siitä kuinka esimerkiksi juoksemisella on minulle samankaltaisia meditatiivisia vaikutuksia kuin perinteisemmällä paikallaan tehtävällä harjoituksella. Rauhoittuminen ei ole ollut minulle aina helppoa tai itsestäänselvyys sillä tekemisen määrä on ollut se mittari, jonka mukaan olen omaa persoonaani ja minuutta rakentanut mutta kuten usein kannustan: viettäkää aikaa epämukavuusalueella ja haastakaa itseänne. En väitä, että meditaatio sopisi jokaiselle tai olisi jokaisen ”juttu” mutta voit yllättyä antamalla mahdollisuuksia. Ennen kaikkea löytää itsellesi uuden tavan ottaa omaa aikaa kiireen keskelle ja keinon lisätä rentoutta ja mielihyvää arkeen.

METTA-MEDITAATIO

Toisen ja kuluvan viikon teemana Yogoben meditaatiohaasteessa on myötätunto ja teimme eilen siskoni kanssa omilla tahoillamme Yogoben kirjastosta löytyvän Kaisa Kärkkäisen ohjaaman 30 minuutin mittaisen Lempeyttä päivääsi- hathajoogaharjoituksen, joka keskittyi myötätuntoisen ajattelun harjoitteluun. Kerromme tänään mitä ajatuksia ja tuntemuksia harjoitus meissä herätti. Olemme kirjoittaneet myös yhteisestä joogaretriittikokemuksesta kun osallistuimme ihanaan Oulussa järjestettyyn Nää oot ihana!- joogaretriittiin, lisää joogaviikonlopusta täällä.

Marru: Mie olen ollut viimeiset pari viikkoa mukana myös Joogahymyn joogakuvahaasteessa ja toissapäivänä  meille annettiin ”tehtäväksi” vapaavalintainen meditaatioharjoitus. Mie menin mattoni ja puhelimeni kanssa mökin rantaan ja tein Yogoben kirjastossa tarjolla olevan Kärkkäisen Kaisan lempeän harjoituksen järvenrannalla. Padma Mudran inspiroiman puolituntisen aikana Kaisa johdatteli meitä kohti myötätuntoteemaa, myötätuntoista ajattelua itseämme ja muita ihmisiä sekä ympäristöämme kohtaan. Asanat toivat kehoon lämpöä, erityisesti kyljet ja jalat saivat kaipaamani liikettä ja asanaharjoituksen jälkeen hän johdatteli meidän ajatuksiamme myötätuntoiseen meditaatioon. Koin lisäksi taaksetaivutukset ja rintarangan avaukset todella voimallisina liikkeinä, keho upposi kuitenkin ihanan kevyesti taivutuksiin kuin hakeutuen niihin omalla painollaan ja pysähtyminen tuntui luonnolliselta. Tässä harjoituksessa huomasin myös liikkuvuuden lisääntymisen tuomia muutoksia olossani ja luonnollisesti liikkeen etenemisessä. Tuntui todella hyvältä kun keho kutsui minua jatkamaan matkaa lempeästi ja sain uudenlaisen fiiliksen asanoihin.

Ajatukset ottivat erityisesti koppia myötätuntoisesta suhtautumisesta ihmisiä kohtaan jotka ovat loukanneet ja väheksyneet minua tai puhuneet minusta pahaa (selän takana) tarkoituksena saada levitettyä eteenpäin negatiivista ajattelua minua ja tekemisiäni kohtaan. Kasvotusten käytävät keskustelut ikävissäkin merkeissä ovat parempi käytöstapa kuin raukkamainen nimimerkkien taakse piilottelu. Suorapuheisuus osoittaa kunnioitusta toista kohtaan.

Kuinka kokea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka on loukannut sinua ja tarvitseeko minun tuntea siten sellaista ihmistä kohtaan? Mie olen sitä mieltä, että vihan ja kaikenlaisen negatiivisen kuorman kantaminen taakkana vie ainoastaan meidän voimia ja vetää magneetin lailla lisää negatiivisuutta elämään. Mie en ole tästä syystä pitkähihainen ihminen koska vihalla ei ole minulle juurikaan annettavaa. Minun mielestä viha ei ole turhan tunne vaan tunteet ovat koettavissa syystä ja esimerkiksi riitelykin kaikessa ikävyydessään voi myös puhdistaa ilmapiiriä ja selkeyttää asioita. Vihanpitoa en koe omakseni puhtaasti itsekkäistä syistä. Olen huomannut, että kehittyneen itsetuntemuksen myötä minun on helpompaa suhtautua asioihin rauhallisesti ja miettiä, että mistä mahdollinen tilanne tai toisen ihmisen käytös johtuu. Joskus syy olen mie ja joskus syy löytyy  vaikkapa kommentoijan elämäntilanteesta. Näiden ajatusten läpikäyminen vapauttaa mieltä entisestään ja tämä avoimuus, jonka koen, on samaan aikaan innostava ja vähän pelottavakin tunne sillä avoimuus tekee ihmisestä tietyllä tapaa alastoman, suojattoman.

 

Metta-mediaatioharjoituksen, jota kutsutaan myös rakastavan ystävällisyyden ja myötätunnon harjoitukseksi sanotaan vahvistavan ystävällistä asennetta ja hoitavan  suhdetta itseemme ja toisiin. Harjoituksessa kannustetaan meitä kasvattamaan hyvää tahtoa itsessämme ja opetellaan rakastamaan itseään, lähimmäisiä ja ihmistä, jonka kanssa on ollut ongelmia tai vaikeuksia. Myötätuntoharjoituksen myötä toivotaan terveyttä, turvaa ja onnellisuutta itsellemme ja ympäristöllemme. Minulle on jäänyt mieleen lausahdus ” Ilman myötätuntoa ei synny inhimillistä hyvinvointia tai syviä ihmissuhteita.”

MITÄ MYÖTÄTUNTO ON?

