Joogan ja juoksemisen meditatiivisuus

LIIKKEEN FLOW

Ajatuksia eiliseltä lenkkipolulta kun mielessäni pyöri itselleni kaksi rakasta lajia: jooga ja juokseminen. Pohdiskelin mielessäni sitä, että molempia lajeja yhdistää meditatiivisuus.

Olen huomannut kuinka saan tietoisella hengityksellä ajatukset rauhoittumaan ja olenkin kuluttanut Yogobe-sivustolta löytyviä ihania ohjattuja meditaatioita, joiden parissa viihdyn. Kirjoittelin viime vuonna omista meditaatio kokemuksista ja Yogoben tunneista, pääset lukemaan kirjoituksen täältä.

Lämpimänä muistutuksena; saat koodilla Marmelaadi kuukauden mittaisen ilmaisen tutustumisjakson Yogobe-sivustolle ja sinulla on mahdollisuus tutustua sivuston monipuoliseen tuntitarjontaan. Käytä koodia tunnusten luomisen yhteydessä.

Mielen liikkeiden sulauttaminen fyysiseen harjoitukseen on kenen tahansa omaksuttavissa. Sakyong Mipham / Meditatiivinen juokseminen

Olen lueskellut Sakyong Miphamin Meditatiivinen juokseminen-kirjaa ja mietiskellyt paljon sitä, että mitä meditaatio minulle merkitsee ja kuinka se toteutuu.  Niin joogamatolla tehdyt meditaatioharjoitukset kuin liikkeen kautta löytyvä flow ohjaavat mieltä yhdessä hengityksen kanssa syventäen omaa keskittymistä ja omaa matkaa kohti meditatiivista mielentilaa, jossa mieli voi saavuttaa rauhallisen fiiliksen. Toisinaan mieli viestii voimakkaasti, että on aika pysähtyä matolle hengityksen, olemisen ja tuntemusten äärelle ja välillä pysähtyminen oman itsensä äärelle toteutuu omalla painollaan ilman sen kummempia tavoitteita esimerkiksi juoksulenkillä. Meditatiivisuus voi ilmentyä myös innostuksena ja itse tosiaan koen, että ylipäätään liikkeen ja hengityksen yhdessä luoma flow voi rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä antaen kuitenkin kehon liikkua. Hengitys jo itsessään luo liikettä ja eloa kehoon vaikka meditointiharjoitus tehtäisiin vaikkapa istuma-asennossa. On mielenkiintoista miettiä ylipäätään meditatiivisuutta, sen voi kokea eri lajien ja tekemisten yhteydessä. Toisille meditatiivista voi olla esimerkiksi kokkaus, keskittyminen tekemiseen tuo ajatukset nykyhetkeen tai tekemisen ohella ihminen voi prosessoida tuntemuksiaan ja joku kokee urheilusuoritusten lomassa meditatiivisia hetkiä. Itse miellän meditoimisen yksnkertaisimmillaan hengitysharjoitukseksi, jossa opettelen hyväksymään ajatuksia ja tunnetiloja. Toiset tykkää ”tyhjentää päänsä kaikista ajatuksista”, itse suosin sitä, että annan ajatusten ja tunteiden seilata vapaana sillä mieli elää ja resonoi harjoituksiin.

Joogaharjoituksissa minua kiehtoo muun muassa se, että asanat oikein vaativat minun keskittymisen ja läsnäolon siinä hetkessä, jotta  tiedostettu yhteys mielen ja kehon välille syntyy ja juoksulenkeilläkin huomaan helposti keskittymisen merkityksen esimerkiksi hengityksessä. Parhaimmillaan askel on kevyt ja hengitys tukee etenemistä ja mielikin tuntuu kevyeltä. Pitkissä lenkeissä on erityisen mielenkiintoista se kuinka ajatus muuttaa matkan varrella muotoaan ja lenkin aikana mieltä painaviin asioihin voi syntyä ratkaisu tai jonkinlainen lopputulos. Usein ennen lenkille lähtöä mielessä räiskyy monet asiat ja tuntemukset ja mie tunnen kuinka ohimoita alkaa kiristämään, sellainen levottomuus alkaa kasvamaan sisällä ja juostessa saan ne kierrokset tasaantumaan. Mustavalkoisiin asioihin voi tulla lenkin aikana häivähdyksiä väreistä ja maailman suurimmalta vastoinkäymiseltä tuntunut asia voi löytää sen oman todellisen mittakaavansa kun mieli on rauhoittunut.

