Lajiesittelyssä roller derby ja paikallinen Roll-On Derby joukkue

Roller derby – vauhtia ja strategiaa

Mie kävin vappuna rakkaan ystäväni Marjon kanssa katsomassa paikallisen roller derby-joukkueen harjoituksia Keltakankaan liikuntahallilla ja täytyy sanoa, että meno ja meininki näytti varsin mukaansatempaavalta! Marjon kanssa mie olen löytänyt itseni vuosien varrella jos jonkinmoisista tapahtumista ja tilanteista – yleensä yllätyksille jää varaa kun me ollaan yhdessä ja se on ihanaa! Sain tosiaan kutsun harjoituksiin, jotta näkisin mistä lajissa on kyse ja saisin lajiin ensikosketuksen. Minun on pitänyt jo viime syksystä asti käydä katsomassa harjoituksia, nyt viimein pääsin seuraamaan niitä ja avaamaan teille lukijoille blogissa tätä lajia.

Lappi edustettuna: Roll-On Derby

Kyseessä on vauhdikas rullaluistimien päällä käytävä kontaktilaji, jossa joukkueet kilpailevat tosiaan vastaan. Kyseessä on naispainotteinen laji, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuksia sukupuolesta riippumatta; miesten ja naisten joukkueille on olemassa omat kattojärjestöt. (Naisten kattojärjestö on WFTDA ja miesten MRDA.) Lajin juuret löytyvät Yhdysvalloista, jossa tämä joukkueurheilulaji syntyi aikoinaan 1920-luvulla ja Suomeen laji on rantautunut vuonna 2009. Ensimmäinen suomalainen lajin joukkue on helsinkiläinen Helsinki Roller Derby.

Mie pääsin tosiaan vappuna seuraamaan ensimmäisen kerran livenä treenejä pelinkulku tempaisi mukaansa sillä oli mielenkiintoista seurailla pelaajia ja kuunnella pelin ja harjoitusten strategista suunnittelua. Halusin tutustua tarkemmin pelin kullkuun ja lajin termistöön, sillä aluksi kaikki kuulemani aina jammereista pakkaan asti kuulostivat minulle lähinnä heprealta. Mie löysinkin sopivasti Vaasankatu hyökkää!-blogin  Roller derbyn ABC:n, josta jaan teille lajin termistöä.

• Ottelu eli bout kestää 2×30 minuuttia. Pelaajat asettuvat lähtöasetelmiin ja peli voi alkaa
• Jami: ottelu koostuu maksimissaan kahden minuutin mittaisista jameista, jonka aikana joukkueet koittavat saada tehtyä pisteitä
• Pakka: pelimuodostelma, joka on oltava määriteltävissä koko pelin ajan. Pakka muodostuu siihen kohti rataa, missä eniten blokkereita molemmista joukkueista luistelee maksimissaan kolmen metrin etäisyydellä toisistaan
• Pelaajat: roller derby-joukkueessa on 14 pelaajaa
• Jammeri: pisteiden tekijä
• Lead jammer: johtava jammeri, joka saa halutessaan koska tahansa päättää jamin
• Blokkeri: puolustavat eli blokkaavat vartaloillaan estääkseen vastapuolen pisteidenteon
• Pivot, eli pelinrakentaja. Pivotista voi tulla uusi pisteidentekijä, jos jammeri luovuttaa tälle kypäränsuojuksensa
• Tuomari: pelissä on luistelemattomien toimitsijoiden lisäksi seitsemän tuomaria
• Pisteiden teko: radalla on kerrallaan molemmista joukkueista viisi pelaajaa, joista yksi on tähtihattuinen jammeri. Jammeri tekee pisteitä omalle joukkueelleen ohittamalla radalla vastapuolen neljä blokkeria, jotka vastaavasti puolustavat eli blokkaavat vartaloillaan estääkseen vastapuolen pisteidenteon.

(Alkuperäinen linkki )

Paikallinen derby-yhdistys sai alkunsa vuoden 2013 loppupuolella ja nykyisin yhdistykseen kuuluu 26 jäsentä. Rovaniemeläinen Roll-On Derby joukkue on tähän mennessä pelannut niin kotipelejä Rovaniemellä kuin käynyt pelireissuilla etelä-Suomessa ja Ruotsissa.

Pyysin Roll-On Derbyn naisia kertomaan muutamalla sanalla mikä on heidät koukuttanut tähän paikoittain hurjaltakin näyttävään joukkuelajiin.

Minna Patonen / Petonen, tuomari

 

Milloin aloitit roller derbyn?

Seurasin seuran perustamista ja ensimmäisiä treenejä lähietäisyydeltä. Itse aloitin kesäkuussa 2014.

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut?

Roller Derby on ehkä maailman ainoa urheilulaji, jossa jokainen vartalonmuoto on toivottu, haluttu ja tärkeä. Laji on antanut mulle itseluottamusta, muuttanut käsityksiäni ulkonäöstä ja auttanut hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. Lisäksi olen saanut valtavan suuren kansainvälisen ystäväpiirin.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Olen tuomari ja vastaan seurassamme tuomaritoiminnasta.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa?

Pyrin kehittämään itseäni lajin parissa koko ajan. Niin tuomarina kuin järjestötoimijana. Lajin tuoreus maassamme pitää huolen siitä, ettei pitkästymään pääse, sillä monet käytänteet vielä hakevat uomiaan. Lajin suosio kasvaa hurjaa vauhtia ja sitä haluan olla seuraamassa lähietäisyydeltä.

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa?

Tule juttelemaan ja kokeilemaan varusteita ja luistelua avoimiin kokeilukertoihin. Aika nopeasti sen jälkeen kyllä huomaa, haluaako lajiin perehtyä syvemmin.
Jos tuomari ja toimitsijapuoli on se houkuttele asia, mukaan pääsee milloin vain!

Piia Kenttälä / Kuivaliha, toimitsija

Milloin aloitit roller derbyn?

Olin mukana perustamassa seuraa, eli ihan alusta asti olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti ollut seuran toiminnassa.

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut? 

Roller derby merkitsee minulle paljon. Laji on antanut hurjasti uusia tuttavuuksia jopa ympäri maailman. Se antaa myös kivaa vastapainoa opiskelulle ja hektiselle kotielämälle.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Olen toimitsija. Olen kokeillut lähes kaikkia rooleja, tämä toimitseminen sopii tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni parhaiten. Se onkin yksi derbyn hienoimpia puolia, aina löytyy joku rooli ihan oman panoksen ja ajan mukaan.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa? 

Jatkan toimitsemista niin kauan kuin se pysyy mielenkiintoisena, ja tylsää se ei todellakaan ole! Minusta toimitsijoita arvostetaan derbyssä enemmän kuin mitä olen muissa lajeissa nähnyt. Haluan kehittyä ja kokeilla mahdollisimman montaa eri paikkaa, niitä kun on vaikka kuinka paljon. Ehkä joskus tulevaisuudessa voisin olla päätoimitsijanakin?

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa? 

Kokeile, et todellakaan voi hävitä mitään (paitsi entisen sosiaalisen elämän ja saada entistä laajemman sellaisen). Elämäntilanne ei myöskään ole este, meillä on edullista harrastaa, ja oman ajankäytön mukaan kaikille löytyy rooli.

 

Piia Nevala/ Power Girl

(Piia on kuvassa ylärivissä vasemmanpuoleisin)

Milloin aloitit roller derbyn?

Reilu 3 vuotta sitten huomasin facebookin feedissa mainoksen jossa mainostettiin roller derbyn kokeilu mahdollisuutta Rovaniemellä. Hetken googlailin ja laitoin samantien kyselyä aiheesta ja ilmoittauduin mukaan. Hetkeäkään en ole katunut ja rakastan elämää 8 rullan päällä!

Mitä roller derby merkitsee sinulle, entä mitä laji on antanut?

Lajin parista olen löytänyt itselleni uuden ”perheen” , ihan mahtavia tyyppejä ja treenamiseen uuden ilon. Roller derby on antanut minulle rutkasti lisää itseluottamusta, mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ympäri Suomen, kehonhallintani ja kuntoni on ihan toista luokkaa kuin ennen. Laji antaa myös mukavasti kontrastia perhe-elämälle ja sisarhentovalkoisen työlle; saa ihan luvan kanssa ryskätä tyyppien kanssa radalla ja laittaa oman kroppansa likoon.

Mikä on roolisi seurassa/joukkueessa?

Minulla on monta roolia niin seurassa kuin joukkueessakin. Toimin seuramme interleaque tyyppinä eli pidän yhteyttä muiden seurojen kanssa. Olen myös valmennustiimin jäsen, valmennustiimissä on minun lisäkseni 6 muuta pelaajaa ja yhdessä luotsaamme joukkoamme kehittymään niin yksilöinä kuin joukkueenakin. Olen joukkueemme kapteeni ja pelaan pelinrakentaja blokkerina.

Millaisena näet oman tulevaisuutesi lajin parissa?

Toivon voivani edelleen kehittyä pelaajana ja pystyä olemaan osa kilpailukykyistä tiimiä. Jatkan myös valmentamista. Pelaaja uran jälkeen penkkivalmentajan rooli voisi olla mielenkiintoinen eikä tuomarointi hommatkaan ole poissuljettu.