Kaisan ohjaama Metta-meditaatio sai minut miettimään myötätuntoa syvemmin, mitä  myötätunto minulle on? Käytännön esimerkki: olette varmaan joskus olleet tilanteessa, jossa kaverin nauru tarttuu teihin saaden teidätkin nauramaan tai läheisen ihmisen itku saa teillekkin pahanmielen aikaiseksi, jolloin sanotte tilanteessa, ”voi älä itke kun sitten mullakin alkaa itkettämään”? Myötätunto on esimerkiksi kykyä myötäelää toisen elävän olennon tilanteita, asettua toisen asemaan ja jakaa kokemukset toisen kanssa. Omat  kokemukseni ovat vahvistaneet ajatteluani siitä, että myötunto rakentaa yksilön itsetuntoa sisältäpäin ja vapauttaa meitä kielteisistä ajatuksista. Itsevarmempana ja elämään luottavaisena olen tyytyväisempi itseeni ja tekemisiini eikä minusta tunnu niin herkästi siltä, että toisen hyötyminen olisi minulta pois tai iloitsisin toisen epäonnistumisista.

Tutkimuksissa on todettu myötätuntoisen ajattelun muun muassa vähentävän stressiä ja voivan jopa pidentää elinikää ja tutkijoiden mukaan myötätunto on taito, joka on opeteltavissa ja vahvistettavissa. Tämä kuulostaa loogiselta sillä niinkuin monessa muussakin oppimisprosessissa toistot kehittävät mieltä ja ohjaavat parhaimmillaan kohti toivottua kehitystä ja lopputulosta. Myötätunnon harjoittamisessa tuskin tulee helposti sitä rajaa vastaan, jolloin voimme todeta olevamme ”valmiita” sillä meidän oman elämän tapahtumat ja kokemukset vaikuttavat suhtautumisemme ja käytöksemme takana ja tästä syystä ajattelenkin itse, että myötätunto ei ole jokaisen vahvuus tai piirre, joka näkyy selkeästi luonteessa. Jos itsellä on vastustanut elämässä ja tapahtumat tuntuvat epäreiluilta, voi olla haastavaa nähdä oman navan ulkopuolelle.

LEMPEYTTÄ PÄIVÄÄSI

Jaana: Tein Yogoben kesämeditaatiohaasteeseen kuuluvan Lempeyttä päivääsi – hathajoogaharjoitteen ja meditaation.

Otin koko harjoituskokonaisuuden meditaativisena harjoitteena sillä alusta asti harjoituksen keskiössä oli sydänkeskus. Jo alussa tehty sydämen avaus selällään toi voimakasta nostetta ja avasi sydänkeskusta lempeästi mutta voimallisesti. Tämän päivän kiireisessä elämässä niin lempeys kuin myötätunto sekä itseään että toisia kohtaan voi herkästi jäädä kaiken muun jalkoihin. Tämän vuoksi niin maadoittuneisuus kuin chakrojen tasapainottaminen ovat tärkeitä työkaluja omassa arjessa ja hyvinvoinnissa.

Tämä harjoitus sattui uuden kuun jälkeiseen päivään jolloin kävin vielä läpi voimakasta puhdistusta ja voimakkaita energioita. Parikha Asanassa tehdyt sydämen avaukset olivat itselle todella voimallisia. Tunsin miten sydän aukesi ja tarjosin samalla myötätuntoa taivasta kohti lotuskukan muodossa. Varsinkin jälkimmäinen sydämen avaus taaksetaivutuksineen ryöpsäytti puhdistavat kyyneleet poskille.

Varsinaisen Ystävällisyys-meditaation aikana oli mielenkiintoista huomata miten energiat vaihtelivat riippuen siitä minkälaisessa tunnetilassa ajatteli ihmistä jolle toivoi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Tämä meditaatio sai myös huomaamaan että vielä sieltä menneestä löytyy ihmisiä jotka nostaa vihan tunteita esiin vaikka kaikkia edellä mainittuja asioita heille toivoikin. Se että kantaa edes pientä määrää vihan, katkeruuden tai pettymyksen energiaa sisällään syö vain itseä sisältä. Sen vuoksi kiitänkin tätä meditaatiota tästä oppiläksystä sillä nyt minulla on mahdollisuus tuoda kaikki ne negatiiviset energiat valoon ja päästää irti rakkaudella.

Mikä meditoimisessa kiehtoo tai epäilyttää? Millainen on sinun lempimeditaatiosi? Me kuullaan mielellään teidän omia kokemuksia.

Namaste ❤ Marru & Jaana

Siskosten yhteistä aikaa. Tunnelmia Nää oot ihana! – joogaretriitistä

KEHOMIELEN KEVYTTÄ TANSSIA

Hengitys ohjaa kehoa ja harjoituksen edetessä hengitys löytää oman luonnollisen, kepeän rytmin ja saattelee kehoa rentoutumaan, päästämään irti kireystiloista ja nauttimaan rentouden tuomasta tilasta kun tunnen kuinka kehoni asettuu pitkänä matolle. Keho uppoutuu mattoa vasten ja mieli antaa sille luvan päästää irti jännitystiloista, kielteisistä oletuksista, vellovista mitä jos- ajatuksista ja pikkuhiljaa mielen liike rauhoittuu. Mielikuvana näkyy kuinka aallokko rauhoittuu tyyneksi veden pinnaksi, ilma on happirikasta, pehmeää ja hengitys kietoo kehon syleilyyn. Mieli ei pysähdy eikä ajatukset katoa taivaan tuuliin mutta niiden liike hidastuu ja saan niihin etäisyyttä. Pidän tästä tunteesta kun saan kuulostella ajatuksiani välillä etäämpää ja antaa niiden varauksetta edetä enkä ota niitä ajatuksia tai tunnetiloja syvälle itseeni, en tartu niihin. Se mikä on aiemmin tuntunut haastavalta eli antaa ajatusten velloa vapaana, tuo nykyisin tilan tuntua itselleni, se on auttanut minua löytämään tasapainoa.

