Ajatusten huminaa
Mie kävin eilen pitkästä aikaa yin jooga-tunnilla WellnessLoungella ja tunti tuli kyllä tarpeeseen. Pari edellistä viikkoa on ollut melkoista hulinaa ja viikkoihin on mahtunut pariinkin otteeseen muuttuneita suunnitelmia. Blogin edellisestä päivityksestäkin on vierähtänyt miltei luvattoman kauan aikaa!
Alkuviikko käynnistyi energisissä fiiliksissä ja ihana, aurinkoinen keli veti minut ja koirat mukaansa Ounasvaaran lenkkipoluille. Me lähdettiin maanantaipäivää ja maailmaa pakoon hetkeksi ja oli todella vapauttavaa käydä hölkällä tuttu kymppilenkki luonnossa! Mie tunsin kuinka olo oli kevyempi ajatusten huminan ja kohinan jäädessä tuulen vietäväksi. Tiedättehän sen tunteen kun olette saaneet jotakin turhaa ja ylimääräistä tiputettua selästänne kuormittamasta mieltänne? Se huojennus ja kepeys hengityksessä ja rintalastan päällä kun luovutat painostavat asiat ilmaan. Se on ihana tunne.
Mie olen kirjoittanut hengittämisestä useamman kerran ja jälleen sormet hapuilivat näppäimiä ja ruudulle alkoi syntyä aiheeseen liittyvää tekstiä. Sinällänsä tämä kirjoitus kertoo niitä samoja ajatuksia, joita mie olen kirjoittanut aiemminkin mutta mie en vain kyllästy purkamaan tätä kokonaisvaltaista tunnetta mikä minun sydämen täyttää. Tämä on myös muisto mulle kuluneesta keskiviikon yin joogaharjoituksesta.
Lenkkeily ja joogaharjoitukset antavat mulle lahjana usein tämän saman fiiliksen. Hengitys ja sen luontaisen rytmin löytäminen avaa myös uusia ajatuksia omaan tekemiseen tai tekemättömyyteen. Keskittyminen ja pysähtyminen oman hengityksen tarkkailuun tuntuu edelleen ajoittain haastavalta mutta ennen kaikkea kiehtovalta! Mie en enää turhaudu esimerkiksi avatessani itseäni harjoituksille sillä suhtaudun jokaiseen harjoitukseen kokemuksena. Jokainen harjoitus on jollain tapaa erilainen ja antaa mulle eri fiiliksiä tunnusteltavaksi. Joogassa mahtavinta on sen mukanaan tuoma vapaus!
WellnessLoungen joogaopettaja Seija Koskela on avannut mulle opetuksillaan aivan uuden maailman joogan parissa. Mie olen siitä älyttömän kiitollinen kun olen saanut tutustua tähän upeaan naiseen ja saanut mahdollisuuden heittäytyä hänen ohjaukseensa. Seijan ohjaustyyli ei ole niitä perinteisimpiä ja sen vuoksi mie juuri hänen tunneillaan tykkään käydäkkin. Mie tykkään erityisesti anatomian näkökulmista ja faktoista kun meitä ohjataan lähestymään asanoita. Se opettaa kehonkuuntelua sillä meillä ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa lähteä joogaharjoituksiin tai suhtautua niihin vaan me saadaan tehdä harjoituksesta omannäköisemme. Nämä sanat ovat iskostuneet mieleni syövereihin viime syksynä osallistuessani ensimmäisen kerran Seijan joogatunnille.
Mie muistan vieläkin ne tunteet mitä mie koin sen harjoituksen aikana. Mie olin jokseenkin hämmentynyt, iloinen, utelias ja vapautunut. Ymmärsin että mie saan todella kuunnella itseäni ja keskittyä itseeni omalla matollani eikä minun tarvitse miettiä muuta. Erityisen hyvältä tuntui se, että minun omat ajatukset itseäni ja kehoani kohtaan alkoivat muuttua. Sen sijaan että ensimmäisenä mieleeni nousee epäilyn, kyseenalaistamisen ja kriittisyyden ajatukset, mie aloin pikkuhiljaa tarkastelemaan itseäni lempeämmin ja hyväksyvämmin.
Mie tykkään jakaa näitä mun tunnelmia ja omia fiiliksiä mitä jooga on mulle tuonut tullessaan, sillä mie oon niin kiitollinen näistä kokemuksista mitä mie oon saanut käydä läpi. Näissä tunnelmissa onkin oikein hyvä aloittaa muutaman päivän mittainen kesäloma 🌞