Mitä sanoisit henkilölle, joka istuu katsomossa ja miettii, pitäisikö aloittaa?

Ehottomasti mukaan vaan! Roller derbyä voi harrastaa rullilla tai ilman, tilaa on kaikenlaisille tyypeille. Ei ole mitään menetettävää, voit saada aivan uuden ulottuvuuden omaan elämääsi, eikä vapaa-ajan vietto ongelmia enää tämän lajin pariin hurahtamisen jälkeen ole.

Tunnelmia kentän laidalta

Mitään varsinaisia ennakkoluuloja tai  suurempaa tietoa lajista minulla ei ollut ennestään. Sen verran tiesin, että pelaajilla on käytössään hauskannäköiset rullaluistimet ja mielikuvissani lajiin kuuluu myös persoonallinen ja värikäs pukeutuminen. Pelaajilla on oma lajia varten keksitty nimi ja mie innostuin siitä ajatuksesta, että nimen ja sitä varten luodun identiteetin myötä he voivat lähteä rakentamaan peliroolia itselleen.

Päällimmäiseksi ajatuksiin jäi lajin vauhti, mukaansatempavuus ja se kuinka lajin parissa pääsee kehittämään niin nopeutta, strategiaa kuin yleisestikkin kestävyyskuntoa. Laji tarjoaa mahdollisuudet omien rajojen ylittämiseen ja onnistumisiin, positiivinen asenne ja yhteisöllisyys korostuivat joukkueen harjoituksissa. Roller derby on erittäin intensiivinen laji, jossa saman aikaisesti sekä puolustetaan että hyökätään. Laji kehittää keskittymistä ja pelisilmää ja kilpailuhenkisyys nostaa varmasti päätänsä kentällä mutta en sanoisi, että mistään vakavan asenteen lajista on kyse sillä itse näkemäni perusteella sanoisin derbyläisiä yhdistävän sellainen positivinen hulluus ja hauskapito. Lajista kiinnostuneille sanoisin kyseessä olevan matala kynnyksen laji eli ei muuta kuin mukaan vaan, jos ajatuksissa on herännyt kiinnostus roller derbyyn!  Mietiskelin harjoituksia seuratessani, että lajissa korostuvat pelin ja vastustajan lukeminen vauhdin keskellä sekä oman joukkueen tunteminen. Tilanteet etenevät nopeasti mutta oman joukkueen pelistrategiaa mukana kuljettaen ja vauhti onkin yksi seikka mikä minua derbyssä kiinnostaa. Pelaajat hiovat niin omaa teknistä osaamistaan kuin joukkueen yhteen pelaamisen taitoja ja harjoitustilanteita lähestytään huolellisesti vastustajan näkökulmasta. Oli todella mukavaa katsella pelaajien liikkumista luistimilla, liike stoppasi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja luistelu kävi niin kevyen näköisesti liukuen.

Lajia harrastavia ihmisiä tosiaan varmaan yhdistää juurikin sellainen positiivinen  hulluus ja kokeilunhaluisuus; derby tarjoaa mahdollisuuden heittäytyä mukaan joukkueen vauhtiin, osaksi yhteisöä, josta huokuu se yhdessä tekemisen meininki. Roll-On Derby järjestää Rovaniemellä kevään ja kesän mittaan kaikille avoimia ja ilmaisia kokeilukertoja, lisätietoa alla. Hox! Tulevana sunnuntaina 21.5.2017 järjestetään seuraava kokeilukerta.

• 21.5. klo 17.30-19.30, Keltakankaan liikuntahalli, Keltakangas 1
• 29.6. klo 20.30-22.30, Keltakankaan liikuntahalli, Keltakangas 1
• 25.7. klo 21-22, Rajan liikuntahalli, Etelärinne 14

Ilmoittautumislomake kokeilukertaan; https://goo.gl/forms/oxG8RzdGPbxf0XWB3

Ilmoittaudu syksyn aloittelijakurssille:
https://goo.gl/forms/tUyYzGOafBDcyF9h2

Open skaten järjestää Roll-On Derby: https://www.facebook.com/rollonderby/

Lisätietoa lajista löydät mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Roller_derby
ja täältä http://www.jyvaskylarollerderby.fi/roller-derby/
sekä tästä videosta https://www.youtube.com/watch?v=-Hw8I8hYTOo

(Lähde)

Aurinkoista tiistaipäivää!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Kaksi onnekasta voittivat rannekkeet This is the real sh’t- liikuntatapahtumaan Leville!!

ONNEKSI OLKOON ELINA JA HELI!

Onnetar suosi tällä kertaa Elina Niskajärveä ja Heli Karilaa! Onneksi olkoon, te voititte rannekkeet (Rannekkeen hinta 98€) Pohjoiskalotin inspiroivimpaan, liikuttavimpaan, suurimpaan, hauskimpaan ja aidoimpaan  This is the real sh’t-liikuntatapahtumaan  26-27.8.2017 Leville! Rannekkeellä pääsette osallistumaan tapahtuman treeneihin, workshoppeihin, bootcamppeihin ja luennoille. Mie otan teihin yhteyttä. Kiitos vielä teille kaikille osallistuneille ja Laura Peipolle sekä Levi Wellness Clubille blogiyhteistyöstä!

Elokuun lopun viikonloppu Levillä tarjoilee monipuolisen kattauksen treenejä, workshoppeja, bootcamppeja ja luentoja. Tunturissa kokoontuvat Suomen huiput liikunnan ja hyvinvoinnin maailmasta, joten tässä sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus myös inspiroitua ammattilaisten ohjauksessa! Viikonloppua varten tarvitset vain tapahtuman rannekkeen, jolla pääset osallistumaan vapaasti tapahtuman ohjelmaan ja sie voit tutustua tarkemmin tapahtuman ohjelmaan aikatauluineen täällä. Tapahtuman järjestää Levi Wellness Club ja tapahtuman järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

Erityisen innoissani mie olen näistä huikeista luennoista, joita on luvassa melkoinen kattaus!!

LUENNOITSIJAT

Pekka Hyysalo
Pippa Laukka
Hatsolo
Joosua Visuri
Mikko Paunonen
PT Peippo
Sampo Kaulanen
Jaakko Halmetoja
Lasse Seppänen
Reetta Vanhanen

Nähdään elokuussa tunturissa ja hei!! Tulevan kesän todellinen haaste on Arctic Challenge 2017– haasteottelu, joka on uskomaton ja ainutlaatuinen kokemus tunturissa! Viime kesän kokemus on antanut uskoa itseensä ja siihen, että todellakin ne suot on tehty ylitettäviksi ja se oma pölli kannettavaksi, se tunteiden ja olojen kirjo oli valtava ja valtavan antoisa. Yhteishenki on erityinen ja sen saimme kokea myös reitillä. Meillä on täällä Lapissa hienoja tapahtumia, joita järjestetään Meitä Varten – joko sie olet tarttunut uusiin haasteisiin, joita on tarjolla? Mie annan erittäin vahvan suosituksen osallistumiseen: itsensä haastaminen ja ennen kaikkea omien odotusten ylittäminen tällaisen haasteen merkeissä antaa lisää motivaatiota ja uskoa itseensä ja mikä parasta, tämä reitti taitetaan yhdessä oman parin tai joukkueen kanssa sillä haasteottelun ydin on #notmebutwe!!

❤ Marru

Kuinka puhut itsellesi?

Motivaatiota muutoksista

Uusi viikko on mukavaa aloittaa viikonlopun fiilistelyllä sillä se oli täynnä yllätyksiä! Minullle tuli mahdollisuus käydä treenaamassa yksinäni kotisalillani WellnessLoungella ja sen jälkeen lauantaina avokkini ilmoitti varanneen meille koiraystävällisestä hotellista saunallisen huoneen nuoruuden kotikaupungistani Torniosta. Kävin WellnessLoungella ja tuntui hyvältä olla yksin ja antaa musiikin rytmittää tekemistä ja liikettä. Välillä intouduin jammailemaan itsekseni ympäri salia ja energia virtasi voimakkaana. Edellisestä walltreenistä on kulunut mutta seinä tuntui toivottavan tervetulleeksi ja liikkeet alkoivat palautua yksi toisensa jälkeen mieleen. Mie taisin olla typerä virne kasvoilla treenin ajan, ainakin kuvien perusteella ja päättelin, että se kaiketi kuvastaa oloani hyvin koska olin kaivannut seinälle. Jotkin liikkeet tuntuivat vahvemmilta ja olin tyytyväinen selkäni liikkuvuuteen, se kun mahdollistaa niin uusien liikkeiden opettelun jatkamista kuin liikkeiden syventämistäkin, jolloin liike saa sykäyksittäin uusia lihaksia heräämään.

Viime viikkojen aikana olen esimerkiksi joogaharjoitusten aikana saanut onnistumisen fiiliksiä päästessäni lähemmäs uusia asanoita, tuntiessani niiden juurruttavan minua voimakkaammin tai tuntiessani kehoni sulautuvan asanaan luonnollisesti hengityksen ohjaamana. Liikkuvuuden ja voiman kehittämisestä on muodostunut kokonaisuus, joka motivoi minua huolehtimaan itsestäni ja kannustaa minua keskittymään arkipäiväisiin valintoihin.

