Voihan Känkkäränkkä!

HYVÄT JA HUONOT PÄIVÄT

Käykö känkkäränkkä teillä kylässä?

 Olen mietiskellyt, että haluaisinko elämän edes olevan pelkkää vaaleanpunaista hattaraa ja ruusunnuppuja sillä en vain yksinkertaisesti usko siihen, että elämän kuuluisi olla #pelkkäälovee ja #sydämiä. Onhan sitä ihanaa kokea hetkiä, jolloin elämä suorastaan syleilee ja kokea olevansa siellä korkeimmalla aallonharjalla mutta mitä elämä olisi ilman pieniä vastaiskuja, haasteita ja kasvukipuja? Me tavoitellaan yleisesti ottaen hyvää elämää, sellaista, jossa saa tuntea hyvää fiilistä, onnellisuutta, onnistumisia ja rakkautta mutta oman värinsä elämään tuo myös tilanteet, jotka haastavat meidät arjessa. Itse olen kasvanut nykyiseksi naiseksi vaikeuksien ja vastoinkäymisten opettamana. Älkää ymmärtäkö väärin, olen kokenut onnellisuutta, iloa, onnistumista ja rakkautta elämässäni mutta mie ihailen sitä kuinka ihminen löytää voiman kääntää negatiiviset asiat ja kokemukset voimavaroiksi ja kompastumisten jälkeen nousee takaisin polvilleen ja lopulta seisomaan ryhdikkäämpänä ja vahvempana.

Kuvien koirat liittyvät vahvasti aiheeseen, koirilla on ihmeellinen kyky rentouttaa mieltä, tuoda hyvää fiilistä ja rauhoittaa. Toki koiranomistajat tietävät ettei näiden meidän ihanien karvaisten kavereiden kanssa eläminen ole vain yhtä kuherruskuukautta..meillä ainakin oman panoksensa häslinkiin tuovat juurikin nämä karvakuonot.  Tähän sitten lisäksi kaiken maailman sydämethymiötjapusipusit. Kansikuvaan on tallentunut hetki meidän mielensäpahoittajan, staffipoika Sepon tympeästä päivästä. 

Kaisa

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että elämään kuuluu myös hetket, jolloin vastoinkäymiset tuntuvat jopa kohtuuttomilta, eikä elämässä välttämättä tunnu olevan tuon taivaallista järkeä. Näitä voi kutsua vaikka huonoiksi hetkiksi ja päiviksi ja näinä hetkinä on hyvä keskittyä omaan asenteeseen ja siihen kuinka tilanteissa käyttäytyy ja millä tavoin vastoinkäymisiin reagoi. Mielestäni tärkeintä on se, ettei tilanteeseen jäädä vaan makaamaan loputtomiin. Pää pystyyn ja kohti uusia vastoinkäy…eikun siis mahdollisuuksia.

Tietysti pintaan nousevat fiilikset ja tunnepuuskat on hyvä käsitellä rauhassa ja mahdollisimman rehellisesti oman henkisen kasvun ja kehityksen kannalta. Jokin syy siellä kiukuttelun takana on huolimatta siitä kuinka lapsellinen se syy sitten olisikaan. Asioita ei tarvitse kuitenkaan alkaa ylianalysoimaan, joskus se kiukunpuuska voi vaan yllättää aikuisen siinä missä uhmaikäisen lapsenkin. Minun henkilökohtainen mielipide on, että ihan kaikessa ei ole aina kyse jostain syvällisestä, jokaisessa hetkessä ei ole kyse siitä keijupölyllä varustetusta maagisuudesta ja ah niin upeista hetkistä elämässä vaan joskus asiat myös yksinkertaisesti vain tapahtuu.

Gizmo

RÄYTYMISPÄIVÄT

 Lapsuudenajan yksi lempihahmoista, Rölli, nimesi huonon päivän räytymispäiväksi. Aikuisillakin voi olla räytymispäiviä, jolloin saa velloa omien tunteiden kanssa peiton alla. Vastoinkäymiset ja pinnan kiristely voi johtua monista syistä, joko meistä itsestämme, olosuhteista tai ympäristöstä ja oleellista on määrittää itselleen, että mitä tilanteessa tapahtui, kuka teki ja mitä, miksi pinna kiristyi ja mitä asialle voi tehdä? Miten mie itse ja mahdollisesti tilanteen muut osapuolet käyttäytyivät? Kaikkiin eteentuleviin ja epäreiluilta tuntuviin tapahtumiin me ei välttämättä tulla saamaan vastauksia koskaan mutta me voidaan kasvaa ihmisinä tilanteiden myötä. Peiliin katsominen eli oman käytöksen ja asenteiden kohtaaminen ei aina ole helppoa sillä ajoittain ego tuntuu syöttävän meille perusteluita ja tekosyitä vaaleanpunaisten linssien läpi. Peiliin katsominen ja omien tuntemusten äärelle pysähtyminen voi paljastaa sellaisia asioita, joita me ei haluttaisi nähdä tai myöntää itsellemme. Ihminen käy koko elämänsä läpi kasvuprosessia eikä tässä valmiiksi tulla.