Meditoiminen ei omalla kohdallani tarkoita automaattisesti zen-tilaa vaan ylipäätään nykyhetkeen pysähtyminen ja tunteiden sekä ajatusten hyväksyminen on ollut pitkän matkan takana. Olen kokenut ristiriitaisia fiiliksiä ja ennakkoluuloja meditoimista kohtaan sillä vuosia sitten pysähtyessä olen todellakin ajanut itseni epämukavuusalueelle, niin vaikeaa paikallaan olo ja pysähtyminen minulle oli. Mielessä ja mielen takana asti on ollut aikoinaan niin suuret painolastit häpeää, pettymystä ja epävarmuutta itseään kohtaan, että näistä syistä johtuen perustelin itselleni, ettei ”meditointi ole ollut minun juttu”.

Pikkuhiljaa joogan maailma avasi minua itseäni kokonaisuudessaan, mieli alkoi ottaa asioita vastaan entistä avoimemmin ja kannustavammin ja uteliaisuus uusiin asioihin heräsi. Joogaharjoitukset saivat minut tiedostamaan omaa käytöstäni, niitä kuuluisia selityksiä ja perusteluita, joilla vähättelin ja estelin omaa osaamistani jo etukäteen ja silmäni alkoivat myös avautua tiettyihin maneereihin omassa käytöksessäni ja suhtautumisessani itseäni ja kehoani kohtaan. Asanaharjoitusten myötä tuntui luonnolliselta kurkistaa syvemmälle meditaation maailmaan. Löydettyäni meditaatioharjoitukset into kasvoi. Ajatuksissa vahvistui pikkuhiljaa tarve meditaatiolle, ajatusten ja tunteiden purkamiselle, yleisestikin hyväksymiselle. Meditaatio alkoi kasvattaa omaa paikkaansa minussa sillä löysin siitä itselleni välineen, jonka avulla saan tasapainon tunnetta. Samaan aikaan vahvistui myös se, että meditatiivisuus voi ilmentyä niin paikallaolo ja läsnäoloharjoitusten myötä kuin liikkeessäkin.

Meditaatiossa koettava kirkkauden taso ei ole pelkästään fyysisen toiminnan tulos. Mielen kirkkaus on sitä, mitä mieli on. Sakyong Mipham / Meditatiivinen juokseminen

Juoksulenkeillä liike rytmittää yhdessä hengityksen kanssa ajatusten kulkua ja ajatukset peilautuvat välillä sen hetkiseen fyysisen oloon tai prosessoin mielenpäällä pyöriviä ajatuksia. Olen opetellut myös sen, että mikäli lenkillä haluan yksinkertaisesti vain vapaata niin en tartu niihin ajatuksiin ja annan fiilistenkin liidellä vapaana. Mieli rentoutuu ja puhdistuu, minusta on ihanaa ajatella ja kokea, että saan karistaa selästäni kaikki tarpeettomat asenteet ja tuntemukset pois. Lenkkipolulla maisemat vaihtuu ja saan ripotella matkan varrelle tuntemuksia, jotka vievät itseltäni energiaa ja saan uusille sitä myöten tilaa.

Pystyn omalla mielentilallani vaikuttamaan omaan olooni ja esimerkiksi turhautumisen tunteet ehtivät myös nousta ajoittain pintaan lenkin aikana, syynä voi olla sen hetkinen fyysinen kunto tai joidenkin ajatusten käsittely. Saan puhdistettua nämä fiilikset itsestäni ja puntaroitua syitä sen hetkiseen olooni. Ajoittain käyn lenkillä ilman kuulokkeita ja välillä kuuntelen podcasteja tai musiikkia. Musiikkia kuunnellessa saan rytmiä liikkeelle ja focus on omassa kehossa ja olossa, musiikki antaa myös kivaa tsemppiä.

Millä tavoin sie meditoit?