Mie kävin alkuvuodesta isoja asioita läpi ja prosessoin omaa käytöstäni itseäni kohtaan. Mie olen taipuvainen siihen, että osoitan helposti ymmärrystä muiden asioihin ja kannustan lempeyteen ja kohtuuteen itseään kohtaan mutta tässä tapauksessa suutarin lapsella ei ole kenkiä ja olen ollut (usein liiankin) vaativa ja tiukka itseäni kohtaan. Olen kehittynyt tässä viimeisen parin vuoden aikana mutta välillä huomaan pakittaneeni ja puhuvani itselleni vanhan puhetapani mukaisesti. Halusin tästä asenteesta tosissaan eroon sillä olin huomannut sen kuormittavan minua niin henkisesti ja tämä energiasieppo oli turha. Vaati ponnistuksen katsoa vaihteeksi peiliin ja kohdata niitä omia sudenkuoppia, jotka olin alitajuisesti lykännyt mielen perukoille. En osaa määrittää, että väsyinkö silloin omiin yrityksiini hallita ja ohjailla tietoisesti ajatuksiani vai mikä minut sai ottamaan tämän asian työn alle mutta vuosikausia minua puhutellut ääni alkoi saada uusia sävyjä. Aluksi olinkin pitkään hämilläni siitä kuinka hyvältä se tuntui ja samaan aikaan häpesinkin jo sitä kuinka olin vuosikausia itseäni kohdellut, käskenyt, komentanut ja välillä tökkinytkin. Ihmisen mieli jaksaa yllättää sillä sen sijaan, että olisin siinä hämmennyksen keskellä kokenut iloisia fiiliksiä ottamistani askeleista, mieleni vaeltelikin jo niiden ajatusten parissa, jotka lisäsivät vain epävarmuuden tunnetta siinä tilanteessa. Ajatuksissani keskiöön nousivat hetkeksi häpeän ja jopa turhautumisen tunteet kunnes havahduin tilanteeseen ja tein siihen stopin. Jäin mietiskelemään tätä tilannetta ja tulin siihen lopputulokseen, että peiliin katsominen ja sen osoittamien kipupisteiden kohtaaminen sai minussa aikaan nämä tunnetilat.

Tässä ei tule valmiiksi vaan saan mietiskellä päivien aikana omaa käytöstäni ja sitä miksi teen sitä mitä teen eli mitkä ovat motivaatiotekijäni ja kuinka voisin kannustaa itseäni kohti sitä suuntaa, jonne minua jokin vetää puoleeni. Se jokin taitaa olla yksinkertaisesti tämä hyvinvoinnista huolehtimisen myötä kasvanut hyvä fiilis ja halu olla itselleni hyvä arkipäiväisissä asioissa. Haluan huolehtia siitä, että saan riittävästi unta, saan syödä terveellisesti ja tasapainoisesti ja saan etsiä sen oman tasapainoni omaan elämääni. Näiden perusasioiden vaikutukset ulottuvat ympärilleni ja haluankin jakaa samaa hyvää fiilistä myös meidän parisuhteeseen ja yhteiseen elämään. Olen oppinut valtavasti avokiltani meidän yhteisten vuosien aikana ja näiden asioiden läpikäymisen myötä olen olen myös saanut tuntea sen rakkauden ja tuen voiman. Toinen ihminen voi myös toimia sinun peilinäsi ja sitä kautta auttaa sinua, jotta et tuntisi olevasi yksin asioiden kanssa. Usein me sokeudumme ja kuuroudumme omalle käytöksellemme, haluamme vain eteenpäin koska usein meillä on kiire tai itseasetettu aikataulu, jonka matkassa kuljemme. Hän on kannustanut minua lempeyteen itseäni kohtaan ja kyseenalaistanut rohkeasti toimintatapojani ja eritoten sitä tekemisen määrää. Erään jutustelumme lomassa hän kommentoi rakastaneensa minua jo kauan ennenkuin aloin itse rakastamaan itseäni..ja vaikka itselläni naurunpurskahdus siinä pääsikin – samaan aikaan tämä kommentti osui ja upposi. Sillä se on totta. Näiden seitsemän vuoden aikana mitä me ollaan yhteistä matkaa kuljetty ja jaettu elämä kaikkine asioineen ja tapahtumineen, minusta on kuoriutunut kerros kerrokselta enemmän se ihminen ja nainen, jota olen jossain tuolla alitajunnassa etsinytkin. Kesti saavuttaa 33-vuotiaan ikä kunnes löysin sen naisen ja mikä matka tämä onkaan ollut! En ole edes tiennyt, että mihin kaikkeen pystyn halutessani ja lähtökohtaisesti väheksyin osaamistani ja itseäni. Oman identiteetin löytyminen ja vahvistuminen on tuonut lisää varmuutta niin itseään kuin elämääkin kohtaan ja tätä haluan levittää ympärilleni koska olen siitä niin onnellinen.

Herkkiä hetkiä lukijoille itsetutkiskelun merkeissä, on ollut todella ihanaa vastaanottaa somessa yksityisviestejä ja jatkaa teidän kanssa keskusteluja ❤

Marru Marmelaadi myös Instagramissa.

Kuulumisia joogamatolta

Joogan sydämessä

Aurinkoa ja valoa just sinun torstaihin! Terveiset täältä joogamatolta, tämä vaan on niin mun paikkani. Viime aikoina blogi on täyttynyt treenin täyteisistä kirjoituksista kun joukkueemme valmistautui Levillä järjestettävään maaliskuiseen Arctic Challengeen ja nyt kun kisat on käyty, on aika uusille jutuille. Joogasta on tullut ihana rutiininomainen osa omaa päivääni ja niin vaikeaa kun se aamuvarhaisella herääminen onkin, se palkitsee! Tahmeasta heräämisestä pääsee matolle herättelemään lempeästi kehoa ja mieltä ja omalla kohdallani aamun ensimmäiset aurinkotervehdykset saavat energiat liikkeelle ja se tuntuu sellaisena lämpöisenä aaltona, joka sykäyksin antaa uutta energiaa saadessani jättää menneisiin hetkiin ne asiat, jotka sinne kuuluvat. Mie tunnen säkenöinnin joka kulkee koko kropan läpi ikäänkuin kuiskaten soluille, että huomenta on aika herätä. Alaspäin katsova koira on erityisesti sellainen voimallinen asana itselleni ja yksi ehdottomia lemppareitani. Tässä asanassa mie olen käynyt läpi suuria tunteita ja herännyt ikäänkuin itseni keskeltä ja se oli mieletön tunne! Alaspäin katsovassa koirassa ja kolmijalkaisessa koirassa mie saan todella hyvän tilan tunnun alaselkään ja koko takaketjuun ja aamuharjoitusten jälkeen on miellyttävämpää istua työskentelemään koneen ääreen kun alaselkä hengittää ja joustaa.

Nämä asanat kuuluvatkin jokaiseen harjoitukseeni sillä mie teen niitä asanoita, mitkä syystä tai toisesta tuntuvat hyvältä ja tarpeellisista juuri sillä kyseisellä hetkellä. Näiden asanoiden myötä myös liikkuvuuden on parantunut ja sen myötä selän tuntemukset ovat parantuneet huomattavasti. En enää muista edes, että milloin minulla olisi ollut niin kipeä selkä, etten olisi saanut esimerkiksi kenkiä jalkaan ja tämä kipuilu on ollut vuosia sitten minulla ihan normaalia. Aika hurjaa, että ihminen oppii tosiaan elämään kroonisen kivun kanssa ja kivusta tulee epätoivottu vieras, joka muuttaa kehoosi asumaan.

Mie käyn WellnessLoungella Seija Koskelan ohjauksessa sekä flow- että yinjoogatunneilla. Loungen joogavalikoima on monipuolinen; flown ja yinjoogan lisäksi tuntivalikoimista löytyy myös Iidan ohjaamat Hatha,- ja Hatha Flow tunnit sekä Helin ohjaamat kundaliinijoogatunnit. Ylläolevista kuvista näkee oman liikkuvuuteni kehityksen vuodesta 2015 vuoteen 2016, tämä motivoi! Aloittaessani ohjatuilla tunneilla käymisen, koukistin polveni alaspäin katsovassa koirassa, jotta selän asento säilyisi ja nykyisin saan ojennettua polveni suoraksi ilman, että selän asento kärsii.

Joogan monipuolisuus vie joogin mennessään sillä monista asanoista on olemassa useita variaatioita ja itseään pääsee haastamaan niin tasapainon, kestävyyden kuin voimankin parissa. Se perinteinen hieman kärjistettykin mielikuva joogeista istumassa lootusasennoissa ja hengittelemässä on saanut uusia näkökulmia omaksuttuani tämän elämäntavan ja toisille se on juuri se joogan ydin. Se on kaunista sillä jooga on ääretöntä vapautta ja parhaimmillaan olen saavuttanut asanassa miltei olemattoman olon enkä ole tuntenut hengityksessäni alkua tai loppua. Olen ollut yhtä sen hetken kanssa ja kehoni sulanut painottomana asanaan, tällöin olen tunnistanut usein harjoituksen aikana hymyn nousevan huulilleni.