Nää oot ihana! – urbaani minijoogaretriitti. Kuva Pop Up Yoga Oulu 

Omalla matolla voi tapahtua paljonkin ohjatun harjoituksen aikana. Eteneminen asanasta toiseen on nähtävissä mutta sitten on se toinen, näkymättömämpi puoli, se mitä meidän mielessä tapahtuu ja mitä tunnetiloja koemme harjoituksen lomassa. Harjoituksen alussa kestää hetken laskeutua päivän tilanteiden ja tapahtumien lomassa matolle harjoituksen pariin sillä mielessä liikkuu usein monenlaisia ajatuksia ja kropassa kulkee erilaisia kehontuntemuksia. Hengitys hakee hetkisen omaa luonnollista rytmiä, keho alkaa pikkuhiljaa havahtumaan liikkeen pysähtymiseen ja mieli alkaa sisään- ja uloshengitysten avustuksella hidastamaan kierroksia, hässäkkä alkaa pehmenemään ja lopulta mieli irtaantuu ajatusten kierteestä. Mie pysähdyn usein omassa harjoitukseni alussa kuulostelemaan kehon tuntemuksia, miltä kroppa tuntuu juuri sillä hetkellä, mitä keholle kuuluu, tuntuuko jossain paikassa erityistä jumia tai viestiikö jokin kropan osa tarpeesta erityiselle huomiolle. On ollut mukavaa huomata kuinka tarve vaihtelee päivästä riippuen ja tämä tarpeen vaihtelun huomaaminen on tuonut lisää itsevarmuutta omaan joogaamiseen. Minun mieli ja tiedonjano syttyy lukiessani asana- ja hengitysharjoituksista ja harjoitusten tuomista vaikutuksista.

Sisarukset matkalla retriittiin.

NÄÄ OOT IHANA!- URBAANI JOOGARETRIITTI

Viime viikonloppuna lauantaiaamuna kokoontui pieni joukko naisia Nää oot ihana! -joogaretriittiin, joka järjestettiin Oulun hyvinvointistudiolla. Me osallistuttiin siskoni kanssa Pop Up Yoga Oulun järjestämän viikonlopun ohjelmaan ja halusimme molemmat jakaa omia joogaretriitin tunnelmia, joten tekstissä on meidän molempien kerrontaa.

Marru: Lauantaiaamu alkoi Kaupin Marian ohjaamalla virkistävällä ja energisoivalla aamuharjoituksella, meditaatiolla ja loppurentoutuksella. Juttelimme siskoni Jaanan kanssa ennen saliin menoa, että minijoogaretriitin teemat eivät olisi voineet enää olla osuvampia meille. Lauantaina joogan teemana oli sydän ja rintaranka ja sunnuntaina kehon sekä mielen detox ja life coaching osuudessa käsittelimme itsetuntemusta. Emme tunteneet siskoni kanssa paikallaolijoista ketään toistemme lisäksi mutta tunnelma oli alusta asti välitön, innokas ja samaan aikaan kuitenkin kiireettömän rauhallinen. Tällainen yhteisöllisyys inspiroi meitä. Aamun asanaharjoitus nosti lämmön kehoa pitkin ja kroppaan latautunut innostunut odotus raukesi tuoden rintarankaan tilan tuntua. Tuntui hyvältä rauhoittua omalle tutulle matolle ja lähteä hakemaan yhteyttä omaan mieleen ja kehoon. Lihakset lämpenivät ja onnistuin jättämään aamulla tuntemani lihasten kireyden asanoiden myötä matkan varrelle. Mie olen tehnyt viime kuukausina Yogoben ohjattuja jooga- ja meditaatioharjoituksia sekä omia harjoituksia täällä mökin rauhassa, joten oli virkistävää päästä joogaamaan samaan tilaan muiden kanssa. Minulla oli voimakkaasti sellainen olo, että olin saapunut oikeaan paikkaan.

Jaana: Lähdin lauantaiaamun ensimmäiseen, energisoivaan asanaharjoitukseen rauhallisin ja avoimin mielin. Pidin Maria Kaupin ohjaustyylistä jossa myös vähän joogannut pysyi sujuvasti perässä. Voin rehellisesti tunnustaa etten ollut aiemmin kokenut esim. ”alaspäin katsovaa koiraa” ja soturi-asanan eri versioita omakseni. Olen enemmänkin ähissyt ja tuskaillut että ”yritä nyt sitten rentoutua tässä epämiellyttävässä asennossa”. Vasta nyt, juuri tässä hetkessä, oivalsin mielen voiman ja sisäisen rauhan merkityksen joogaharjoituksissa. Minut valtasi halu nähdä oma kykyni suorittaa ohjatut liikkeet ja nähdä oman kehoni voima harmoniassa mieleni kanssa. Keskityimme harjoituksessa sydämen ja rintarangan alueeseen ja koin että asanat yhdistettynä meditatiiviseen hengitykseen ja loppurentoutukseen oli omalta osaltani todella voimallinen.  Aamun ensimmäinen asanaharjoitus olikin omalta osaltani sykäys kohti joogamaailmaa.

Life coachingissa pääsimme askartelemaan omat voimanimikyltit. Kuva Pop Up Yoga Oulu.

Paikalla oli mm. Kauniina kuutamolla ja Unelmiinsa uskova.

Marru: Lauantai aamupäivä jatkui Minna-Mari Jurvansuun johdolla NLP:hen pohjautuvalla life coaching-osuudella, jossa pääsimme tutkimaan omaa persoonallisuustyyppiä ja tulkitsemaan testin tuloksia porukalla. Oli hauskaa huomata kuinka erilaisia ihmisiä saman asian äärelle oli kokoontunut. Tällaiset tilanteet on opettavia ja ymmärrystä lisääviä kun sukelletaan syvemmälle sinne omaan napaan ja identiteettiin. Voimme havahtua pohtimaan asioita, joita olemme pitäneet itsestäänselvyyksinä,  huomata uusia piirteitä itsestämme, vahvistaa olemassaolevia piirteitä tai saada vapaudentunnetta kun huomaamme, että voimmekin päästää irti joistain oletuksista. Tämä loputon matka omaan itseen ja ihmisyyteen inspiroi minua, haluan nähdä ja kokea elämän loputtomana seikkailuna ja hyvänä paikkana. Kirjoittamalla ajatuksia ja pohdiskelemalla tehtäviä, ajatukset konkretisoituu ja usein voi myös havahtua huomaamaan uusia piirteitä itsessään tai arvomaailmassaan. Kiireetön tunnelma rentoutti, aamupäivän aikana käytiin mielenkiintoisia keskusteluita ja välillä naurettiin mahat kippuralla.  Hyväntuulinen päivä jatkui herkullisella lounaalla, josta halusin mainita erikseen sillä suosittelen lämpimästi maistamaan oululaisen Kahvila Tuokion tuotteita, joita saa mm. vegaanisena ja gluteenittomana. Ja lisätään vielä vinkiksi, että Tuokio on myös koiraystävällinen kahvila.

