Kuntotsekkaus ja syyskuun suunnitelmia

Tervetuloa syyskuu

Syksyistä sunnuntaiaamua kaikille! Miten meillä menee tänään?

Otin hetken itselleni ja virittäydyin bloggailutunnelmiin rempan keskellä. Pysähdyin miettimään riitänkö itselleni kaiken tämän meneillään hässäkän keskellä.  Syyskuu on vaikuttanut kaiken kaikkiaan lupaavalta kuukaudelta ensimmäisen viikkonsa perusteella. Selätin flunssan ja pääsin takaisin treenaamisen makuun ja rytmiin. Aloitin maanantaina viikko-ohjelmassa kuudennen viikon alusta, sillä edellinen viikko päättyi treenaamisen osalta jo keskiviikkona flunssan vuoksi.

Lepo teki hyvää ja olin maanantaina Kunnon Paikassa niin fiiliksissä aloittamassa salitreeniä, etten meinannut malttaa tehdä alkulämppää loppuun. Oli mahtavaa kokea tämä tunne jälleen! Salitreenit ovat menneet kuluvalla viikolla kaiken kaikkiaan hyvin ja sain lisäillä painoja enemmän kuin mitä odotin. Tekeminen on tuntunut hyvältä ja omat treenifiilikset on olleet energiset ja motivoituneet.  Liikkeiden tekniikka alkaa tuntumaan luontevalta ja se edesauttaa painojen lisäämistä.

Olen pitänyt treenipäiväkirjaa tämän 10 viikon ajan, kirjoittelen sinne päivän fiiliksiä ja tuntemuksia. On ollut mukavaa selailla sivuja tässä matkan varrella, huomata oma kehitys joidenkin lihassarjojen kohdalla ja vastaavasti ne liikesarjat, jotka kaipaavat työstöä ja tekniikan hiomista.  Joinakin päivinä toiset liikkeet tuntuvat todella tahmaisilta ja toiset kulkee kepeästi ja fiilis on miltei voittamaton. Omien fiilisten läpikäyminen energian ja jaksamisen näkökulmasta on ollut antoisaa.  Suosittelenkin lämpimästi treenipäiväkirjan pitämistä kaikille, joilla on se oma treenitavoite asetettuna.

Treenipäiväkirjan kirjoitteleminen tuo lisää rutiinia arkeen ja omalla kohdallani se on auttanut näkemään treenaamisen kokonaiskuvan. Mitä, milloin, miten, miltä tuntuu ja ennen kaikkea se kun huomaat, että ”hetkinen, pari viikkoa sitten painoja oli vähemmän ja liikkeen tekeminen tuntui huomattavasti kankeammalta”.

Vastaavasti ruokapäiväkirjan pitäminen sopii toisille, omalla kohdallani ruokailujen ylöskirjoittaminen avasi silmiä syömistottumuksiani kohtaan. Liian tarkkaa ruokavaliota ja ruokapäiväkirjaa ei ole mielestäni kuitenkaan tarpeen pitää, mikäli tavoitteet ei ole siellä fitnessilavoilla. Meille ns. tavallisille liikkujille riittää kuitenkin perusterveelliset viitekehykset. Nykypäivänä tuntuu olevan ihan matti meikäläisilläkin muoti-ilmiönä äärimmäisen tiukan ruokavalion ja treenaamisen kombo höystettynä kaappien täydeltä lisäravinteilla. Toki, jos tavoitteena on esimerkiksi lihasten kasvattaminen, on lisäravinteiden käyttö perusteltua mutta yleisestä hyvinvoinnista huolehtiville riittää vähempikin.

Ruokapäiväkirjaa pitäessäni tulin tietoisemmaksi syömistottumuksistani ja säännöllisemmistä ruokailuajoista. Kirjoittaessani ylös ruokia, jotka sisälsivät enemmän e-koodeja kuin ravinteita ja ”jonkin kaltaisia aromeja”, mietin millä ravitsen kroppaani? Onko tämä nyt sitä hyvää energiaa keholleni ja tämäkö on se kiitos, jonka haluan omalle kropalleni antaa jaksamisesta? Silloin innostuin tutkimaan ruokavalioasiaa enemmän ja tein tietoisen päätöksen siitä, että osoitan jatkossa ravinnon kautta kropalleni kunnioittavani sitä. Sittemmin en ole jatkanut arkena ruokapäiväkirjan pitämistä, sillä nykyisin syön treeniruokavalion mukaisesti.