Find Your Wild: yin and yang joogaworkshop WellnessLoungella

Viime lauantaina WellnessLoungella mie, äippä ja liuta muita naisia pääsimme osallistumaan etelä-Suomesta vierailulle tulleen Anna-Mari Pentikäisen johdolla Find Your Wild: yin and yang joogaworkshoppiin. Menimme yhdessä äipän kanssa katsastamaan että mistä tässä ’naiset & jooga’-aiheisessa workshopissa oli kyse. Puolentoista tunnin mittainen matka flowjoogan harjoitusten parissa tehtiin rauhallisen ja keskittyneen tunnelman ympäröimänä. Me aloitimme joogamatkan omaan kehoon; siellä oli mahdollisuuksia avata oma sydän sen sisäiselle vahvuudelle ja avata itsensä rohkeudelle kuunnella omaa sydäntä. Usein me emme halua kuulla tai katsoa sitä totuutta silmiin ja se on ymmärrettävää vaikka tiedämme sen, että todellisuuden välttely ei voi jatkua loputtomiin. Joogaharjoitukset ovat antaneet vastauksia, tunteita ja mielikuvia ja mie haluan katsoa, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan harjoitusten parissa. Tähän mennessä en ole keksinyt vielä yhtään syytä miksi en kuljettaisi tätä elämäntavaksi muodostunutta kokonaisuutta mukananani. Mie rakastan joogassa uteliaisuutta ja uusia tuntemuksia, joita harjoitukset antaa ja tunnistan uteliaisuuteni ja rohkeuteni kasvavan omien harjoitusteni myötä.

Aloitimme maadoittavalla harjoituksella selinmakuulta, josta harjoitus eteni kohti oman hengityksen tahdissa etenevää flowjoogaa ja passiivista ja rentouttavaa yin joogaa. Harjoitusten päätteeksi hengähdettiin maadoittavissa asennoissa loppurentoutuksen eli savasanan merkeissä. Anna-Mari toi mukanaan itselleni uusia liikkeitä ja oli mukavaa joogata porukalla lämminhenkisessä salissa. Liikkeistä toiseen edettiin mukavassa flowssa ja hyvin nopeasti ensimmäisten dynaamiseen liikkeiden aikana tunsin kuinka lämpö virtasi kehooni.  Alaspäin katsova koira tuntui jälleen hyvältä ja tunsin kuinka jalkoihin virtasi energiaa, jalkani olivat hereillä. Puolisentoista tuntia vierähti nopeasti ja toi ihanasti uutta energiaa ainakin omaan päivääni. Tässä osallistujaporukassa oli todella miellyttävää olla mukana koska osallistujat luovat tunnelman tilaan yhdessä ohjaajan kanssa ja tunnelma oli hyvä, helposti lähestyttävä ja keskittynyt, välillä kuului pieniä naurahduksia tai ähinää kun tultiin kopsahdellen matolle. Tällä kertaa omat ajatukseni kiertelivät oman jaksamiseni ympärillä mutta se ei tehnyt harjoituksesta huonoa tai epäonnistunutta vaan erilaisen. Tunsin kuinka kehoni voimistui asanoissa mutta samaan aikaan tunsin väsymyksen ja nuutuneisuuden, minkä flunssa jätti vielä muistoksi mutta hyppäsin siihen hetkeen ja tein harjoitukseeni sen hetkisen voinnin mukaan. Tämän asian suhteen jatkuu opettelu, sitä kun innostuu niin herkästi mutta havahtuminen ja syventyminen ”yksi harjoitus kerrallaan ja jokainen harjoitus on erilainen”- ajatteluun, on antanut ja opettanut minulle paljon omasta keskittymisestäni ja omien harjoitusteni luonteesta. Se näissä Loungella järjestetyissä workshopeissa on erityinen plussa kun paikka on tuttu ja saa uusia kokemuksia omalla kotisalillaan – lisää tällaisia joogaworkshoppeja kiitos ❤

Housut MyPrema

 Kiitos rakkaalle äipälle yhteisestä kokemuksesta, näistä erilaisista joogaan liittyvistä tapahtumista ja yinjoogatunneista on tullut meidän yhteinen juttu. Se tuntuu hyvältä sillä keskustelut virtaavat ja kertomusten lomasta luonteista erottuu niin samankaltaisia kuin erilaisiakin piirteitä. Kuulumisten myötä mie toivotan teille oikein ihanaa ja energistä torstaipäivää ja vinkkinä vielä:

P.S. Tänään klo 19 WellnessLoungella Seijan ohjaama Flow-tunti ja huomenna perjantaina 31.3.2017 klo 17 Iidan ohjaama Hathajooga, nähdään joogamatolla!

No nyt! Arctic Challenge Winter Edition 2017 tarjoili unohtumattomia kokemuksia

Meidän joukkue 💖

Viime lauantaina se vihdoin koitti! Oli aika Team Arctic Superfoodsin joukkueen naisten ottaa mittaa itsestään Levin tunturissa Arctic Challenge Winter Edition 2017-haasteottelussa ja vau mikä kokemus! Levi tarjoili meille tunteikkaan itsensä voittamiskokemuksen lumisateisessa, kylmässä ja tuulisessa tunturissa – Challenge oli juuri sitä mitä mie odotinkin ja enemmän. Reitti tunturissa haastoi kestävyyskunnon, mielen sisukkuuden ja samalla antoi mahdollisuuden omalle joukkueelle tukea jäseniään läpi reitin. Lauantaiaamuna meidän saapuessa kisapaikalle osallistujat olivat malttamattomia ja kannustivat tosiaan innostuksen ja jännityksen sekaisissa tunnelmissa. Silloin vahvistui se tunne huippuunsa, että Let’s go, nyt mennään koska valmiimmaksi me ei tulla!

Me ajeltiin Leville perjantaina ja saatiin joukkue saman katon alle lauantaiaamuna. Kuluvalla viikolla oli ollut kauniita, aurinkoisia päiviä ja mielessä kävi, että on syytä varautua aurinkolaseihin matkaan lähdettäessä mutta niille ei ollut kisan aikana tarvetta. Lähdön koittaessa lumisade oli jo päällä mutta matkan edetessä osallistujat saivat kokea omassa nahassaan voimakkaan ja purevan tuulen ja sen mukana piiskaavan lumisateen. Noin kuuden kilometrin mittainen reitti lähti nousemaan eturinteitä pitkin Panoramahotellille, jonne saimme kivuta rappusia pitkin (ja niitä muuten riitti), josta matka jatkui ylhäälle ja palasimme metsien, hankien ja esteiden kautta takaisin alas lähtöpisteeseen. Reitti kulki Panoramalle kuljettavien rappusten jälkeen umpihangessa ja matkan edetessä saimme kokea erilaisia haasteita, joista suoriutuminen joukkueena nosti onnistumisen fiiliksiä ja korosti oman joukkueen voimaa. Me muun muassa kiivettiin erilaisten puu- ja jääseinien yli ja ryömittiin ahtaissa paikoissa, kannettiin lunta ja vedettiin kelkkaa, ja tässä vasta osa rasteista. Näiden lisäksi olosuhteet toivat oman tuntuvan osansa reitillä kulkemiseen, hanki upotti ja tasapaino petti sen myötä. Sen huomioimme reitillä, että matka taittui kisapöllin kanssa sujuvimmin kun piti pienen vauhdin koko ajan yllä. Aluksi yritin pitää pölliä mahdollisimman puhtaana lumesta mutta noh, parin ensimmäisen hankeen pöllähdyksen jälkeen nakkasin tämän ajatuksen hankeen ja jatkoin matkaa tavoitteena edetä reitillä joukkueen kanssa. Meidän joukkueella oli yhteensä kolme pölliä kannettavana ja niitä kannettiin porukalla ja taisipa osallistujilla matkan aikana tunturissa muistua mieleen tapahtuman äidin, Laura Peipon sanat viha-rakkaus-suhteen syntymisestä pölliin. Kisapölli on osa Challengea ja kuuluu sinne, se kannetaan omin käsin parin tai joukkueen mukana eikä sitä jätetä välille ja reitillä näkyikin jos jonkinmoista kantoviritelmää pöllin varalle. Et voi ennakkoon tietää oman pöllisi kokoa ja se tuo lisäjännitystä ja näissä tunnelmissa me suuntasimme ilmoittautumaan ja hakemaan omat kisapöllimme, jolloin ajatus reitille lähdöstä vielä konkretisoitui. Nyt meiltä ei  puuttunut enää mitään. Virallinen kisavideo on katsottavissa täällä.