Lounaan jälkeen jatkoimme life coachingin parissa ja iltapäivällä oli vielä restoratiivisen joogaharjoituksen vuoro. Minun puolesta joogaa olisi saanut olla vielä enemmän ja tähän sopisi nyt sydämethymynaamatjakaikkikivatkeijukaiskuvat kertomaan kuinka ihanaa oli joogata. Kroppa tuntui mukavan lämpimältä ja pehmeältä, joten siirtyminen omalle matolle tapahtui suorastaan liukumalla.  Meillä oli mukana omat bolsterit ja viltit ja tuli mukavan kotoisa fiilis kun harjoituksessa sai käyttää omia, tuttuja apuvälineitä mukavuuden lisäämiseksi. Restoratiivisessa harjoituksessa oli sekä tuttuja että uusia asanoita ja minun oli helppoa keskittyä vain olemaan Marian ohjaamana. Kaikki oli samaa kokonaisuutta, hengitys, keho, mieli ja liike, joka pysähtyi kun asanoissa viivyttiin jonkin aikaa.

Lounas

Herkulliset raakakakut Kahvila Tuokiosta.

Jaana: Aamupäivän Life Coaching tuokiossa perehdyimme persoonallisuustyyppeihin ja oli todella mielenkiintoista huomata miten meissä jokaisessa on se ”Ying ja Yang” tasapainottamassa persoonallisuutemme eri puolia. Omaan persoonallisuuteen tutustuminen on mielestäni yksi perusasioita joita jokaisen meistä kannattaisi tehdä. Se avaa meidät huomaamaan miksi toimimme tietyissä asioissa niinkuin toimimme ja miksi tulemme joidenkin ihmisten kanssa helpommin toimeen kuin toisten. Eri persoonaallisuustyyppeihin tutustuminen on arvokas työkalu sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Lauantai-iltapäivän restoratiivisessa harjoituksessa keskityimme rintarangan avaamiseen ja lihaskalvojen jännityksen laukaisemiseen. Omalla kohdallani tämä harjoitus tuli todella tarpeeseen sillä pitkällinen stressitila jättää aina omat jälkensä kehoon. Restoratiivisella harjoituksella ei ollut vaikutusta ainoastaan kehoon vaan myös mieleen.  Olin koko loppupäivän eräänlaisessa joogakuplassa, alitajunnan käsitellessä asioita ja kehon voimautuessa stressitilan laukeamisesta.

Marru: Sunnuntaina aamu alkoi Marian ohjaamalla aamuharjoituksella, joka tosissaan herätteli kehon uuteen päivään ja tämä oli erittäinkin miellyttävä harjoitus. Keho lämpeni varpaista päälakeen asti ja tuntui niin ihanalta jatkaa lauantain harjoitusten jälkeen omaa joogaamista. Matka jatkui ja teema vaihtui, sunnuntaihin mahtui samoja tuntemuksia kuin edelliselle päivälle ja lisäksi uusi päivä toi tullessaan uusia oivalluksia. Life coachingissa pääsimme pohtimaan omia tunnetiloja, itsetuntemusta, omakuvan muodostumista ja niiden määrittämistä ja ajatusten työstäminen avasi verhoja omaan prosessiin.  Olin niin iloinen kun sain sisäisiä vahvistuksia itselleni siitä, että unelmani jahtaaminen on minulle oikea suunta ja olin onnellinen kun minulla tuli niin onnellinen olo tätä asiaa miettiessäni. Palaset loksahtelevat paikoilleen ja elämä on yllätyksellinen matka.

Jaana: Sunnuntaiaamun asanaharjoitus oli itselleni, vähän jooganneelle haasteellinen mutta jälleen kerran mieleni voima työnsi minua kokeilemaan että miten suoriudun eri asanoista. Yhtälailla kuin sydämen ja rintarangan alueen avaaminen, niin myös sunnuntaiaamun detox-harjoitus oli juuri sitä mitä kehoni kaipasi. Pidin kyllä molemmista energisoivista harjoituksista todella paljon ja molemmilla oli sekä mieltä että kehoa hoitavat vaikutukset.

Life Coaching osiossa työstimme omia unelmia ja sitä että mitä jokainen meistä haluaisi jos mikään ei olisi mahdotonta. Havaitsin itse sen että unelmat eivät ole juurikaan muuttuneet, pikemminkin täsmentyneet ja ne tuntuvat konkreettisemmilta. Muistan kun ensimmäistä kertaa mietin unelmiani niin siltä ne juurikin tuntuivat, unelmilta mutta eivät konkreettisilta. Uskon kuitenkin mielen ja manifestoinnin voimaan sekä siihen että me saamme juuri oikeat asiat mitä meidän tässä elämässä kuuluu saada. Osa unelmista jää toteutumatta, osa toteutuu hieman eri tavalla kuin olimme haaveilleet ja osa taas sitten juuri kuten olimme haaveilleet.

Viikonloppu oli yhdistelmä mielen ja kehon hoivaamista, stressitilan purkamista kehosta, alitajuista prosessointia, oivalluksia ja vahvistuksia omille visioille. Joogaaminen ei jää suinkaan tähän vaan nyt on hankittuna 1 kk joogakortti ja on mielenkiintoista nähdä sekä mielen että kehon tila muutaman viikon päästä.

 

Namaste.

 

❤ Marru & Jaana

Joskus mieli tarvitsee enemmän aikaa hyväksyäkseen sen mitä sydän jo tietää

Arkistojen aarteita

Löysin blogin arkistoista julkaisemattoman luonnoksen, jonka aihe on juuri tällä hetkelläkin itselleni ajankohtainen. Onnekseni näitä ajatuksia on tullut kirjoitettua aikoinaan ylös sillä tänä aamuna tämä juttu tuli kuin tilauksesta eteeni ja sain myös tilaisuuden palata niiden jo emnestään tuttujen tunteiden pariin. Tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen elämässä on sattunut ja tapahtunut isoja asioita ja olen käynyt läpi suuren henkisen muutoksen ja kehitys jatkuu. En kirjoitushetkellä vielä tiennyt, että tulevaisuuden minä tulee palaamaan tämän kirjoituksen äärelle näitä ajatuksia hämmästellen..kuin olisin kirjoittanut nämä ajatukset juuri tätä hetkeä ounastellen. Kirjoitus on saanut alkunsa viime vuoden puolella. Olette varmasti kokeneet tilanteita, joissa olette alitajunnassanne tienneet tapahtumien kulun mutta juuri sillä hetkellä asian tiedostaminen on tuntunut liialta, joten pakenette tai käännätte katseen tietoisesti pois asiasta tai koitatte hiljentää sen hiljaisen mutta puhuttelevan äänen sydämessänne. Ihmisen mieli on voimakas työväline, se tarjoilee mahdollisuuksia ja on paras ystävä mutta samaan aikaan haastaa ja voi jopa kiusata.