Joinakin päivinä vain tuntuu vastustavan heti aamusta, ihan siitä kahvin keittämisestä asti. Kahvipaketti leviää pitkin pöytää tai kaadat veden vesisäiliön sijaan suodatinpussiin, unohdat laittaa blenderiin kannen ja smuutsiet lentelee pitkin keittiötä tai puuro poksahtaa pitkin mikroa. Aamulla tulee kiire ja siinä meikkauksen ohessa teet muutamia muita juttuja ja huomaat töihin päästyäsi, että sinulla on ripsivärit vain toisessa silmässä ja treenikassista löytyy pelkästään pieni pyyhe sillä vaihtokamppeet ovat jääneet kotia. Lisäksi olet muistanut väärin kokouksen ajankohdan ja huomaat tehneesi edellispäivänä töissä asioita, joita voi hyvinkin kutsua aivopieruiksi ja kulutat puolipäivää kömmähdysten korjaamiseen. Päivä jatkuu samaan tyyliin, kiiruhdat kiukustuneena ryhmäliikuntatunnille kun avokkisi on tuonut sinulle unohtamasi vaihtovaatteet ja toteat paikanpäälle päästyäsi, että olet unohtanut ilmoittautua tunnille etukäteen ja se on täynnä.

Seppo

Yksittäisit kömmähdykset voidaan kuitata huumorilla mutta pinna alkaa kiristymään kun asia toisensa jälkeen vastustaa ja sama jatkuu niin kotona, töissä kun treeneissäkin. Tässähän on ihan normaalia, että alkaa vituttamaan? Mie suosin aikalisää niinä päivinä kun tunnen, että saan enemmänkin kaaosta aikaiseksi ympärilläni sen sijaan, että esimerkiksi tekemättömien asioiden lista lyhenisi. Välillä tuntuu, että pelkkä katse riittää laukaisemaan noita tilanteita, joita sitten lappaakin eteen yksi toisensa jälkeen. Ne on niitä päiviä jolloin sanonta ”kun mistään ei tule yhtään mitään” tuntuu osuvan sinne ytimeen. Aikalisä eli omalla kohdallani pysähtyminen ja keskittyminen omaan hengitykseen toimii mulla sen lisäksi, että ärsytys purkautuu fyysiseen tekemisen kuten liikkumiseen. Hikiliikunta ja ketutuksen purkaminen lenkkeilyyn puhdistaa mielen tehokkaasti. Toinen hyväksi todettu keino on siivoaminen. Kyllä, moppi tai imurinvarsi käteen ja  ei muu kuin touhuamaan. Kiukun noustessa pintaan, saa pölypallot tehokkaasti kyytiä ja kiukkusiivoilun päätteeksi koti ja mieli on molemmat seesteisempiä.

  Kun oikein alkaa ketuttamaan, huomaan kuinka kehokin alkaa kiristyy siinä mielen kanssa samaan aikaan ja kulmat hakeutuu niin kurttuun, että tunnen kuinka yläluomet miltei painaa silmiä kiinni. Hartiat kiristyvät ja nousevat lihasten jännityksestä kohti korvia. Negatiiviset tunteet ovat kyllä varsinaisia energiasieppoja, olo on ihan uupunut jos mie kannan niitä pidempiä ajanjaksoja matkassa. Me käsitellään ystävien kanssa näitä kiukkua ja ärsytystä aiheuttavia tilanteita suorapuheisuuden ja huumorin kautta. Toki vakavien aiheiden pehmentäminen ja höystäminen huumorilla on asia erikseen, se ei välttämättä sovi kaikille ja jokaiseen tilanteeseen ymmärrettävästi mutta meidän vastoinkäymiset on ollut juurikin näitä, miten sen muotoilisin nätisti..arkea värittäviä hetkiä, joihin huumori on tuonut sen oman piristävän lisänsä. Kiitos Milla 💗

Olen luonteeltani peruspositiivinen ja se ohjaa minua vahvasti. Olen oppinut nauramaan itselleni ja avokillenikin usein kommentoin, että minussa on sitä tiettyä viihdearvoa omien toilailujeni kautta. Elämässäni oli ajanjakso jolloin näiden ”kun vastustaa” tilanteiden kääntäminen positiivisemmaksi ei luonnistunut ja kiukku sekä sen kaveri turhautuminen teki pysyvämpää kotia omaan mieleen. Se oli varsin raskasta aikaa. On se vain uskomatonta kuinka paljon negatiivisuus kuormittaa ihmistä!

Kiitollisuus elämästä on vahvasti mukana päivissäni ja on mielenkiintoista tutkia omaa mieltään ja käytöstään sillä itsestään oppii siinä samalla. Omilla ajatuksilla ja omalla mielellä on paljon valtaa, levoton mieli näkyy käytöksessä, toisilla enemmän ja toisilla vähemmin. Mie olen kuullut, että minua on helppoa lukea ja kasvojen ilmeet ovat kuin avoin kirja, en ole luonteeltani viilipytty. Toisinaan tekisi mieli heittäytyä kiukuttelevan lapsen lailla lattialle makaamaan itkupotkuraivareiden merkeissä ja haistattaa pitkät elämälle. Sekin on ok tehdä, tunteiden purkaminen vapauttaa! Tässä kohtaa voi sitten miettiä niitä tunteiden osoittamisen mahdollisia rajoja, eihän se ole esimerkiksi oikein purkaa kiukkuaan toiseen ihmiseen..vaikkakin usein niin teemme. Ihmiset käyttäytyvät eri tavoin kiukunpuuskan osuessa omalle kohdalle ja pahaamieltä myös puretaan pois eri keinoin. Mikä auttaa sulla rauhoittamaan mielen ja purkamaan pahaaoloa?

❤ Marru