Pölli #13

Team ArcticSuperfoods lähdössä reitille

Joukkuehenki

Yksi asia korostui ylitse muiden taivaltaessamme läpi tuulen ja lumisateen pitkin tunturin metsiä ja se oli joukkuehenki. Matkaan lähdettiin yhdessä ja maaliin tultiin porukalla. Itselläni tuli sellainen loppumetrien virtapiikki ennen maalia ja me juostiin Iran kanssa rintarinnan maaliin, se fiilis oli niin kokonaisvaltainen etten mie voinut muuta kuin antaa jalkojeni jatkaa matkaa. Mietin millaisesta reitistä me oltiin porukalla selvitty ja sain siitä itselleni buustin, se tunne oli ihan mahtava! Kropan valtasi voimakas fiilis, joka pulppusi sisältäpäin. Kohtasin omiakin pelkoja reitillä sillä minua jännitti kuinka oma kuntoni käy matkan aikana ja riittääkö erityisesti kestävyyskuntoni sairasteluiden ja pätkittäisen treenaamisen vuoksi mutta tästä selvittiin. Olin yllättynyt omasta jaksamisestani ja siitä kuinka esimerkiksi keuhkot jaksoivat myräkän ja nousujen läpi, olinhan sairastanut flunssan yskineen  juuri ennen Challengea. Joukkueen kesken käytiin keskustelua reitille pukeutumisesta ja ylipäätänsäkkin valmistautumisesta ja se oli mukava sekä merkittävä osa tätä kokemusta.  Pukeutumisvalinta meni nappiin eikä matkan aikana olisi ollut tarvetta kuin vaihtohanskoille (…jotka jäivät mökille). Reitin varrella kohdattiin suuriakin tunteita osallistujien matkatessa sinnikkäästi rastilta seuraavalle ja omalla kohdallani tunteikkain hetki oli viimeisen nousun varrella kun oli aika ylittää bankut. Me marssittiin siskon kanssa peräkkäin ylöspäin ja mie tartuin siskoani kädestä kiinni siinä vaiheessa kun nousu koetteli eniten ja jatkoimme hänen kanssaan käsikädessä matkaa ylöspäin. Sovittiin että askel askeleelta jatketaan matkaa ja niinhän me tehtiin, aina maaliin saakka. Olen sinusta siskoni ylpeä!

Kuvat ArcticMedia

Lähtötunnelmissa

Ylöspäin matka

#kaveriaeijätetä

Haasteen viimeinen nousu vei bankkuja pitkin ylös rinnettä.

Ja riemulla maaliin!

Maaliin pääseminen nostatti adrenaliinin taivaisiin ja mie olin todella tyytyväinen meihin! Me tehtiin tämä yhdessä ja se teki kokemuksesta moninkertaisesti rikkaampaa. Pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja upeisiin naisiin, sain treenata näiden naisten kanssa ja meillä oli joukkueena yhteinen tavoite, joka me saavutettiin lauantaina. Challengeen osallistumisesta päätettiin jo viime syksynä, joten se on ollut tiedossa hyvän aikaa ja toimi hyvin välitavoitteena ja omien treenien motivaation taustalla. Sama pätee tulevan kesän haasteotteluun; kevät treenaillaan heinäkuussa käytävä Arctic Challenge mielessä. (Ilmoittautuminen on käynnissä!) Into lenkkipolulle ei ole laskenut ja lenkkeilyn ylläpitäminen ei onneksi ole haaste koiraperheessä, joten tervetuloa aurinkoiset kevätpäivät! Erilaiset mäkitreenit ovat hyvää harjoitusta ja valmistautumista kesän Challengea varten, unohtamatta tietenkään pölliä.

Kuvat All About Lapland

Klo 12 lähtö

Mitä jäi käteen talviseen Arctic Challengeen osallistumisesta? Mahtavia kokemuksia, itsensä voittamista, pelkojen kohtaamisia, itsensä ylityksiä, uusia ystäviä ja ennen kaikkea halu jatkaa haasteiden selättämistä Levin tunturissa, joten nähdään ensi heinäkuussa siellä! Challenge on mahtava kokemus niin itselle kuin joukkueellekkin ja jokin tässä koukuttaa sillä juttelin muutaman osallistujan kanssa kisan päätteeksi ja he kauhistelivat reittiä ja sen haasteita mutta samaan hengenvetoon totesivat, että kesällä on päästävä takaisin Leville. Tämä on koettava itse!

Kiitos yhteistyöstä Jari Kurtti & Arctic Superfoods sekä Seija Koskela & WellnessLounge!!

Terveisin, Marru 

P.S. Löydät kuvia myös Instagramista

Sunnuntain yhteistreenit – mielessä Arctic Challenge Winter Edition 2017

Kohti kevättä

Hyvän fiiliksen viikonloppu takana! Nyt on iloinen ja rennon innokas fiilis tulevasta keväästä tapahtumineen. Minusta tuntuu tosi hyvältä kun mie voin tehdä ystävien ja perheen kesken loma yms. suunnitelmia ja aikataulut sallivat nykyisin ekstemporenakin asioiden tekemisen. Oman elämän uudelleen järjestely ja siivoaminen on tuottanut selkeitä tuloksia ja koen päivä päivältä voimakkaammin tehneeni itselleni oikeanlaisia päätöksiä ja valintoja. Helppoa se ei ole ollut mutta olen alkanut järjestelmällisesti pysäyttämään itseni ja mieleni juoksun mikäli ajatukset koittavat alkaa haastamaan minua ja kyseenalaistamaan tekemiäni päätöksiä esimerkiksi hiljaisilla ”onko tämä riittävästi”- kysymyksillä. Mie innostun uusista asioista helposti ja siinä innokkuudessani myös helposti sokeudun omalle vauhdilleni, tylsistyn helposti ja viihdyn mukavuusalueellani, joten olen usein löytänytkin itseni hetkellisten muutosprosessien jälkeen palanneena taaksepäin, niiden selkäytimeen jääneiden vanhojen tapojen luo. Yksi yleisin on ollut kiireeseen palaaminen ja sen luominen. Mie ajan itseni väsymykseen ja aallon pohjalla vakuuttelen itselleni opettelevani uusia ajatusmalleja jotta voisin sisäistää uudet toimintatavat mutta hetkellinen lepo riittää minulle istumaan niiden ajatusten päälle ja pian löydän itseni täyttämästä kalenteria ja ahmimasta asioita elämääni. Katsotaan ja kuulostellaan kuinka minun matkani jatkuu näiden elämän suurien ja pienien asioiden saralla, olen varovaisen toiveikas ja sisimmässä tunnen että olen ottanut jo askeleita kohti sellaista tietä, joka tuntuu hyvältä jalkojeni alla kävellessäni sitä pitkin. Onnellisuuden tunteet ja ylipäänsä herkemmin asioihin reagoiminen on saanut tilaa itsessäni sen myötä kun olen antanut itselleni aikaa ja sydämessä pirskahtelevat onnellisuuden tunteet saavat hymyn nousemaan huulille. Kiitos elämä kun olet jälleen kantanut minua eteenpäin ja kiitollisena mie jatkan tätä loputonta tutkimusmatkaa kohti omaa identiteettiäni ja naiseutta.

Yhteistreenit

Sunnuntai aamuna kokoonnuimme muutaman joukkuetoverin kesken paikalliselle hyvinvointistudio WellnessLoungelle yhteistreenejä varten. Meidän joukkueessa on jäseniä ympäri maailmaa, joten treenaamme mahdollisuuksien mukaan yhdessä ja oli todella innostavaa päästä treenaamaan tyttöjen kanssa. Yhdessä tekeminen ja treenaaminen vahvistaa meitä ja sitoo porukkaa yhteen ja yhteisten treenien avulla jokaisen vahvuudet nousevat esille.

Team Arctic Superfoodsin Marjo, Ira, Seija ja mie. Tulevana viikonloppuna me treenataan erilaisella kokoonpanolla kun saadaan meidän etelä-Suomen vahvistus pohjoiseen. 

Meidän Arctic Superfoods-joukkueen treenejä ja valmistautumista kohti maaliskuussa Levillä järjestettävää Arctic Challengea voi seurailla myös Youtuben kautta, mie lisäilin sinne videopätkiä joukkueen treeneistä. Näissä pätkissä välittyy mainiosti se meidän tunnelma ja itsellekkin tulee hyvä fiilis kun näitä katselee. Sen lisäksi että saan lisää motivaatiota kun katselen meidän treenejä, koen myös olevani todella onnekas ihmislapsi kun minulla on ympärilläni näin upeita naisia! Te olette suuri sydämisiä ja täyttä rautaa! Sunnuntain treenit tehtiin kiertoharjoittelutyyppisesti wallia hyödynten ja treenejä pääsette seuraamaan seuraavien linkkien takana:

Kierros 1

Kierros 2

Kierros 3

Levin haastavat nousut ja laskut umpihangessa ja lumen keskellä mielessä pitäen on tullut tehtyä erilaisia kyykkyvariaatioita ja tässä on yksi WallTraining-tunnilla tehtävä kyykkyliike, jossa saa todella makian poltteen aikaiseksi:

Kyykyt

Tänään on vuorossa WellnessLoungella yksi viikon korkean sykkeen WORKOUT-treeni ja LesMills BodyBalance,  jaksan vieläkin ylistää nykyistä ohjelmaa, se on yksinkertaisesti niin raskas ja ihana! Kuluvalla viikolla palataan myös mäkitreenien pariin pöllin kanssa, lenkkipolku ja mäkitreenit ovat alkaneetkin innostaa yhä enemmän aurinkoisten päivien ansiosta. Ulos katsellessani totean vielä, että nyt saa heittää hyvästit pitkälle ja pimeälle talvelle ja toivottaa kevään auringon tervetulleeksi tänne pohjoiseen – On Sinua Jo Odotettukkin ❤

X0X0 Marru

Treeneissä mukana Arctic Superfoodsin EVÄS-patukat

Lappilaista osaamista

Edellisessä kirjoituksessa kerroin meidän Arctic Superfoods-nimisen joukkueen osallistumisesta maaliskuussa Levillä järjestettävään Arctic Challenge Winter Edition 2017-haasteotteluun. Tämä tapahtuma on ensimmäinen, johon mie pääsen osallistumaan joukkueen kanssa ja ajankohdan lähestyessä omat ajatuksetkin pyörivät enemmän ja enemmän tulevan koitoksen parissa. Päällimmäisinä fiiliksinä sekoittuvat innokkuus ja jännitys, niiden kombo on mukava tunne perhosten lennellessä vatsan pohjalla ja motivaation antaessa kipinää niin ruokavalion kuin treenaamisen suhteenkin.