Joskus mieli tarvitsee enemmän aikaa hyväksyäkseen sen minkä sydän jo tietää. 

Sydämen ääni on voimakas ja mitä enemmän olen avannut itseäni ja ottanut rohkeita askeleita kohti läsnäoloa, olen alkanut kuulla äänen voimakkaammin. Minulle se tarkoittaa käytännössä sitä, että hiljentyessäni ja pysähtyessäni paikalleni, saan itseni rauhoittumaan ja kierrosten tasaantuessa olen siinä itseni kanssa. Nämä tilanteet voivat usein kuulostaa kovinkin korkealentoisilta mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan mie vain rauhoitun, hengittelen ja koitan sulkea itseni omaan kuplaan hetkeksi. Kun esimerkiksi ulkopuolelta sykkivä hektisyys tai stressitekijät koittavat nakertaa kaaosta aiheuttaen, ensimmäiseksi minun on päästävä itseni kanssa tilaan, jossa on mahdollista rauhoittua. Rauhoittumisen jälkeen on mahdollisuus kuulla ajatukset selkeämmin, usein kyse on siitä että haluammeko kuulla ne ja haluammeko hyväksyä ne.

Mie olen monesti löytänyt itseni sellaisesta tilanteesta, jossa olen tuntenut että mitä minun pitää tehdä/sanoa tai mitä tulee tapahtumaan mutta jostain syystä olen jäänyt tilanteessa jumiin. Minulla on esimerkiksi voinut olla todella vahva tunne kuinka jonkin asian suhteen tulee käymään mutta silti leikin hiljaa mielessäni etten tiedä lopputulemaa. Siinä hetken koittaessa mietin, että miksi yritin huijata itseäni sillä se tuntuu oman itsensä vähättelyltä. Tämä on sellaista tanssia hyväksymisen ja sopeutumisen sekä tiedostamattomuuden kesken. Ajatusten ja tunteiden hyväksyminen auttaa meitä tunnetilojen käsittelyissä ja opettelemalla sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja tunteisiin, kannustamme itseämme myös hyväksymään. Mieli voi myös tietoisesti tai tiedostamatta sulkea ajatuksia ja tunteita tilanteen ulkopuolelle ja se voi toimia eräänlaisena puolustautumisena.

Omalla kohdallani olen tiedostanut tämän tapahtuvan usein. Leikin mielessäni ettei minun tarvitsisi myöntä jotain asiaa ääneen. Todellisuudessa olen jo sen ajatuksen tiedostanutkin mutta siltikin siihen littyy jokin myöntämisen leima. Nämä mielen asiat, henkinen hyvinvointi ja itsensä kehittäminen eri tilanteissa tässä elämässä ovat sydäntäni lähellä ja mie kirjoittelenkin näistä aiheista usein. Omasta elämästä saa kirjoitusten aiheita ja vuorovaikutuksellisuus ihmisten kanssa tuo erilaisia näkökulmia aiheisiin, se on rikkautta! Minun on usein pitänyt kuulla sanottavan saman asia useaan otteeseen ennen kuin olen antanut itseni hyväksyä sen hetkisen tilanteen ja tällaistä vahvistusta hakemalla olen saanut apua, jotta olen oppinut hyväksymään asioita. Tämän kaiken perimmäimen tarkoitus on, että saan itselleni levollisen olon kun annan itseni hyväksyä tilanteen vaikka usein tunteet koittavat jäävät vellomaan ”toisaalta ja toisaalta” ajatuksiin. Mie olen lukuisia kertoja saanut todeta, että olen itse tarrannut siinä hetkessä kiinni niihin ajatuksiin ja antanut mieleni hämmentää, lisäten esimerkiksi epävarmuutta. Näissäkin hetkissä se ego koittaa päästä leikiskelemään mielellä ja ohjaamaan kokonaisuutta. Mie olen tunteella eläjä ja usein tunteet ohjaavat päätöksentekoa mutta viime aikoina järkiperusteet ovat nostaneet päätään ja olen itsekin ollut hämmästynyt huomatessani tämän itsestäni. Koen voimakkaat tunteet omakseni mutta olen huomannut eron omassa suhtautumisessa esimerkiksi vastoinkäymisiin ja ylipäätänsä tapahtuviin asioihin ja mieli; asenne ja suhtautuminen on ollut tässä merkittävin työväline.

Tietoinen läsnäolo auttaa sopeutumaan tunteisiin  ja hyväksymään asioita

Tietoisuus eli ”mindfullness” sai minussa ihan aluksi aikaan sekä kiinnostuksen heräämisen mutta muistan myös miettineeni hieman skeptisesti , että onkohan tämäkin vain joku tämän päivän ohimenevä ”muotijuttu”. Kuullessani tästä ensimmäisen kerran ajatuksissani kävi samanlainen ennakko-oletus kuin meditaation kohdallakin ja jotenkin ajattelin mindfullnessin olevan monimutkaista ja ”liikaa” minulle. Tämä oli vain mielen luomaa ajattelua ja puolustautumista sillä avattua silmiäni ja ja havahduttuani siihen millainen voima meissä ihmisissä ja meidän mielessämme piilee, olen ollut pitkällä muutoksen tiellä ja tietoisen läsnäolon harjoittelusta on tullut osa arkea. Sillä hetkellä oma identiteettini oli vielä vahvasti hakusessa ja uskon, että minulle on käynyt tällainen luonnollinen kehitys elämäntapamuutokseni kautta ja henkisyyteni kehittyessä olen nykyään yleisesti ottaen avoimempi ja uteliaaksi ennakkoluuloisen sijaan. Omien tunteiden, arvojen ja asenteiden luo pysähtyminen ei ole aina minulta onnistunut luonnostaan, joten oppi on ollut kultaakin arvokkaampaa. Pysähtyminen on haastanut egon sillä olen halunnut pysähtyä, jotta olen saanut kokea läsnäolon pysähtymisen kautta. Se haastoi minut vanhan juoksijan tavalla, joka ensi alkuun tuntui pahimmalta mahdolliselta. Tutustuessani aiheeseen syvemmin, huomasin ohjanneeni ajatusmaailmaa ja toimintatapojani tiedostavampaan suuntaan ja havaitsin elämässäni palasia läsnäolemisen merkityksestä.