Missä mennään nyt?

Otin alkuviikosta kuntotsekkauskuvia. Kuvien oton välillä on kahdesta kolmeen kuukautta aikaa. Kuvat on kyllä hyvä keino seurata omaa kehitystä ja omien silmien sokeutuessa uusien ja vanhojen kuvien vertailu auttaa asiassa. Tämä reilut parisen kuukautta on lyhyt aika mutta on virkistävää tehdä näitä kuntotsekkauksia, jotta itsekkin näkee missä mennään.

Olenkin maininnut täällä useasti pitäväni nykyisestä viikko-ohjelmastani. Ihan alkuun lempparikseni nousi hauis-ojentajat-olkapäätreeni mutta nyt kaikki kolme treeniosaa alkaa olla samalla viivalla. En ole pystynyt tekemään esimerkiksi jalkaprässiä aikoihin nykyisellä intensiteetillä alaselän kipuilun vuoksi mutta nyt sekin aika kuuluu menneeseen. Ja voi sitä riemua!! Odotan täpinöissäni, että pääsen kokeilemaan kyykkäämistäkin pitkästä aikaa. Jalkapäivä on siis noussut aivan uusiin sfääreihin ja rinta-selkätreenikin motivoi kun selän kanssa pärjää paremmin ja sillä kestää tehdä treeniä.

Treeniohjelmaan tehdään kuntotsekkauksen myötä muutos ja lähdemme hakemaan uudella saliohjelmalla mulle muotoja lihaksiin. Vaihtelu sopii mulle enkä ole tainnut koskaan aiemmin olla tässä pisteessä, että treeniohjelmaani päivitetään kehityksen mukaan. Annoin tästä reippaan taputuksen itselleni olkapäälle tuumaten, ”hyvä tyttö, jatka samaa rataa!”

Aivan täysin ongelmitta ei ole treenaaminen selän suhteen sujunut. Kipuilua ja ärtymistä esiintyy ajoittain mutta olen löytänyt joogasta avun tämän notkoselän kuriin saamiseen ja vahvistamiseen. Joinakin aamuina selän kipuilun tuntee jo herätessään mutta kevyellä herättelyllä tuntemukset muuttuu nopeasti.

Kehonhuolto vie yllättävän paljon aikaa ja se jää todella helposti tekemättä tai vähemmälle huomiolle. Olen raivannut kehonhuollolle tilaa kalenterista, koittanut joogata ja venytellä säännöllisesti useamman kerran viikossa ja kehossa sen mukanaan tuoman muutoksen kyllä huomaa. Toivottuja muutoksia ovat esimerkiksi henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin kasvaminen, tasapainoinen fiilis ja ajatusten puhdistuminen.

Huomasin kuitenkin kuluvan viikon aikana olleeni niin keskittynyt treenaamiseen, että innostuksissani joogaaminen jäi ja senkin huomasin eilen tehdessäni joogaharjoituksia. Selkäni ilmoittaa nykyisin aika nopeasti liian pitkistä venyttely- ja joogatauoista ja olen itseasiassa siitä kiitollinen. Molemmat, mie ja kroppani, ollaan sitä mieltä, että kehonhuolto on ehdottoman tärkeää, se on itselläni säännöllisen treenaamisen perusedellytyksiä. Lisäksi olen sen avulla saanut pidettyä pääni suurinpiirtein kasassa tämän meneillään olevan vanhan asunnon remontin suhteen.

Lopuksi totean, että tällä hetkellä mie riitän itselleni. En keksinyt tänä aamuna syytä miksi en riittäisi. Nämä ovat niitä harvinaisia aamuja kun ajatus on tässä ja nyt, kirjoittaminen vapauttaa ajatuksia ja kasvattaa hymyä sisälle. Muistetaanhan olla kaiken suorittamisen ja vaatimusten keskella lempeitäkin itsellemme, otetaan päivä avoimin sylin vastaan ja katsotaan minkälaiset fiilikset ovat päivän päätteeksi. Aamujooga, bullet proof-kahvia ja aamupuuroa, siinä sunnuntaiaamun suunnitelmat.

”Parasta tulevaisuudessa on, että se tulee päivä kerrallaan.”  

Abraham Lincoln