Mulle sopii tällainen jonkin tavoitteen siintäminen tulevassa koska viime kesänä valmistautuessani Arctic Challengeen, sain samanlaisen kipinän omiin tekemisiin. Kyseessä on niin monet asiat, jotka mielessä pyörivät haastetta ajatellessa..jaksaako reitin kulkea maaliin asti umpihangessa? Osaanko pukeutua oikein? Minkälaisia suoritettavat haasteet ovat reitin varrella? Onnekseni minun ei tarvitse yksin pähkinöidä näiden ajatusten kanssa sillä mie en ole yksin vaan luotan meidän joukkueeseen – onhan Challengessa erityisesti kyse porukkahengestä ja yhdessä selviytymisestä. #notmebutwe

Support Your Local!

Meidän joukkueen taustavoimina toimii kaksi vahvaa lappilaista yritystä: EVÄS-patukoistaan tunnetuksi tullut Arctic Superfoods ja rovaniemeläinen hyvinvointistudio WellnessLounge, joka näkyy blogissa säännöllisesti sillä mie käyn siellä niin  Walltraining- kuin joogatunneillakin.

WORKOUT-tunneilla tehdään kiertoharjoittelutyyppisesti kovatehoinen kokovartalon treeni Wallia hyödyntäen.

WallTraining on monipuolinen ja tehokas treenimuoto, jonka avulla ne pienimmätkin lihakset heräävät.

LesMills BodyBalance ja joogatunnit ovat minulle kiinteä osa arkiviikkoa. Nykyinen balancen ohjelma on ehdottomasti tähän astisista lempparini sillä se on onnistunut kokonaisuus: liikkeet, musiikki ja ohjelman vaativuus tekee siitä aivan erityisen!

Yinjooga antaa kaivattua vastapainoa raskaille treeneille.

(Kuvat Seija Koskela WellnessLounge)

ARCTIC SUPERFOODS 

 Lappilainen Arctic Superfoods toimii Levillä ja valmistaa EVÄS-patukoita, jotka sopivat niin välipalaksi, herkkuhetkiin tai vaikkapa treenin oheen. Arctic Superfoodsin takana on makumestari Jari Kurtti ja hän panostaa työskentelyssään ja tuotteissaan laatuun sekä kotimaisiin ja erityisesti lappilaisiin, huolella valittuihin raaka-aineisiin. EVÄS-patukoissa yhdistyy puhtaan luonnon tarjoamien sekä paikallisten tuottajien kasvattamien raaka-aineiden hyödyntäminen ja makuyhdistelmien luominen, jossa niiden parhaat puolet pääsee esiin. Paikallisten yritysten välinen yhteistyö takaa raaka-aineiden alkuperän. EVÄS-patukoiden vahvuuksia on patukoiden kotimaisuus, lisäaineettomuus, gluteenittomuus ja maidottomuus – niihin ei ole myöskään lisätty sokeria. Patukan pohja valmistetaan kotimaisista laadukkaista raaka-aineista porkkanasta, pellavasta ja puhtaasta kaurasta ja makeuden tuo hunaja. Jokaisessa EVÄS-patukassa on se oma koukkunsa ja se syntyy näiden marjojen, juuresten ja villiyrttien yhteen johdattelusta.

EVÄS-patukoita on komea makua: lempeä mustikka & koivunlehti, pirteä puolukka, karpalo & nokkonen sekä kirpeä tyrni & kuusenkerkkä.

Pehmeä mustikka-koivunlehti maistuu oikealta marjalta ja jokainen suupala on täynnä luonnollisia makuja. Koivunlehti tuo oman miellyttävän ja miedon maun mustikan kaveriksi ja kokonaisuuden viimeistelee hunaja makeudellaan. Tätä voi suositella niin välipalaksi kuin herkkuhetkiin ja lempeän maun puolesta voi suositella lapsille! Tyrni & kuusenkerkkä on minun lempparini sillä mie tykkään tyrnin napakasta ja pirteästä mausta. Tyrni & kuusenkerkkä EVÄS-patukka on omiaan treenin oheen ja välipala kulkee helposti mukana vaikka taskussa. Maku on sen verran napakka että se herättelee ja luonnolliset maut hyppäävät esiin jokaisella puraisulla jättäen miellyttävän jälkimaun. Puolukka, karpalo & nokkonen on varsin kipakka ja voimakkaista mauista pitäville omiaan. Puolukka ja karpalo sopivat hyvin yhteen ja nokkonen sopii hyvin yhteen näiden marjojen kanssa. Tämä sopii hyvin välipalaksi ja evääksi vaikka marjaretkelle tai vaellukselle.

Kuluva viikonloppu on treeni- ja lepopainotteinen – mikä kuulostaa varsin hyvältä. Viikko on sujunut kivalla fiiliksellä omien treenien parissa ja nyt todella tuntuu, että on päässyt hyvään treenirytmiin pakottamatta. Elämän selkeyttäminen omien valintojen kautta tuntuu selkeästi omassa asenteessa ja olossa ja esimerkiksi stressin vähenenemisen myötä yöunetkin maistuu ja minusta on kuoriutunut milteinpä unikeko arkiaamuisin. Hih, onnekseni kyseessä on positiivinen ”ongelma” kuitenkin. Onnistuneiden treenien myötä hyvät fiilikset välittyvät myös muille elämän osa-alueille ja se tuntuu hyvältä. Koen, että niin pitkään on ollut sellaista vastatuulta omassa elämässä erityisesti terveyden saralla, joten haluan antaa itseni nautiskella näistä jopa yltiöpositiivisista fiiliksistä. Erityisesti mie odotan sunnuntaiaamun yhteistreenejä WellnessLoungella kun me saadaan osa Team Arctic Superfoods-joukkueesta kasaan ja päästään yhdessä valmistautumaan treenin kautta Levin haasteotteluun. Materiaalia on luvassa huomiseltakin ja uskon, että EVÄS-patukat tulevat tarpeeseen sinnekkin, mie olen valmistautunut kunnon hikirääkkiin sillä onhan meillä treeneissä oma ohjaajakin, joka meidän onneksi on myös osa joukkuetta ja lähtee vahvistukseksi reitille.

 Joko sinulle on EVÄS-patukat tuttuja? Mikä näistä kolmesta on lempparisi?

WallTraining -tehokas ja koukuttava treenimuoto

Haasta itseäsi

Mikä tekee hyvän treenin? Itselleni se on kannustava ja kotoisa ilmapiiri, treenikaverit sekä syvällä lihaksissa asti tuntuva kokonaisvaltainen polttelu ja ihana värinä lihaksissa. Jokaisella treenikerralla olo ei välttämättä ole samalla tavalla energinen sillä arkipäivien kulku vaikuttaa luonnollisesti omiin energiatasoihin ja ylipäätänsä fiilikseen mutta hikoilu kuitenkin keventää oloa ja kireystiloja.

Rovaniemeläisellä hyvinvointistudio WellnessLoungella järjestettävien WallTraining-tuntien tehokkuutta ei vaan voi kieltää sillä oikein tehtynä ihan pienimmätkin liikkeet saavat aikaan niin voimakkaan polttelun lihaksiin, että se paistaa kasvoiltakin ilmeiden vääristyessä irvistyksiin. Ekakertalaistenkaan ei tarvitse turhaan jännittää tunnille menoa sillä meitä tunneilla kävijöitä on aina yhdistänyt se ryhmäfiilis eli uusia asiakkaita opastetaan oikeiden välineiden pariin heti saliin astuttua ja Seija huolehtii yksilöohjauksellaan sen, että jokaisen tarpeet tulevat kuulluksi.

Mie muistelin viime lauantain tunnilla kuinka pitkän matkan mie olen kulkenut seinällä viimeisen vuoden aikana sieltä ihan ensimmäisiltä tunneilta saakka ja erityisesti viimeisimmät kokemukset ovat rohkaisseet minua ja saaneet niitä epäileviä ajatuksia hiljenemään. Ja se on tuntunut hyvältä! Kiitos Katja seurasta ja automatkojen juttuseurasta, kaksi kaurista käyttää näemmä siirtymätkin tehokkaasti (tähän sopisi silmänisku). Mie koen, että olen elämässä heittäytyjä mutta seinällä olen käynyt itseni kanssa lukuisia keskusteluita joihinkin liikkeisiin päästäkseni eikä monikaan liike ole välttämättä ensimmäisellä kokeilukerralla onnistunut mutta maltillisuudella ja sinnikyydellä jatkaminen on palkinnut sillä mie olen saanut kokea niitä onnistumisen tunteita. Ne on tärkeitä tunteita sillä ne kantaa pisimmälle ja tsemppaa eteenpäin myös heikompina hetkinä!