(Linkki alkuperäiseen kuvaan.)

Hidasta elämää-sivustolla kuvattiin mindfullnesia, tietoista läsnäoloa siten että läsnäolon voimalla voidaan havainnoida tilanteiden ja ympäristön hienovaraiset ilmiöt ja olemalla tilanteiden tasalla ja pystytään myös ennakoimaan tilanteita herkemmin aistien ollessa avoimia ja mielemme ollessa hereillä. Tarkkaavaisuuden ja ns. hereillä olon sanotaan myös auttavan ihmistä kokonaisuudessaan parempaan ja herkempään reagoimiseen esimerkiksi tunteita, kehoa ja henkisyyttä kohtaan.

Merkittävin ero on juuri reagoimisen herkkyydessä, ympäristön ja ihmisten havainnoimisessa ja siinä kuinka omien ajatusten äärelle pystyy pysähtymään ilman, että on sellainen tunne kuin ajatukset törmäisivät yhteen aiheuttaen ketjukolarin. Mieleen ei pääse kasaantumaan ajatusten tulvaa, ainakaan samanlaisessa merkityksessä kuin ennen kun asiat ja tuntemukset kohdataan sitä mukaan kun ne tulevat kohdalle. Tiedän kokemuksesta sen, ettei ole aina mahdollista kohdata juuri kyseisellä hetkellä niitä tunteita voimakkaimmillaan, olosuhteet eivät yksinkertaisesti aina mahdollista sitä. Väkisinkin tulee eteen tilanteita, jolloin meidän on esimerkiksi töiden tai lasten vuoksi siirrettävä tunteemme sivuun ja keskityttävä käsillä olevaan asiaan ja tämä tekee tunteiden käsittelystä pidemmän prosessin. Mie pyrin näissä tilanteissa kirjoittamaan muutaman päällimmäisen tuntemuksen ylös sitä hetkeä varten kun palaan käsittelemään asiaa ja se on auttanut minua sillä tunnistamalla tunnetiloja pääsen samaistumaan itseeni ja omiin tuntemuksiini juuri sillä kyseisellä hetkellä. Mie laimeamman jälkeen päin helposti omia tuntemuksiani ja vähättelen sitä kuinka voimakkaasti olen kokenut asian ja tämä on tuonut oman haasteensa asioiden käsittelyyn.

Usein me ajatellaan asiat liian monimutkaisesti tai meille on muodostunut jollaintapaa vääristynyt ennakkokäsitys asiasta ja voimmekin löytää omaan arkeen apuja sellaisten asioiden parista, joita emme millään ole kokeneet oletuksena itsellemme sopivaksi. Vastaavasti voimme todeta kokeilun jälkeen olleemme oikeassa sillä yksilöinä meillä on oma arvo-ja uskomusten maailma eikä samat metodit sovi kaikille. Avoin asenne voi tarjota aivan uudenlaisia onnistumisen mahdollisuuksia ja siihen miekin kannustan!

Mie olen tunteella eläjä ja usein se aiheuttaakin nopeita päätöksiä järjen istuskellessa siinä sivustaseuraajana. On kuitenkin ihana tunne heittäytyä tunteiden vietäväksi ja sukeltaa sinne omien tunnetilojen syvyyksiin.

Aurinkoista kesäpäivää! 

Meditaatio ja jooga: Kun löydät tyhjyyden keskeltä mahdollisuuksia

Kesä on täällä!

Ja mie olen tehnyt ensimmäiset meditaatioharjoitukset omalla takapihalla. Vuosia sitten operoitu ranne on alkanut oireilla ja tämän miltei jatkuvan hermosäryn keskellä omien restoratiivisten joogaharjoitusten ja meditaation merkitys on kohdallani kasvanut. Kirjoittaminen juuri nyt on hitaamman puoleista sillä kirjoitan vain vasemmalla kädellä mutta silloin kun se ajatus lähtee virtaamaan niin blogin äärelle on päästävä. Mie olen todella iloinen säännöllisyydestä, jonka olen löytänyt joogaharjoituksistani sillä olen jo nyt suhtautunut tilanteeseen eri tavoin mitä olisin tehnyt esimerkiksi vuosi sitten. Olen oppinut hyväksymään ja sopeutumaan. Olen päästänyt ilmaan kaikki tunteet pettymyksestä ja turhautumisesta aina kyynelten muodossa asti ja olen tehnyt tilaa siten uusille näkökulmille. Tämä on minulle hyväksi, ikäänkuin puhdistun ja saan rauhan tunteen sisälleni. Tämä rauhan tunne, jota vaalin itsessäni ei ole minulle kovin vanha ystävä vaan me ollaan viimeisen vuoden aikana koettu niin valtavasti, että se on saanut sen oman paikkansa sydämestäni. Mie annoin rauhalle tilaa luopumalla sisäisestä juoksijastani ja koen tämän olevan yksi merkittävä tekijä sen takana, että viihdyn nykyisin yksin, paikallani ja jopa pakenen sine omaan jooga-ja mediaatiokuplaan tätä todellisuutta aika ajoin. Pakeneminen ei kohdallani tarkoita sitä että pakenisin elämääni vaan haen sillä tilaa ja energiaa itselleni. Levottomuuden vallatessa mielen mie pysähdyn paikalleni, suljen silmäni ja annan hengityksen ohjata minua kohti sitä kuplaani ja se on vapauttavaa koska kupla voi olla tyhjä ja saan luoda siitä sellaisen mikä sillä hetkellä tekee minulle hyvää ja mitä tarvitsen. Usein löydän myös uusia ja odottamattomiakin asioita ja ajatuksia kuplastani.

Mie olen vuosikausia olettanut ettei minusta ole meditoimaan, ”ettei se ole minun juttu” enkä ole kokenut sitä omakseni, joten jonkinlainen muutos minussa on tapahtunut. Minulla on ollut meditoimisesta aivan vääränlainen kuva ja olen ajatellut sen liian monimutkaisesti. Pelkistämällä ja yksinkertaistamalla meditaatioharjoituksia, olen löytänyt itselleni sopivan tavan, jonka koen omakseni. Suosittelen tutustumaan erilaisiin jooga- ja meditaatioharjoituksiin sillä kirjo on laaja ja monipuolinen tarjonta mahdollistaa sen, että siekin voit löytää oman joogatyylisi. Tämä oli tällainen lyhyehkö ajatusten virta omien meditaatioharjoitusten parista. Minkälaisia tuntemuksia meditaatio sinussa herättää? Onko sinulla jotain lempiharjoituksia, joita haluaisit jakaa muiden kanssa?

Yogobe-sivusto halusi muistaa teitä lukijoita ja te pääsette tutustumaan ilmaiseksi Yogoben monipuoliseen tuntikattaukseen 30pvn ajan! Kerron lisää sivustosta edellisessä kirjoituksessani. 

Yogobe-sivustolla on monipuolinen kattaus erilaisia joogatunteja, ohjattuja hengitysharjotuksiin ja paljon paljon muuta! Mie tykkään tehdä aamuisin lyhyehköjä, lempeitä ja juurikin herättelevä harjoituksia ja Yogoben valikoimista löytyy myös esimerkiksi 20min – 30min ohjattuja tunteja mitkä ovat olleet omiin aamuihin juurikin sopivia. Kaikenkaikkiaan tuntivalikoimassa on kestoltaan 5min – 90min tunteja. Tässä onkin hyvä kohta vielä palata siihen kun aamuisin ajatukset koittavat vetää sinua sinne peiton alle: harjoituksia löytyy aina 5min tuntiin asti! Voit hakea erilaisten hakuvaihtoehtojen kautta haluamasi tunnin ja voit valita myös haluamasi ohjauskielen, sinun ei tarvitse muuta kuin rekisteröityä sivustolle ja pääset omien tunnusten kautta rakentamaan itsellesi sopivaa kotijoogaviikkoa. Ja hei,  vinkkinä miehille, että täältä löytyy myös äijäjoogaa! How cool is this?! Yogobe mahdollistaa joogaamisen paikasta riippumatta ja mien odotankin jo, että pääsen kesälomalla mökin rauhaan ja saan pitää omat joogaharjoitukseni mukana myös lomalla.

Saat koodilla MARMELAADI (ei ole väliä kirjoittaako isolla vai pienellä) Yogobe-sivustolle 30 päivän ilmaisen kokeilun tunnusten luomisen yhteydessä. Käytännössä tämä on simppeliä; luomalla tunnukset pääset kirjautumaan sivustolle ja syöttämällä annetun koodin aktivoit itsellesi kuukauden tutusmisjakson.

Pääset rekisteröitymään sivustolle tästä.

Nautinnollisia joogahetkiä  Marru

 

 

 

Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?

Hetki ajatuksistani

Mie olen ihastunut Hidasta elämää-sivuston hyvinvointiverkkomediaan ja aktiiviseen blogiyhteisöön, siihen ajatukseen ja asenteeseen mitä sivustolta välittyy: muun muassa hitaamman elämän asenne ja muistutukset tärkeistä perusarjen tukipilareista kuten lempeydestä ja kohtuudesta itseään kohtaan elämässä. Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen vaan me ihmiset tarvitsemme herättelyitä ja pysähtymisiä perusasioiden äärelle vauhtisokeuden napatessaan matkaansa. Viime vuosina tehokkuus ja kaikenlainen tekemisen kautta oman arvon osoittaminen sekä todistaminen ympäristölleen on ohjannut ihmisten elämää niin arjessa, harrastuksissa, opiskelu- kuin työelämässäkin mutta jokin tässä ilmiössä on muuttunut. Asioista puhutaan enemmän ääneen ja niitä tuoda julki, niin sanottuja tabuja nostellaan pöydille ja voidaan huomata niiden olevan nykyään arkipäiväisempiä ja yhdessä havahdutaan siihen kuinka moni onkaan taistellut samojen kiputilojen ja pelkojen kanssa sen sijaan, että jäisimme yksin voimaan pahoin tilanteissa. Mie saan samanlaista hyvää fiilistä niin lukemisesta, kirjoittamisesta kuin joogasta sillä inspiroidun muiden teksteistä ja jollain tapaa puhdistun kirjoittaessani ja joogatessani sillä sekä teksteihin että joogaharjoituksiin jää omia tunteitani ja ajatuksiani. Ne myös voivat viedä minua ajatuksissani uusien tai vanhojen aiheiden pariin. Se on kaunista. Aiheen ollessa oikein henkilökohtainen kuten kirjoittaessani omista häpeän tunteistani ja niiden takana piilevistä syistä olen kirjoittamisen jälkeen fyysisesti uupunut, aivan kuin olisin tehnyt raskaan treenin.  Kun eniten hävettää kaikki – oman häpeän äärellä  jutun suosio yllätti minut ja siitä tuli toistaiseksi luetuin juttu.

Koen itse usein asioiden, ajatusten, tunteiden ja oman itsen kohtaamisen olevan yhtä vauhdikasta kuin istuisin vuoristoradan kyydissä ja tämä on varsin kuluttavaa vaikkakin voi kätkeä matkallensa myös niitä vapauttavia hetkiä, pilkahduksia tarvittavasta toivosta. Jonkin asian äärellä saatan käydä vain pikaisen mutkan mutta vetäydyn ajatuksissani nopeasti takaisin koska asian kohtaaminen voi tuntua liian voimakkaalta ja pelottavalta. Mie uskon siihen, että asiat nousee luonnollista vauhtia meidän eteen käsiteltäviksi ja se on sellaista ajatusten ja egon ”leikkiä” vaikka se leikki ei tässä kohtaa välttämättä esiinny kovin positiivisessa valossa ainakaan aluksi. Mie olen kirjoittanut tänne paljonki ajatuksiani egosta ja omasta muutosprosessistani ja yksi suosituimpia kirjoituksiani aiheesta on ollut kolmisen kuukautta sitten julkaisemani kirjoitus Egolleni. Tämän ajatusten prosessin edetessä ja ajatusten siirtyessä näppäimistön kautta tekstiksi olo kevenee ja tunnen kuinka saan etäisyyttä asiaan ja tilan tuntua ajatuksiini. Kirjoittaessani positiivisista aiheista ja ajatuksista joiden takana ei ole mörköjä tunnen kuinka hyvänolon tunne kasvaa entisestään, lisäten itsevarmuutta. Se ajatusten flown mukana kulkeminen on muuten parasta, tunnen välillä perhosten lentelevän vatsani pohjassa tai kipinöiden kimpoilevan näppäimistöltä kun naputtelen tekstiä omassa kuplassani.

Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?

Tämä kysymys sai minut pysähtymään. ”Mikä tai kuka olen kaikkien roolieni alla?” Ensireaktioni oli hieman hämmentynyt ja jopa puolusteleva ja mieleeni nousi ajatus ”miten niin kaikkien roolien alla?” Miehän olen kaikkien muiden tavoin oma itseni.  Summasin nopeasti yhteen, että ihminen käyttäytyy oman persoonan, oman identiteetin ja egon ohjaamana ja käyttäytymiseen usein vaikuttaa esimerkiksi ulkopuoliset tekijät ja odotukset. Mielessä heräsi kysymyksiä kuten milloin olen oma itseni, kuka se on? Onko minulla erilaisia rooleja? Meillä voi olla päivän aikana useampikin rooli, joka vaihtelee esimerkiksi ympäristön mukaan ja kuten se ”työ”minä voi erota merkittävästi ”vapaa-ajan”minästä, johtavassa asemassa työskentelevän henkilön ja kotoa löytyvän henkilö olemus vaihtelee. Tunnen myös esimerkiksi yrittäjiä joiden läsnäolo ja oleminen ei muutu ympäristön mukaan niin näkyvästi mutta ajan tässä nyt takaa ajatusta erilaisista rooleista, joita meillä voi olla esimerkiksi suojataksemme itseämme ja syitä näiden roolien takana voi olla monia. Arkipäiväisessä elämässä ihminen voi olla samaan aikaan esimierkiksi äiti tai isä, työssäkäyvä ja opiskelija. Olen kuullut usein todettavan kuinka kotona saa olla vapaasti oma itsensä, poissa muiden katseilta ja arvioilta. Me voidaan miettiä oman käytöksen takana muiden odotuksia meistä ja me voidaan itseasiassa luoda itse niitä muiden olettamuksia lisäten omaa epävarmuutta. Miltä kuulostaa ajatus siitä, että elämä kuluisi oravanpyörässä, jossa joka aamu asetetaan jokin naamio kasvoille tai hypätään johonkin rooliin päiväksi ja voidaan huokaista vasta kotona? Henkilökohtaisesti en haluaisi löytää itseäni sellaisesta tilanteesta enää ja siksi se oman minän rakentuminen on ollut tärkeää sillä koen, että pystyn olemaan läsnä ympäristöstä riippumatta paremmin kuin aiemmin ja kun minuus rakentuu vankalle pohjalle, se ei keiku vastatuulessa aivan niin holtittomasti.

Mie lähestyin tätä kysymystä omalla kohdallani siltä pohjalta, että minkälainen haluan olla ja minkälainen olen. Mie olen rohkea mutta säikähdän usein ajatuksissani jotain pientä asiaa. Olen voimakkaasti tunteella eläjä, jonka on pitänyt opetella pysähtymään päätösten edessä. Haluan kannustaa ja nykyisin kannustankin itseäni positiivisen kautta yksinkertaisesti siitä syystä, että koen saavani siitä itselleni paremmat fiilikset. Olen vuosikausia seissyt joko napit vastakkain tai aivan eri sivulla itseni kanssa ja havahduttuani siihen hyvän olon tunteeseen, jonka koin parisen vuotta sitten tehdessäni itselleni hyvä valintoja, halusin lisää sitä. Olen oppinut kääntämään negatiivisia asioita positiivisiksi ja yritän miettiä sen kautta tapahtumia elämässäni, se ei tarkoita mitään auvoista arkea mutta tämä asenne sopii minulle eräänlaiseksi työvälineeksi. Saan innostusta muiden onnistumisista enkä koe niiden olevan itseltäni pois, päinvastoin. Muiden onnistumiset kannustaa itseänikin yrittämään ja antaa tsemppiä, pitää oppia hyväksymään se oma tahti oppimisessa ja kehittymisessä, sen sijaan että vertailee muihin. Mie innostun helposti ja olen vuosikausia löytänyt itseni ahmimasta erilaisia projekteja, tässä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Hyvistä puolista sen verran, että olen oppinut löysäämään omaa aikatauluani ilman huonoa omaatuntoa tarpeen mukaan ja se levon merkityksen sisäistäminen on ollut minulle tärkeää. Olen itsevarmempi kuin silloin joskus päälle parikymppisenä mutta tunnistan itsessäni edelleen sen epävarmuuden kasvattajan, joka koittaa haastaa minua erilaisissa tilanteissa. Olen kokenut todella myrskyisiä hetkiä, joiden olemassaoloa en ole osannut ymmärtää sillä hetkellä mutta olen oppinut luottamaan elämään sen verran, että hyviäkin asioita tulee vastaan…sanotaan, että ainoa pysyvä asia elämässä on muutos. Tämä jäi mieleeni ensimmäisen kerran kuultuani ja olen pyöritellyt tätäkin aihetta mielessäni moneltakin kannalta. Kehityksen sanotaan loppuvan liikkeen loppuessa mutta just nyt tällä hetkellä en halua elää jatkuvan muutoksen keskellä itseni kanssa vaan haluan pysähtyä hetkeksi paikalleni ja katsoa mitä tapahtuu.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa upeasta tutustumismahdollisuudesta sillä Yogobe-sivusto halusi muistaa teitä lukijoita ja te pääsette tutustumaan ilmaiseksi Yogoben monipuoliseen tuntikattaukseen 30pvn ajan! Kerron lisää sivustosta edellisessä kirjoituksessani. 

Saat koodilla MARMELAADI (ei ole väliä kirjoittaako isolla vai pienellä) Yogobe-sivustolle 30 päivän ilmaisen kokeilun tunnusten luomisen yhteydessä. Käytännössä tämä on simppeliä; luomalla tunnukset pääset kirjautumaan sivustolle ja syöttämällä annetun koodin aktivoit itsellesi kuukauden tutusmisjakson.

Pääset rekisteröitymään sivustolle tästä.

Rentouttavia joogahetkiä ❤