Voimaa keskivartaloon

Keskivartalon treeni on yksi ehdoton lempparini ja seinällä tehtävät liikkeet saavat lisäpontta niin Seijan tsemppauksesta kuin vatsalihasten ja voiman kehittymisestäkin. Minusta tuntuu, että sen myötä kun oma keskivartaloni on saanut lisää voimaa, sen tärkeys on korostunut sillä mie saan tehtyä liikkeet uudenlaisella intensiteetillä ja esimerkiksi alaselän kehittymisen myötä mie pystyn tekemään enemmän ja erilaisia variaatioita. Ylipäätänsä keskivartalon voiman ja tuen kasvaminen tuntuu ja näkyy myös joogassa ja omissa asanoissa,  keskivartalon kehityksen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia joista mie olen kiitollinen.

Viime vuoden aikana mie pääsin tutustumaan monipuolisesti erilaisiin ryhmäliikuntalajeihin Liikuntakeskus Kunnon Paikassa Marrun matkassa Kunnon Paikassa-juttusarjan myötä enkä käynyt säännöllisesti millään tietyillä ja valikoiduilla tunneilla lukuunottamatta yin joogaa. Minulla oli treenit olivat siis liuta eri tunteja, joilla kävin säännöllisen epäsäännöllisesti. Mie hyppäsin alkuvuodesta 2015 erilaisten ryhmäliikuntatuntien vietäväksi ja voi sitä kertyneiden kokemusten ja uusien ihmissuhteiden määrää minkä sain juttusarjan myötä! Mie löysin itseni uusien lajien parista ja teki tosi hyvää haastaa itseään epämukavuusalueille. Löysin itseni kahdenlaisen lopputuloksen parista epämukavuusalueilta: ensimmäinen oli se, että epämukavuusalueelta löytyikin uusi mukavuusalue, eli laji jota olin vältellyt aikalailla itse muodostamieni ennakkoluulojen vuoksi osoittautuikin todella mielekkääksi. Toinen lopputulos oli se, että epämukavuusalue säilyi mutta lievempänä ja huomasin, että sillä mitä sie teet on todella merkitystä. Mie huomasin pystyväni tekemään asioita, jotka mie olin ajatuksissani torpannut itseltäni ja sillä mielen voimalla olin alkanut asettelemaan esteitä omalle itelleni. Tämän oivaltaminen oli itselleni merkityksellinen hetki sillä mie aloin ymmärtämään silloin himpun verran enemmän sitä mielen voimaa niin hyvässä kuin pahassakin.

Tässä otetaan lukua ja treenit jatkuu!

  Kun löydät omat juttusi..

Kulunut alkuvuosi vuosi mulla on painottunut joogaan ja WallTrainingiin ja ne tuntuvat nyt vahvasti omilta jutuilta. Mulle sopii paremmin tällainen tahti, että lajien valikoitumisen jälkeen mie saan täysillä keskittyä niihin, tekniikkaan ja kropan hallintaan. Tiedostan olevani hitaammanpuoleinen oppija, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mie tarvitsen toistoja ja erilaisia muistisääntöjä, jotta esimerkiksi liikkeissä vaadittava tekniikka pureutuu mieleen ja toistojen myötä lisäksi lihasmuistiinkin.

Takataskussa on pitkä lista viime vuodelta Wall liikkeistä, joihin esimerkiksi itse pääseminen vaati jo kovan työn ja useissa liikkeissä mie jouduin käymään itseni kanssa keskusteluita turhautumisesta kun oman liikkuvuuden myötä kohtasin monenlaisia haasteita. Vuosia sitten koin itseni epävarmaksi näiden kahden tekijän vuoksi sillä omissa silmissäni mie olin kankea ja hidas oppimaan mutta nykyisin suhtautumiseni itseeni on eri sillä mie haluan olla itseni kaveri ja kannustaa positiivisella mielellä itseäni erilaisiin haastavilta(kin) tuntuviin ja uusiin tilanteisiin ja hyvään elämään.

Toki mie koen myös niitä turhautumisen tunteita kun en heti osaa jotain tai en opi sitä muka riittävän nopeasti mutta mie olen oppinut käsittelemään niitä fiiliksiä ja päästämään niistä hetkellisesti irti, jotta voin suunnata ajatukseni sellaiseen mikä minua kannustaa treeneissä.

(Kuvat Seija Koskela / WellnessLounge Oy)

Suorittajaminä treeneissä

Mie kirjotin jokin aika sitten suorittamisesta ja omista omien pelkojen kohtaamisesta jutun, jonka pääset lukemaan täältä. Palaan vielä siihen suorittajaminään, joka usein haastaa minua ja nostaa päätään vaikka olen jo useat kerrat alitajunnassani hiljaa riemuinnut siitä kuinka uusi minä olisi jo peitonnut sen uudella ajatus- ja asennemaailmallaan.  Mie olen palannut lukuisia kertoja samojen ajatusten äärelle sillä muutosprosessi on ollut pitkä ja välillä askeleita ollaan otettu eteenpäin ja välillä tuntuu kuin yhdellä lyhyellä askeleella olisin palannut vanhan suorittajaminän mukavuusalueelle. Olen rikkonut ja kyseenalaistanut omaa arvomaailmaani ja ajatukseni on heittänyt useamman kerran ympäri arvojen hakeutuessa omille luonnollisille paikoilleen. Sitä se on itseasiassa ollut, että mie olen uskaltanut kuulla ne omat ajatukseni ja jopa ne pelottavilta tuntuneet muutokset itsessäni. Kun olen rohkaistunut avaamaan sydämeni, ei ajatukset oman minän muutoksista tuntuneetkaan niin pelottavilta vaan ennemminkin luonnollisilta. Mie sain itselleni vastauksia kysymyksiin joiden kohtaamista olen vältellyt (tiedostamatta ja tietoisesti) ja vastausten myötä minun ei tarvinnut kyseenalaistaa sitä että miksi ja miten olenkin näin muuttunut sillä usein mie olen torpannut ajatukseni mielessäni kummastelemalla tai kauhistelemalla että ”enhän mie näin ajattele”, ”eihän tämä nyt minun mielipide voi olla”…vaikka kyse on ollut juurikin siitä muutosprosessista.

Suorittajaminä haastaa myös treenitilanteissa ja mie olen kokenut itselleni hyväksi asiaksi sen kun voin keskittyä rauhassa tekemiseen ja sen myötä oma tekeminen alkaa tuntumaan luonnolliselta. Säännöllisessä tekemisessä on omat hyvät puolet ja sen kautta ainakin omaan treenaamiseen tulee sellaista tervettä ja kannustavaa tavoitteellisuutta mutta tekemisen keskiössä ei ole se ”sitten kun” vaan ”nyt ja tässä”.

XoXo  Marru

P.S. Pääset tutustumaan WellnessLoungen tuntikalenteriin täällä.

Kurkistus WellnessLoungen WallTraining-tunneille

WallTraining

Viime aikoina blogissa on ollut esillä erilaiset pohdinnat henkilökohtaisista ajatuksista ja elämässäni vaikuttaneista tilanteista ja tänä aamuna mie halusin vaihteeksi päästää teidät kurkistamaan kuvien kautta, että mitä kuuluu treenien pariin. Kokosin kuvakoosteen rovaniemeläisen Hyvinvointistudio WellnessLoungen WallTraining-tunneilta. Tutustuin lajiin toissa syksynä ja viime vuonna kävin tunneilla satunnaisesti mutta nyt minulla on syttynyt voimakkaasti palo tähän treenimuotoon ja haluan käydä tunneilla säännöllisesti. Pääset lukemaan myös blogivieraiden Katjan ja Maaritin omia kokemuksia WallTrainingin parista.

Tämä monipuolinen koko kehoa ja mieltäkin kehittävä treenimuoto, on avannut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi oman liikkuvuuden ja ennen kaikkea kehonhallinnan parissa. Mie olen aivan hurahtanut muun muassa uusimpiin vatsalihasliikkeisiin ja hoovereiden erilaisiin variaatioihin. Mietiskelin itsekseni, että kuinka mie kuvailisin omien fiilisten pohjalta tuntien tunnelmaa ja yleisesti ottaen tunnelma on mukavan rento ja ihmiset tuovat WellnessLoungen saliin mukanaan positiivisen ilmapiirin ja energian. Tästä paikasta on tullut itselleni todella tärkeä ja pari iltaa sitten yinjoogatunnin päätteeksi mie totesinkin kuinka hienoa on löytää Rovaniemen keskustasta paikka, jossa saa uppoutua ohjaukseen ja luottaa siihen sekä keskittyä täysillä siihen omaan treeniin tai vaikka joogan avulla rentoutumiseen. Jopa hektisten päivien päätteeksi mie olen oppinut ottamaan itselleni sen oman ajan ja paikan ja vaikka päivän aikana kierrokset olisivatkin kiihtyneet erilaisten tapahtumien myötä, ne kiireet eivät seuraa minua Loungelle. Mie haluan jättää ne pukkarin ja salin ulkopuolelle koska olen oppinut ottamaan hyvällä tapaa itsekkäästi  oman aikani treeneihin ja ainakin tiedän sen, että mikäli se kireys seuraisikin pidemmälle mukana niin se tippuu kyydistä jossain kohtaa tuntia. Lisäyksenä vielä tämän erityisen paikan tunnelmaan, jota yllä kuvailin: meidän päivät ja fiilikset eivät ole aina yhtä ruusuilla tanssimista ja salissa on monet kerrat myös purettu pahan maailman taakkaa treenaamiseen, paikalle saa tulla täysin omana itsenään ja sen hetkisten fiilisten kanssa..liike on lääke ja hikisen treenin myötä  ainakin itselläni olo rauhoittuu treenin myötä vaikka se ei pursuilisikaan onnistumisen tunteita ihan joka kerta. Jokainen päivä ja treeni on erilainen ja itselläni erilaiset treenikokemukset ovat opettaneet kuuntelemaan myös kehoa.

Hyvän mielen treenit

Erityisesti mie tykkään siitä kuinka keskivartalo saa voimaa treenien myötä ja yleisesti kropan liikkuvuuden kehittymisen myötä treenaaminen tuntuu paremmalta. Uudet ojentajapunnerrusliikkeet ovat myös aivan huippuja!! Näissä ojentajapunnerrusliikkeissä hyödynnetään esimerkiksi joogasta tuttua blokkia, mikä lisää harjoitukseen aivan uudella tavalla intensiiviteettiä. Mie nautin siitä tunteesta kun tunnen kropassani syvätkin lihakset ja liikkeiden tuomat vaikutukset, treenin aikana jokainen solu kropassa herää ja lihakset tuntuvat lämpimiltä sisältäpäin.

Erilaiset rangankierrot ja rankaa mobilisoivat liikkeet ovat olleet avainasemassa oman nykyisen kivuttoman elämän löytämisessä. Vuosikausia vaivanneet alaselän ja Si-nivelen kivut ovat jääneet joogan ja WallTrainingin myötä ja kipujen tilalle mie olen saanut voimaa erityisesti keskivartaloon ja yläselän alueelle. Usein mie mietin, sitä, että vielä jokunen vuosi takaperin mie elin päivittäin erilaisten kiputilojen kanssa ja sitä jatkui niin pitkään, että siitä kivusta tuli kiinteä osa elämää. Nykyisin mie havahdun herkästi siihen, jos alaselässäni tuntuu kiputiloja koska ne tuntuu niin vieraalta. Kivuttomampi elämä onkin ollut kohdallani yksi suurimmista motivaation lähteestä ja sen myötä kun mie huomasin, että pystyn ylipäätänsä liikkumisella ja tällä treenimuodolla parantamaan kehoni vointia, minusta tuntuu, että mie aloin myös jollaintapaa kunnioittamaan omaa kehoani enemmän sillä löysin itselleni sopivan tavan kasvattaa voimaa kehossani. Se on mahtavaa myös kuinka WallTrainingtunneilla tehtävät liikkeet ovat suoranaisesti vaikuttaneet myös esimerkiksi omaan joogaamiseen ja asanoiden sisäistämiseen, luonnollisesti esimerkiksi ylävartalon voiman kasvu auttaa esimerkiksi joogassa esimerkiksi paljon tehtävien Chaturanga punnerrusten kanssa mutta sen lisäksi treenit on kehittäneet omaa keholähtöistä ajattelua. Sellainen kokonaisvaltainen oman kehon havainnointi, hyväksyminen ja haastaminen sen väkisin puskemisen sijaan ovat auttaneet minua pääsemään paremmin sopuun oman kehoni kanssa. Pikkuhiljaa se egon ääni vaimenee ja oman kehon hyväksyminen voimistuu. Omalla kohdallani liikkuvuus ja sen kehittäminen on ollut pitkään mielen päällä ja mie saan tehdä paljon ajatustyötä sen parissa, että sallin itseni hyväksyä kehoni tämän hetkisen tilan liikkuvuuden suhteen sen sijaan, että kokisin enemmänkin turhautumisen tunteita. Usein mie koen, että minulla on kaksi täysin erillistä kehoa koska yläkropan ja alakropan liikkuvuuden kehittymisen välillä on niin suuri ero ja toisinaan omien ajatusten kanssa saa painia. Näistä ajatuksista tunnit vie kuitenkin keskittymisen sinne oman tekemisen pariin ja sen hetkiseen treeniin ja kroppa kiittää!

(Kuvat Seija Koskela WellnessLounge)

 Pääset tutustumaan WellnessLoungen viikkotuntikalenteriin täältä.

💙 Marru

Vuosi 2016

Tunteet pinnassa

Kulunut vuosi on ollut todella raskas, koetteleva ja haastava. Erityisesti syksy koetteli fyysistä terveyttä ja henkistä kanttia mutta tilanteet toivat elämääni uusia upeita ihmisiä mukanaan enkä ole koskaan kokenut olevani näin rakastettu. En tarkoita nyt rakkautta parisuhteessa vaan sitä voimakasta tunnetta ja sidettä, jonka koen ympärillä olevien ihmisten seurassa. Parisuhteessa olen rakastettu ja minulla on se oma puoliskoni vierellä. Kahden ihmisen keskinäisen kunnioituksen ja yhteen puhaltamisen merkitys on kuluvan vuoden aikana korostunut ja arkielämä haasteineen on koetellut myös kotona mutta näistä huolimatta mie koen saaneeni enemmän kuin mistä olen joutunut luopumaan ja erilaisista tilanteista selviäminen on vahvistanut meidän parisuhdetta entisestään. Se on uskomatonta, kuinka voimakkaasti mie olen saanut voimaa, energiaa ja uskoa läheisten kanssa jakamistani hetkistä. Te rakkaat tiedätte sen, olen elänyt viimeisen kuukauden todellakin tunteiden vallassa ja antanut fiilisten kulkea vapaasti sillä koen, että minun ei tarvitse pidätellä mitään. Se vapauden tunne on uskomaton enkä enää häpeile omia tunteiden purkauksiani ja sillä on ollut iso vaikutus minuun. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että mie olen käytännössä hyväksynyt itseäni sen sijaan, että ensimmäisenä pyrkisin muuttamaan omaa käytöstäni. Minusta on ihanaa olla mie!

Loppuvuosi toi korviini todella suuria uutisia, jotka vapauttivat jotain minussa uudenlaista voimaa uskoa itseeni ja omiin valintoihini. Vuosikausia seurannut epäilys omien kokemusten ja tuntemusten pohjalta sai vahvistuksensa ja mie sain vapautukseni. Kiitos Heli muuten aiheeseen liittyvästä treeni- ja keskusteluhetkestä. Mie olen todella onnekas kun saan jakaa elämäni oman rakkaani ja parhaan ystävän, sekä ystävien ja perheen kanssa. Tänä vuonna ihmisten tuen ja uskon merkitys on korostunut ja esimerkiksi facen messengerissä kulutettu aika ja vaihdettujen viestien määrä ystävien kanssa rikkoo kevyesti ennätykset. Elämä on antanut minulle lahjaksi upeita, kauniita ja hyväsydämisiä ihmisiä, joiden olkapäähän mie olen saanut nojailla ja joiden kanssa olen saanut viettää hulvattomia hetkiä. Te olette se elämän suola!

Kevät toi tullessaan uuden työpaikan ja sen myötä olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja päässyt tutustumaan mahtaviin naisiin, joiden kanssa omat fiilikset rentoutuu ja sen myötä oma tekeminen tuntuu luontevalta. Kesällä mie tutustuin kasviuutepohjaisiin Nu Skin- tuotteisiin ja ilokseni saan ilmoittaa, että mie olen nyt pätevöitynyt tuotteiden myyjä! Mie olen tästä tosi innoissani ja tuotteiden parissa työskentelyn myötä olen saanut aivan uudenlaisia tilaisuuksia ja päässyt myös haastamaan itseäni. Terveyteni tilanne on parantunut loppuvuotta kohden ja syksyn aikana löysin itsestäni sen joogaajan, jota olen jo odotellutkin. Joogan merkitys vahvistui ja ns. ”inhokki asanoista” kehittyi lemppareita ja liikkuvuuden kehittymisen myötä olen saanut aivan eri tavalla irti esimerkiksi WellnessLoungen wallltrainingtunneista.

Mie haastoin vuoden aikana itseäni erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla Liikuntakeskus Kunnon Paikassa ja hymyssä suin muistelen vuoteen mahtuneita tunteja ja sitä tunteiden kirjoa, jonka niille osallistuessani koin! Monipuolinen liikunnan harrastaminen ja erilaisten lajien kokeileminen on rohkaissut minua ja opettanut sen, että oletus epämukavuusalueesta ei välttämättä aina pidä paikkaansa sillä kokeiltuani uusia lajeja, olen saanut todeta että ennakkoluuloni on ollut turhaa. Mie olen saanut kannustusta kannssatreenaajilta ja mikä parasta, olen tutustunut tunneilla ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpidosta on tullut jokapäiväistä. Sydämeni pakahtuu kiitollisuudesta!

Keväällä fyysinen kuntoni oli huipussaan ja vuoden Arctic Challenge 2016  oli oman kesäni kohokohta. Kiitos Marjo seurasta, keväällä otetaan jälleen akoista mittaa Levillä uuden tapahtuman merkeissä. Tällaiset yllytyshullut ihmiset rohkaisevat minuakin kokeilemaaan omia rajojani.

Sydän auki

Mie otan avoimin mierlin ja sydämin vastaan tulevan vuoden ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta jätän kuluneelle vuodelle lämmöllä jäähyväiset.

Kohti uusia seikkailuja ❤